top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kestilä

Päivitetty: 20. toukok.

Perustettiin Piippolan emäseurakunnan kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 3.11.1845. Sai oman kappalaisen 1848. Seurakunnan kirkko rakennettiin 1854. Erotettiin Piippolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 24.8.1871 ja ero toteutui 1880. Seurakunnan pappilan sanotaan palaneen ensimmäisen kappalaisen aikana. Kestilän kunta perustettiin 1867. Kestilän seurakunta yhdistettiin vuoden 2006 alusta Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän kanssa Siikalatvan seurakunnaksi. Samoin Kestilän kunta yhdistettiin Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009.


Muut nimet

Gestilä


Kylät

Mulkua


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan kirkkoherran palkkaedut olivat vuoden 1896 pappeinkokouksessa annettujen tietojen mukaan virkatalosta 600 markkaa, 638 kiloa voita, 79 hehtolitraa rukiita, 79 hehtolitraa ohraa, 233 markkaa juustoa ja leipää, 222 markkaa lihaa, 200 markkaa päivätöistä, 328 markkaa pääsiäisrahaa, 175 markkaa maahanlaskuista sekä sporttelista ja muista 405 markkaa.


Kirkkoherrat

1896–1912 Selim Gerhard Sarvilinna (Hornborg), ensin vt. kirkkoherra

1926–1953 Yrjö Henrik Kortekangas


Kappalaiset

1858–1867 Karl Otto Tenlén

1867–1869 Karl Isak Vilhelm Österbladh, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1857–1858 Karl Johan Forsström, välisaarnaaja

1858 Nils Fellman, välisaarnaaja

1869–1873 papiston tehtäviä hoiti Piippolan ja Pulkkilan papisto

1873–1876 Erik Snellman, vt. kappalainen

1876–1880 Nils Viktor Nordlund, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1912–1913 Yrjö Henrik Kortekangas

1939–1941 Pentti I. Pautola

1945 Ossi Ylimaula

1945–1946 Lauri H. Mustakallio

 

Arkisto


Kestilän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1857, tilikirjat vuodesta 1857 ja historiakirjat vuodesta 1857. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1850–1957.


Kansallisarkisto on digitoinut Kestilän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page