top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kalajoki

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Kalajoki

Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, mainitaan kauppapaikkana jo 1500-luvun alussa ja erotettiin Salosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525. Siirrettiin uudelleen Salon kappeliksi 1536 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1543. Kalajoen käsittänyt Ikalaborgin vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Schering Rosenhanelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko muutettiin etelämmäksi entisestä paikasta 1600-luvulla. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista ainakin 1616, kunnes niistä toinen sijoitettiin Haapajärvelle 1693. Kuningas suostui 21.11.1685 ehdotukseen, että kappalaisille annettiin kaksi autiotilaa vastikkeeksi siitä, että Ylivieska erotettiin omaksi kappeliksi, ja Ellilän tilasta tehtiin hakemus 24.9.1723. Isonvihan aikana ryöstettin kirkkoa säälimättä.


Seurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin Alavieskaan tuomiokapitulin päätöksellä 8.12.1733. Kirkon poltti ilman aihetta kreivi A. L. von Schwerin 7.11.1808, jolloin myös kellotapuli paloi. Uusi kirkko rakennettiin 1815 ja se paloi ukkosen tulesta 26.7.1869. Kalajoen, Haapajärven, Pyhäjoen ja Salon pitäjiin perustettiin niin kutsuttuja köyhäinkouluja tuomari Zacharias Alopaeuksen testamenttivaroilla, joista annettiin järjestys 20.12.1839. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Haapajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1838, Ylivieska 1861, Evijärvi eli Sievi 1862, Alavieska 1870 ja Rautio 1912. Albackan perintötila rekisterinumerolla 14 ja Jokela rekisterinumerolla 15 siirrettiin Kalajoelta Rautioon keisarillisella käskykirjeellä 17.3.1896. Kirkko paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.2.1930.


Kalajoen edustalla sijaitsevalla Maakallan eli Kallankarin saarella oli kirkko ainakin jo 1680, jossa Kokkolan koulun rehtorit pitivät saarnoja Kokkolasta, Kälviältä, Lohtajalta, Kalajoelta ja Pyhäjoelta saapuneille kalastajille. Saarelle rakennettiin uusi rukoushuone 1780 ja se oli kunnossa vielä 1800-luvun lopussa, jolloin kalastajat pitivät siinä keskenään jumalanpalveluksia silloin tällöin.


Kylät

Alakääntä, Etelänkylä, Metsäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahjankylä, Tyngänkylä, Vasankarinkylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra sai vastikehyviä kaksi lestiä kuninkaan kirjeiden 26.8.1558 ja 5.3.1569 mukaan ja 12 tynnyriä keisarillisella käskykirjeellä 19.6.1840. Kirkkoherralle maksettavista kalakymmenyksistä maaherran päätös 5.10.1811. Kirkkoherralle kuului heikkojen heinämaiden korvauksena luonnossa 850 kiloa heiniä kultakin manttaalilta. Kirkkoherran vastikejyvät 10,72 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.


Kirkkoherrat

1543 Simon

1544–1548 Petrus

1551–1555 Michael Erici Tavastius

1555–1577 Gregorius Henrici Balss (Keiraskins Aboensis)

1578–1588 Dionisius Henrici Tavastensis

1589–1592 Sigfridus Balk Raumensis

1592–1610 Ljungo Thomae Limingensis

1610–1647 Petrus Michaelis Arctophilacius

1647 Martinus Michaelis Peitzius, nimitettiin 1647, mutta nimitys peruttiin

1648–1684 Josephus Matthiae Mathesius

1731–1739 Erik Falander

1739–1778 Johannes Salmenius, vanhempi

1780–1795 Johannes Salmenius, nuorempi

1799–1806 Jakob Simelius

1809–1838 Johan Frosterus

1839–1861 Abraham Montin

1869–1879 Berndt Enok Ingman

1881–1899 Karl Adam Ottelin

1901–1919 Jaakko Pohjonen

1920–1927 Juho Anton Heilala

1929–1940 Juho Arvi Metsovaara


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1573–1604 Ericus Henrici Frosterus

1607–1610 Petrus Michaelis Arctophilacius

1612–1622 Georg Johannis Wesilaxensis

1622–1630 Johannes Olai Pictorius

1630–1648 Josephus Matthiae Mathesius

1692–1693 Petrus Josephi Mathesius, virka siirrettiin Haapajärvelle


Kappalaiset, toinen sarja

1610 Johannes Florinus (Florin)

–1616 Henricus Erici Frosterus

1631–1643 Gabriel Petri Calamnius (Calajokius)

1643–1648 Henricus Simonis Carlander

1685–1691 Johannes Carolii Prochman, toinen kappalainen

1690–1716 Petrus Gabrielis Calamnius, toinen kappalainen

1721–1724 Petrus Prochman

1755–1785 Johannes Wilander

1786–1817 Karl Meurling

1820–1826 Johan Gyllenberg

1858–1864 Erik August Montin

1866–1896 Jakob Hemming

1902–1909 Aapeli Kivioja

1911–1922 Aale Johannes Sariola, nimitetty 1909

1923–1940 Vilho Heikki Kivioja, virka lakkautettiin 1934.


