Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, mainitaan kauppapaikkana jo 1500-luvun alussa ja erotettiin Salosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525. Siirrettiin uudelleen Salon kappeliksi 1536 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi seurakunnaksi 1543. Kalajoen käsittänyt Ikalaborgin vapaaherrakunta annettiin läänityksenä Schering Rosenhanelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko muutettiin etelämmäksi sen aiemmasta paikasta 1600-luvulla. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista ainakin 1616 kunnes näistä toinen sijoitettiin Haapajärvelle 1693. Kuningas suostui 21.11.1685 ehdotukseen, että kappalaisille annettaisiin kaksi autiotilaa vastikkeeksi Ylivieskan erottamisesta omaksi kappelikseen. Ellilän tilasta tehtiin hakemus 24.9.1723. Seurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin Alavieskaan tuomiokapitulin päätöksellä 8.12.1733. Kalajoen kunta perustettiin 1865.
Isonvihan aikana ryöstettin kirkkoa säälimättä. Kreivi A. L. von Schwerin poltti kirkon ja sen kellotapulin ilman aihetta 7.11.1808. Uusi kirkko rakennettiin 1815 ja se paloi salamaniskun sytyttämänä 26.7.1869. Kalajoen, Haapajärven, Pyhäjoen ja Salon pitäjiin perustettiin köyhäinkouluja tuomari Zacharias Alopaeuksen testamenttivaroilla, joista annettiin järjestys 20.12.1839. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Haapajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1838, Ylivieska 1861, Evijärvi eli Sievi 1862, Alavieska 1870 ja Rautio 1912. Albackan perintötila rekisterinumerolla 14 ja Jokela rekisterinumerolla 15 siirrettiin Kalajoelta Rautioon keisarillisella käskykirjeellä 17.3.1896. Kirkko paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.2.1930.
Kalajoen edustalla sijaitsevalla Maakallan eli Kallankarin saarella oli kirkko ainakin jo 1680. Kokkolan koulun rehtorit pitivät kirkossa saarnoja Kokkolasta, Kälviältä, Lohtajalta, Kalajoelta ja Pyhäjoelta saapuneille kalastajille. Saarelle rakennettiin uusi rukoushuone 1780 ja se oli kunnossa vielä 1800-luvun lopussa, jolloin kalastajat pitivät satunnaisesti rukoushuoneessa keskenään jumalanpalveluksia.
Maakirjakylät
Ala-Kääntä, Etelänkylä, Kärkinen, Mehtäkylä, Pitkäsenkylä, Pohjankylä, Rahja, Talus, Tynkä, Wasankari
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai vastikejyviä kaksi lestiä kuninkaan kirjeiden 26.8.1558 ja 5.3.1569 mukaan ja 12 tynnyriä keisarillisella käskykirjeellä 19.6.1840. Kirkkoherralle maksettavista kalakymmenyksistä maaherran päätös 5.10.1811. Kirkkoherralle kuului heikkojen heinämaiden korvauksena luonnossa 850 kiloa heiniä kultakin manttaalilta. Kirkkoherran vastikejyvät 10,72 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894.
Kirkkoherrat
1543 Simon
1544–1548 Petrus
1551–1555 Michael Erici Tavastius
1555–1577 Gregorius Henrici Balss (Keiraskins Aboensis)
1578–1588 Dionisius Henrici Tavastensis
1589–1592 Sigfridus Balk Raumensis
1592–1610 Ljungo Thomae Limingensis
1610–1647 Petrus Michaelis Arctophilacius
1647 Martinus Michaelis Peitzius, nimitettiin 1647, mutta nimitys peruttiin
1648–1684 Josephus Matthiae Mathesius
1685–1689 Josephus Josephi Mathesius
1689–1697 Carolus Carolii Kalling
1697–1709 Abraham Erici Falander
1709–1715 Ericus Andreae Wallenius
1716–1722 Petrus Gabrielis Calamnius
1722–1730 Olaus Birgeri Cygnell
1731–1739 Erik Falander
1739–1778 Johannes Salmenius, vanhempi
1780–1795 Johannes Salmenius, nuorempi
1799–1806 Jakob Simelius
1809–1838 Johan Frosterus
1839–1861 Abraham Montin
1863–1866 Herman Magnus Inberg
1869–1879 Berndt Enok Ingman
1881–1899 Karl Adam Ottelin
1901–1919 Jaakko Pohjonen
1920–1927 Juho Anton Heilala
1929–1940 Juho Arvi Metsovaara
1940–1968 Vilho Heikki Kivioja
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1573–1604 Ericus Henrici Frosterus
1607–1610 Petrus Michaelis Arctophilacius
1612–1622 Georg Johannis Wesilaxensis
1622–1630 Johannes Olai Pictorius
1630–1648 Josephus Matthiae Mathesius
1648–1672 Carolus Petri Kalling
1673–1683 Gabriel Josephi Mathesius
1692–1693 Petrus Josephi Mathesius, virka siirrettiin Haapajärvelle
Kappalaiset, toinen sarja
1610 Johannes Florinus (Florin)
–1616 Henricus Erici Frosterus
1631–1643 Gabriel Petri Calamnius (Calajokius)
1643–1648 Henricus Simonis Carlander
1648–1675 Jacobus Jacobi Teudschovius
1675–1689 Carolus Carolii Kalling
1691–1697 Abraham Erici Falander
1698–1702 Gabriel Gabrielis Lithovius
1685–1691 Johannes Carolii Prochman, toinen kappalainen
1690–1716 Petrus Gabrielis Calamnius, toinen kappalainen
1717–1721 Johannes Henrici Röring
1721–1724 Petrus Prochman
1726–1754 Gabriel Josephi Calamnius
1755–1785 Johannes Wilander
1786–1817 Karl Meurling
1820–1826 Johan Gyllenberg
1826–1857 Elias Robert Alcenius
1858–1864 Erik August Montin
1866–1896 Jakob Hemming
1897–1902 Juho Heikki Ihalainen
1902–1909 Aapeli Kivioja
1911–1922 Aale Johannes Sariola, nimitetty 1909
1923–1940 Vilho Heikki Kivioja, virka lakkautettiin 1934.
