Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka kirkon rakentamiseen piispa Rothovius antoi luvan kirjeellä 26.1.1643. Saarnahuonekunnan asukkaat sitoutuivat maksamaan myöskin muiden Kalajoen seurakunnan kappalaisten palkat 7.6.1683, jos saisivat oman kappalaisen. Asukkaat vapautettiin tästä sitoumuksesta kuninkaan päätöksillä 21.11.1685 ja 10.9.1754. Kuninkaan päätöksessä myös luvattiin kappalaisen virkataloksi Merenojan tila, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1683. Edellä mainittu suostumus lakkautettiin kuninkaallisella käskykirjalla 23.7.1803. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjalla 16.12.1861, jolloin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen sitä vaadittaessa. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1875. Kalajoen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2002.
Maakirjakylät
Kangas, Kanto, Niemelänkylä (Niemelä), Ojakylä, Raudaskylä, Rautio, Ylivieska
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran vastikejyvät 4,84 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1875–1892 Johan Peter Bäckman
1895–1919 Jonatan Montin
1922–1924 Kustaa Adolf Vuorela
1928–1935 Pekka Korhonen
1937–1960 Iisakki Eemeli Peltonen
Kappalaiset
1683–1694 Anders Matthiae Sundelin (Kiemmer)
1695–1714 Johannes Petri Salingius (Niskanen)
1722–1740 Johannes Magni Westzynthius
1740–1762 Magnus Westzynthius
1763–1780 Jakob Johannis Simelius
1782–1800 Karl Moliis
1804–1827 Mikael Gyllenberg
1828–1845 Jonas Lagus
1845–1861 Peter Vilhelm Krank
1864–1874 Eerik Vilhelm Snellman
1944–1954 Svante Tolonen
Pitäjänapulaiset
1710–1716 Henrik Henrikinpoika Simelius (Simi)
1716–1722 Gabriel Joosefinpoika Calamnius
Ylimääräiset papit
1763–1765 Matthias Pilén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1779–1783 Johan Simelius, kappalaisen apulainen
1800–1801 Mikael Gyllenberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1789–1804 Nils Abraham Moliis, kappalaisen apulainen., virka– ja armovuodesaarnaaja
1825 Zakris Toppelius, kappalaisen sijainen
1834–1835 August Herman Sevón, kappalaisen apulainen
1835–1842 Jakob Hemming, kappalaisen apulainen
1838 Esaias Castrén, kappalaisen apulainen
1842–1845 Gustaf Johansson, kappalaisen sijainen, apulainen
1861 Oskar Elis Pettersson, armovuodesaarnaaja
1861–1863 Isak Vilhelm Krank, armovuodesaarnaaja
1863–1864 Oskar Elis Pettersson, armovuodesaarnaaja
1874–1875 Antti Hulkkonen, sijaiskirkkoherra
1886–1890 Matti Laitinen, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Kaarle Reetrikki Sorri, kirkkoherran apulainen
1891–1893 Pekka Korhonen, vt. kirkkoherra
1893 Jooseppi Joakim Simelius, vt. kirkkoherra
1893–1895 Robert Makkonen, vt. kirkkoherra
1895–1899 Kaarle Zefanias Simelius, kirkkoherran apulainen
1899–1902 Juho Kipinä, kirkkoherran apulainen
1902–1906 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1906–1907 Aale Johannes Sariola, kirkkoherran apulainen
1908– Otto Kolehmainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1910–1913 Lauri Mustakallio
1913–1916 Juho Kytömäki
1916–1917 Antti Kivelä
1917–1918 Martti Rantanen
1918–1922 Wilhelm Alarik Malmivaara (Malmberg), vt. kirkkoherra
1925–1926 Aarne Savola
1926–1927 Gunnar Olanterä
1927–1928 Lauri Ruskomaa
1932 Jorma Kataja
1932–1933 Vilho Kalevi Vihma
1933–1934 Viljo Kivelä
1934–1937 Vilho Karhumaa
1937–1939 Eino Ojajärvi
1939–1940 Martti Ruotsalainen
1940–1942 Niilo Mattila
1942–1944 Sulo Nevala
Arkisto
Ylivieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1950.