Kalajoen emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin jo 1647. Reisjärven kirkon sanotaan rakennetun jo noin 1625, kun mainitun emäseurakunnan kirkko valmistui vasta 1635. Kirkossa mainitaan pidetyn jumalanpalveluksi harvakseltaan, muutaman kerran vuodessa, kun papit eksyivät matkoillaan erämaahan. Alavieskan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan kuninkaan päätöksellä 19.8.1782. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 11.11.1826, jolloin seurakuntaan asetettiin kappalainen, joka vapautettiin maksamasta Sievin kappalaisen palkkaa. Siirrettiin kappelina kuuluvaksi Haapajärven emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 12.11.1838. Erotettiin Haapajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.5.1868. Reisjärven kunta perustettiin 1868 ja osia kunnasta liitettiin Sieviin 1921.
Kylät
Kalaja, Kangaskylä, Reisjärvi (Keskikylä)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papin palkka maksettiin suostumuksen mukaan, joka tehtiin Kalajoen kirkossa 1781 ja vahvistettiin 19.8.1782. Kirkkoherran vastikejyvät 3,07 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1876–1881 Karl Adam Ottelin
1881–1897 Josef Fredrik Cajan, ensin vt. kirkkoherra
1898–1919 Kustaa Adolf Vuorela (Flod)
1919–1928 Iisakki Eemil Peltonen
1928–1939 Pauli Eevert Kauppinen
Kappalaiset
1845–1854 Jakob Hemming
1855–1862 Johan Varén
1863–1876 Karl Adam Ottelin, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1783–1800 Henrik Bergh
1802–1808 Johan Jakob Frosterus
1812–1824 Johan Simelius
1824–1841 Nils Peter Cajaner, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1800–1801 Johan Åkerlund, vt. pitäjänapulainen
1801–1803 Mikael Gyllenberg, vt. pitäjänapulainen
1808–1812 Karl Gustaf Kranck, vt. pitäjänapulainen
1842 Anders Gustaf Östberg, armovuodensaarnaaja
1842–1845 Nils Frosterus, armovuodensaarnaaja
1854–1855 Johan Fredrik Cajan, vt. kappalainen
1862–1863 Oskar Elis Petterson, vt. kappalainen
1897 Kustaa Adolf Flod, vt. kirkkoherra
1897–1898 Mikko Katila, vt. kirkkoherra
1898 Alfred (Aali) Riihimäki, vt. kirkkoherra
Arkisto
Reisjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1933.
Kansallisarkisto on digitoinut Reisjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.