top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Piippola

Päivitetty: 10. toukok.


Rajakartta: Piippola

Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi kirkon valmistumisen myötä, jonka rakentamiseen Piippolan kylän asukkaat saivat luvan kuninkaan päätöksellä 10.7.1769. Seurakunnan asukkaat saivat kutsua oman saarnaajan kuninkaan päätöksellä 19.2.1776. Erotettiin Siikajoen jaossa itsenäiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjalla 3.11.1845, jolloin Pulkkila ja vasta perustettu Kestilän rukoushuonekunta liitettiin siihen kappeleina. Seurakuntaan kuulunut Kestilän kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1871 ja Pulkkilan kappeli ja Pyhäntä itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1899. Piippolan kunta perustettiin 1865 ja yhdistettiin Kestilä, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009.


Kylät

Kangaskylä, Lamu, Leskelä, Piippola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan kirkkoherran palkka oli vuoden 1896 pappeinkokouksessa hyväksyttyjen tietojen mukaan virkatalosta 700 markkaa, 1 232,5 kiloa voita, 105 hehtolitraa rukiita, 105 hehtolitraa ohria, 300 markkaa juustoa ja leipää, 400 markkaa pääsiäisrahaa, 275 markkaa tuloa maahanlaskuista sekä sportteleista ja muista 793 markkaa. Kappalaisen palkka oli vastaavasti virkatalosta 400 markkaa, 110 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohraa, 116 markkaa juustoa ja leipää, 65 markkaa lihaa, 228 markkaa päivätöistä sekä 50 markkaa sportteleita.


Kirkkoherrat

1848–1849 Henrik Josef Bergh

1869–1877 Gustaf Lövenmark

1884–1894 Josef Österbladh

1906–1917 Rurik Calamnius

1918–1932 Toivo Johannes Helevä


Kappalaiset

1898–1899 Pekka Adolf Fogman (Vuolle), virka lakkautettiin


Saarnaajat

1771–1797 Gerhard Snellman

1797–1798 Erik Ganander, vt. saarnaaja

1799–1811 Jakob Gummerus

1814–1823 Johan Petterson

1834–1839 Konrad Ottelin

1839–1842 Karl Johan Engeberg, vt. sarnaaja

1842–1854 Karl August Odenvall, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1797–1798 Lars Tallgren, sijaispappi

1797–1798 Elias Krank, sijaispappi

1797–1798 Nils Abraham Moliis, sijaispappi

1850 Wilhelm Ingman, apulainen

1854–1856 Karl Axel Vegelius, välisaarnaaja

1855 Gabriel Vilhelm Melart, välisaarnaaja

1856–1857 Johan Fredrik Cajan, välisaarnaaja

1859–1861 Reinhold Helander, vs. kappalainen

1861–1869 Karl Isak Vilhelm Österbladh, vs. kappalainen

1875–1882 Fredrik Mennander, vs. kappalainen

1882–1885 Konrad Ferdinand Melartin, vs. kappalainen

1886–1887 Justus Georg Staudinger, vs. kappalainen

1887 Antti Adolf Gummerus, vt. kappalainen

1888 Juho Heikki Ihalainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1894–1896 Juho Heikki Ihalainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1897 Hannu Pekka Yrjänäinen, vt. kappalainen

1899 Aali Riihimäki, vt. kappalainen

1899–1906 Johan Vilhelm Snellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherran, väliajansaarnaaja

1904 Jooseppi Lescelius, kirkkoherran apulainen

1917–1918 Antti Raunio, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Piippolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1800, tilikirjat vuodesta 1887 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1724, vihittyjen osalta vuodesta 1725 ja kuolleiden osalta vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1737–1946.


Saarnaaja Erik Ganander joutui kerran maantiellä 1798, kun oli matkalla lukukinkerille Tavastkengän kylään, riitaan majuri Possenin kanssa ja korvasi majurin antaman iskun niin tuntuvasti, että tämä meni tainnoksiin. Luullen tappaneensa majurin, lähti Ganander pakoon kirkonkirjat mukanaan Pietariin, missä sitten oleskeli kirjailijana kolme vuotta. Vihdoin saatuaan tietää, että Possen vielä oli elossa, palasi hän kotimaahan palvellen pappina eri seurakunnissa, mutta kirkonkirjat hävisivät Pietarin tielle ja ovat tuolta ajalta kadonneet. Eräässä tilikirjassa on huomautus, että Ganander ja saarnaaja Nils Abram Moliis eivät ole pitäneet mitään tuloluetteloa kirkontuloista vuosilta 1797 ja 1798.


Kansallisarkisto on digitoinut Piippolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page