Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1329. Tällöin määrättiin kymmenysten maksuista Salosta ja Kemistä (omnibus Salo et Kemi Östernorlandia habitantibus). Kreivi Per Brahe perusti kaupungin Salon eli Saloisten pitäjän alueelle 1649. Kaupungin nimi muutettiin Salonkaupungista (Salostad) Raaheksi (Brahestad) 1652, jolloin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Saloisten papiston ilmoitettiin 1668 pitävän kulmasaarnoja neljä kertaa vuodessa, Vihannin ja Luohuan saarnatupien lisäksi, Iveskorven, Alpuan, Piippolan, Lamun, Tavastkengän, Kestilän, Sipolan, Mankilan, Paavolan, Lapin ja Revonlahden kylissä.
Raahen kaupunki ja suurin osa Saloisten pitäjästä yhdistettiin Raahen ja Saloisten emäseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 26.5.1691. Tällöin jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Salon kappeliseurakunta, joka itsenäistyi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1911, sai virallisen nimen Saloinen ja aloitti toimintansa 1921. Jumalanpalveluksista eri kielillä kuninkaan päätös 19.7.1737. Seurakunnassa oli 1600-luvulla ainakin kaksi kappalaista, joista toinen siirrettiin Vihantiin 1751. Pitäjänapulainen seurakunnassa oli ainakin jo 1641, kunnes virka säädettiin lakkautettavaksi ja kaupunkia, emäseurakuntaa ja Salon kappelia varten asetettiin kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.9.1858. Kirkkoherran virkatalo Maunula muutettiin kansakouluksi ja tämän jälkeen virkatalo sijaitsi kaupungissa. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 6.1.1930.
Seurakuntaan alkuaan kappeleina kuulunut Liminka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477, jolloin siihen kuului Muhoksen kappeli. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Kalajoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525, Pyhäjoki ja Hailuoto 1573, Vihanti 1688, Siikajoki, Rantsila ja Pulkkila 1689 sekä Pattijoki 1909. Saloisten kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Raahen kaupunkiin 1973. Samalla seurakunta liittyi Pattijoen seurakunnan kanssa Raahen seurakuntayhtymään.
Muut nimet
Salo, Saloinen, Salon pitäjä
Maakirjakylät
Palo, Piehinki, Saloinen (Salo), Savolahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherralla oli voikymmenyksiä ja kolme lestiä vastikejyviä 1564. Vastikejyvät supistettiin kahdeksi lestiksi 1571 ja yhdeksi puntalestiksi 5.3.1574 sekä korotettiin viideksi puntalestiksi 11.9.1882. Siikajoen kirkkoherran kanssa tehtiin vuonna 1703 sopimus, jonka mukaan Saloisten kirkkoherra sai puolet entisistä vastikejyvistä. Kuninkaan 11.9.1734 vahvistuksella molemmat kirkkoherrat saivat 10 tynnyriä. Kirkkoherran vastikejyvät 16,5 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 15.8.1744. Emäseurakunnan kappalaisella oli virkatalo kaupungissa ja Maunulan entinen virkatalo muutettiin kansakouluksi.
Kirkkoherrat
1550–1560 Petrus Simonis
1561–1564 Henricus Laurentii Svart
1566–1581 Henricus Olaj Rödh
1582–1587 Liungo Thomae
1593–1604 Johannes Marci Tammelensis
1604–1622 Matthias Georgii Mathesius
1624–1668 Johannes Thoae Londinus (Tonttinen
1668–1691 Matthias Johannis Londinus
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1593 Jacobus Marci Finno
Phillippus
1628–1636 Laurentius Jacobi
1653–1670 Gabriel Johannis Salonius
Kappalaiset, toinen sarja
1621–1624 Johannes Thomæ Londinus eli Tontinen
1628 Andreas Matthiæ Mathesius
1632–1648 Marcus Jacobi Saloënsis
1650–1668 Matthias Johannis Londinus
1668–1671 Johan Johannis Salonius, vanhempi
1683–1691 Martinus Peitzius, Raahessa
1771–1787 Johan Johannis Salonius, nuorempi
1887–1889 Anton Jacklin, virka lakkautettiin 1901
Pitäjänapulaiset
–1641 Olaus Marci Kelhovius
1661 Eschillus Fabricius
–1671 Johan Salonius
1671–1677 Jonas Littorenius
Ylimääräiset papit
1889–1894 Juho Arvid Sarkkila, vt. kappalainen, Raahen kirkkoherran apulainen.
1894–1906 Pietari Harad Heickell, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, Raahen kirkkoherran apulainen
1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, emäseurakunnan vt. kappalainen
1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1909– Karl Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra ja Salon kappelin vt. kappalainen
1909– Anto Alarik Verkkoranta, emäseurakunnan vt. kappalainen
Arkisto
Saloisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1749. Pappila paloi 1663, jolloin ilmeisesti tuhoutui osa vanhinta arkistoa. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1953.
Kansallisarkisto on digitoinut Saloisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.