top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ylivieska

Päivitetty: 20. toukok.

Kalajoen emäseurakunnan saarnahuonekunta, jonka kirkon rakentamiseen piispa Rothovius antoi luvan kirjeellä 26.1.1643. Saarnahuonekunnan asukkaat sitoutuivat maksamaan myöskin muiden Kalajoen seurakunnan kappalaisten palkat 7.6.1683, jos saisivat oman kappalaisen, mutta heidät vapautettiin sitoumuksesta kuninkaan päätöksillä 21.11.1685 ja 10.9.1754, jonka ohessa luvattiin kappalaisen virkataloksi Merenojan tila, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1683. Edellä mainittu suostumus lakkautettiin kuninkaallisella käskykirjalla 23.7.1803. Erotettiin Kalajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjalla 16.12.1861, jolloin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulaisen sitä vaadittaessa. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaan 1875. Kalajoen kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2002.


Kylät

Kangaskylä, Kantokylä, Niemelä, Ojakylä, Raudaskylä, Ylivieska


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran vastikejyvät 4,84 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.


Kirkkoherrat

1895–1919 Jonatan Montin

1928–1935 Pekka Korhonen


Kappalaiset

1782–1800 Karl Moliis

1804–1827 Mikael Gyllenberg

1828–1845 Jonas Lagus


Pitäjänapulaiset


Ylimääräiset papit

1763–1765 Matthias Pilén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1779–1783 Johan Simelius, kappalaisen apulainen

1800–1801 Mikael Gyllenberg, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1789–1804 Nils Abraham Moliis, kappalaisen apulainen., virka– ja armovuodesaarnaaja

1825 Zakris Toppelius, kappalaisen sijainen

1834–1835 August Herman Sevón, kappalaisen apulainen

1835–1842 Jakob Hemming, kappalaisen apulainen

1838 Esaias Castrén, kappalaisen apulainen

1842–1845 Gustaf Johansson, kappalaisen sijainen, apulainen

1861 Oskar Elis Pettersson, armovuodesaarnaaja

1861–1863 Isak Vilhelm Krank, armovuodesaarnaaja

1863–1864 Oskar Elis Pettersson, armovuodesaarnaaja

1874–1875 Antti Hulkkonen, sijaiskirkkoherra

1886–1890 Matti Laitinen, kirkkoherran apulainen

1890–1891 Kaarle Reetrikki Sorri, kirkkoherran apulainen

1891–1893 Pekka Korhonen, vt. kirkkoherra

1893 Jooseppi Joakim Simelius, vt. kirkkoherra

1893–1895 Robert Makkonen, vt. kirkkoherra

1895–1899 Kaarle Zefanias Simelius, kirkkoherran apulainen

1899–1902 Juho Kipinä, kirkkoherran apulainen

1902–1906 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1906–1907 Aale Johannes Sariola, kirkkoherran apulainen

1908– Otto Kolehmainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1910–1913 Lauri Mustakallio

1913–1916 Juho Kytömäki

1916–1917 Antti Kivelä

1917–1918 Martti Rantanen

1918–1922 Wilhelm Alarik Malmivaara (Malmberg), vt. kirkkoherra

1925–1926 Aarne Savola

1926–1927 Gunnar Olanterä

1927–1928 Lauri Ruskomaa

 

Arkisto


Ylivieskan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1734, tilikirjat vuodesta 1690 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1683–1950.


Linkit

24 katselukertaa

Kommentare


Hae

bottom of page