Pitäjänapulaiset, kappalinen vuodesta 1685

1724–1726 Gabriel Calamnius

1726–1731 Thomas Ganander

1731–1734 Magnus Westzynthius, virka siirrettiin Alavieskaan 1734 ja Reisjärvelle 1782


Ylimääräiset papit

1725–1726 Thomas Ganander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1729–1730 Petter Cajanus, kirkkoherran apulainen

1735–1739 Martin Laurin, kappalaisen apulainen

1748–1755 Johan Wilander, kappalaisen apulainen

1754–1758 Johan Salmenius, kirkkoherran apulainen

1757–1760 Petter Groen, kirkkoherran apulainen

1758–1761 Petter Kjellin, kirkkoherran apulainen

1760–1763 Gabriel Calamnius, kappalaisen apulainen

1760–1764 Johan Gummerus, kirkkoherran apulainen

1765–1767 Matthias Pilén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1767–1768 Aron Mathesius, kirkkoherran apulainen

1768– Arvid Mennander, kirkkoherran apulainen

1778–1785 Karl Meurling, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1784–1796 Johan Salmenius, apupappi

1797–1799 Emanuel Salmenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1800–1806 Simon Björklöf, kirkkoherran apulainen

1806–1809 Johan Lagus, kappalaisen apulainen

1806–1809 Isak Grönforss, armovuodensaarnaaja

1809–1816 Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen

1810–1819 Johan Uhlbom, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1816–1821 Nils Peter Cajaner, kirkkoherran apulainen

1819–1820 Matias Voldstedt, armovuodensaarnaaja

1821–1823 Jakob Heickell, kirkkoherran apulainen

1823–1828 Samuel Elenius, kirkkoherran apulainen

1828–1830 Frans Mikael Toppelius, kirkkoherran apulainen

1830–1833 Nils Gustaf Malmberg, kirkkoherran apulainen

1831–1835 Anders Nils Holmström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1833–1834 Gustaf Lövenmark, kappalaisen apulainen

1835–1837 Lars Herman Laurin, kirkkoherran apulainen

1835–1837 Frans Oskar Durchman, kirkkoherran apulainen

1837–1838 Anders Israel Grottelin, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1838 Jakob Hemming, armovuodensaarnaaja

1838–1839 Henrik Vilhelm Vahlstein, armovuodensaarnaaja

1840–1843 Mikael Reinhold Montin, kirkkoherran apulainen

1840–1843 Ernst Henrik Nikander, kirkkoherran apulainen

1848 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen

1851–1852 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen

1856–1858 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen

1858–1860 Karl Adam Ottelin, kirkkoherran apulainen

1860–1861 Oskar Elis Petterson, kirkkoherran apulainen

1861–1866 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, virka- ja armovuodensaarnaaja, ym.

1866–1868 Herman Mauritz Inberg, armovuodensaarnaaja

1868 August Holmberg, armovuodensaarnaaja

1866 August Johan Frosterus, virkavuodensaarnaaja

1876–1883 Juhani Gustav Snellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen

1878–1880 Johan Tanskanen, kappalaisen apulainen

1880–1881 Julius Snellman, kappalaisen apulainen

1883 Johannes Borg, kappalaisen apulainen

1883–1886 Martin Edvard Snellman, kappalaisen apulainen

1886–1890 Matti Hiltula, kappalaisen apulainen

1890 Antti Adolf Gummerus, kappalaisen apulainen

1890–1891 Tuomas Karppinen, vt. kappalainen

1891 Kaarle Reetrikki Sorri, vt. kappalainen

1891–1893 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen

1893–1897 Kustaa Adolf Flod, vt. kappalainen

1898–1900 Juho Anton Heilala, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1909–1911 Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1919–1920 Oskari Torvela, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kalajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1688 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1977.


Seurakunnan pappila paloi noin 1797, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat, ja uusi pappila valmistui 1802. Kirkko paloi ukkosen tulesta 26.7.1869, jolloin toisen kerran osa vahinta arkisto tuhoutui.


Kansallisarkisto on digitoinut Kalajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

67 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page