Pitäjänapulaiset, kappalainen vuodesta 1685
1654–1692 Petrus Josephi Mathesius
1692–1695 Josephus Gabrielis Calamnius
1709–1717 Johannes Henrici Röring
1724–1726 Gabriel Calamnius
1726–1731 Thomas Ganander
1731–1734 Magnus Westzynthius, virka siirrettiin Alavieskaan 1734 ja Reisjärvelle 1782
Ylimääräiset papit
1725–1726 Thomas Ganander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1729–1730 Petter Cajanus, kirkkoherran apulainen
1735–1739 Martin Laurin, kappalaisen apulainen
1748–1755 Johan Wilander, kappalaisen apulainen
1754–1758 Johan Salmenius, kirkkoherran apulainen
1757–1760 Petter Groen, kirkkoherran apulainen
1758–1761 Petter Kjellin, kirkkoherran apulainen
1760–1763 Gabriel Calamnius, kappalaisen apulainen
1760–1764 Johan Gummerus, kirkkoherran apulainen
1765–1767 Matthias Pilén, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1767–1768 Aron Mathesius, kirkkoherran apulainen
1768– Arvid Mennander, kirkkoherran apulainen
1778–1785 Karl Meurling, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1784–1796 Johan Salmenius, apupappi
1797–1799 Emanuel Salmenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1800–1806 Simon Björklöf, kirkkoherran apulainen
1806–1809 Johan Lagus, kappalaisen apulainen
1806–1809 Isak Grönforss, armovuodensaarnaaja
1809–1816 Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1810–1819 Johan Uhlbom, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1816–1821 Nils Peter Cajaner, kirkkoherran apulainen
1819–1820 Matias Voldstedt, armovuodensaarnaaja
1821–1823 Jakob Heickell, kirkkoherran apulainen
1823–1828 Samuel Elenius, kirkkoherran apulainen
1828–1830 Frans Mikael Toppelius, kirkkoherran apulainen
1830–1833 Nils Gustaf Malmberg, kirkkoherran apulainen
1831–1835 Anders Nils Holmström, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1833–1834 Gustaf Lövenmark, kappalaisen apulainen
1835–1837 Lars Herman Laurin, kirkkoherran apulainen
1835–1837 Frans Oskar Durchman, kirkkoherran apulainen
1837–1838 Anders Israel Grottelin, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1838 Jakob Hemming, armovuodensaarnaaja
1838–1839 Henrik Vilhelm Vahlstein, armovuodensaarnaaja
1840–1843 Mikael Reinhold Montin, kirkkoherran apulainen
1840–1843 Ernst Henrik Nikander, kirkkoherran apulainen
1848 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen
1851–1852 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen
1856–1858 Gustaf August Montin, kappalaisen apulainen
1858–1860 Karl Adam Ottelin, kirkkoherran apulainen
1860–1861 Oskar Elis Petterson, kirkkoherran apulainen
1861–1866 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, virka- ja armovuodensaarnaaja, ym.
1866–1868 Herman Mauritz Inberg, armovuodensaarnaaja
1868 August Holmberg, armovuodensaarnaaja
1866 August Johan Frosterus, virkavuodensaarnaaja
1876–1883 Juhani Gustav Snellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen
1878–1880 Johan Tanskanen, kappalaisen apulainen
1880–1881 Julius Snellman, kappalaisen apulainen
1883 Johannes Borg, kappalaisen apulainen
1883–1886 Martin Edvard Snellman, kappalaisen apulainen
1886–1890 Matti Hiltula, kappalaisen apulainen
1890 Antti Adolf Gummerus, kappalaisen apulainen
1890–1891 Tuomas Karppinen, vt. kappalainen
1891 Kaarle Reetrikki Sorri, vt. kappalainen
1891–1893 Karl Gustaf Mustonen, vt. kappalainen
1893–1897 Kustaa Adolf Flod, vt. kappalainen
1898–1900 Juho Anton Heilala, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1909–1911 Aale Johannes Sariola, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1919–1920 Oskari Torvela, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kalajoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1688 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1665–1977.
Seurakunnan pappila paloi noin 1797, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat. Uusi pappila valmistui 1802. Kirkko paloi ukkosen tulesta 26.7.1869, jolloin jälleen osa vanhinta arkistoa tuhoutui.
Kansallisarkisto on digitoinut Kalajoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments