Saloinen
- 1.1.2023
- 4 min käytetty lukemiseen
Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1329. Tällöin määrättiin kymmenysten maksuista Salosta ja Kemistä (omnibus Salo et Kemi Östernorlandia habitantibus). Kreivi Per Brahe perusti kaupungin Salon eli Saloisten pitäjän alueelle 1649. Kaupungin nimi muutettiin Salonkaupungista (Salostad) Raaheksi (Brahestad) 1652, jolloin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Saloisten papiston ilmoitettiin 1668 pitävän kulmasaarnoja neljä kertaa vuodessa, Vihannin ja Luohuan saarnatupien lisäksi, Iveskorven, Alpuan, Piippolan, Lamun, Tavastkengän, Kestilän, Sipolan, Mankilan, Paavolan, Lapin ja Revonlahden kylissä.
Raahen kaupunki ja suurin osa Saloisten pitäjästä yhdistettiin Raahen ja Saloisten emäseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 26.5.1691. Tällöin jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Salon kappeliseurakunta, joka itsenäistyi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1911, sai virallisen nimen Saloinen ja aloitti toimintansa 1921. Jumalanpalveluksista eri kielillä kuninkaan päätös 19.7.1737. Seurakunnassa oli 1600-luvulla ainakin kaksi kappalaista, joista toinen siirrettiin Vihantiin 1751. Pitäjänapulainen seurakunnassa oli ainakin jo 1641, kunnes virka säädettiin lakkautettavaksi ja kaupunkia, emäseurakuntaa ja Salon kappelia varten asetettiin kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.9.1858. Kirkkoherran virkatalo Maunula muutettiin kansakouluksi ja tämän jälkeen virkatalo sijaitsi kaupungissa. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 6.1.1930.
Seurakuntaan alkuaan kappeleina kuulunut Liminka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477, jolloin siihen kuului Muhoksen kappeli. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Kalajoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525, Pyhäjoki ja Hailuoto 1573, Vihanti 1688, Siikajoki, Rantsila ja Pulkkila 1689 sekä Pattijoki 1909. Saloisten kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Raahen kaupunkiin 1973. Samalla seurakunta liittyi Pattijoen seurakunnan kanssa Raahen seurakuntayhtymään.
Muut nimet
Salo, Saloinen, Salon pitäjä
Maakirjakylät
Palo, Piehinki, Saloinen (Salo), Savolahti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherralla oli voikymmenyksiä ja kolme lestiä vastikejyviä 1564. Vastikejyvät supistettiin kahdeksi lestiksi 1571 ja yhdeksi puntalestiksi 5.3.1574 sekä korotettiin viideksi puntalestiksi 11.9.1882. Siikajoen kirkkoherran kanssa tehtiin vuonna 1703 sopimus, jonka mukaan Saloisten kirkkoherra sai puolet entisistä vastikejyvistä. Kuninkaan 11.9.1734 vahvistuksella molemmat kirkkoherrat saivat 10 tynnyriä. Kirkkoherran vastikejyvät 16,5 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 15.8.1744. Emäseurakunnan kappalaisella oli virkatalo kaupungissa ja Maunulan entinen virkatalo muutettiin kansakouluksi.
Kirkkoherrat
1550–1560 Petrus Simonis
1561–1564 Henricus Laurentii Svart
1566–1581 Henricus Olaj Rödh
1582–1587 Liungo Thomae
1593–1604 Johannes Marci Tammelensis
1604–1622 Matthias Georgii Mathesius
1624–1668 Johannes Thoae Londinus (Tonttinen
1668–1691 Matthias Johannis Londinus
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1593 Jacobus Marci Finno
Phillippus
1628–1636 Laurentius Jacobi
1653–1670 Gabriel Johannis Salonius
Kappalaiset, toinen sarja
1621–1624 Johannes Thomæ Londinus eli Tontinen
1628 Andreas Matthiæ Mathesius
1632–1648 Marcus Jacobi Saloënsis
1650–1668 Matthias Johannis Londinus
1668–1671 Johan Johannis Salonius, vanhempi
1683–1691 Martinus Peitzius, Raahessa
1771–1787 Johan Johannis Salonius, nuorempi
1887–1889 Anton Jacklin, virka lakkautettiin 1901
Pitäjänapulaiset
–1641 Olaus Marci Kelhovius
1661 Eschillus Fabricius
–1671 Johan Salonius
1671–1677 Jonas Littorenius
Raahe ja Saloinen
Kirkkoherrat
1674–1692 Magnus Gabrielis Westzynthius
1692–1695 Petrus Portinus
1695–1726 Martinus Henrici Peitzius
1728–1737 Anders Winqvist
1737–1756 Gustaf Bogman
1757–1773 Thomas Stenbäck
1774–1791 Johan Simelius
1793–1803 Jakob Arndt Carp
1804–1817 Jonas Cajanus
1819–1824 Gabriel Borg
1826–1843 Johan Gyllenberg
1845–1850 Hans Nyman
1853–1858 Konstantin Törnudd
1861–1866 Karl Kristian Lindfors
1869–1886 Edvard Vilhelm Borg
1888–1919 Knut Fredrik Durchman
Kappalaiset (Salossa)
1683–1695 Martinus Peitzius
1696–1728 Abraham Remahl
1729–1748 Mikael Montin
1759–1761 Mikael Gumse
1761–1780 Petter Groen
1782–1799 Petter Carlén
1801 Jakob Lagerberg
1801–1820 Johan Gyllenberg
1821–1847 Anders Helander
1847–1867 Otto Mauritz Hohenthal
Kappalaiset, toinen sarja
–1712 Samuel Johannis Antilius
1714–1730 Samuel Samuelsson Antilius, venäläisten vankina vuoteen 1721
1731–1749 Georg Ståhlberg
Maaseurakunnan kappalaiset
1874–1881 Viktor Vilhelm Wichmann
1883–1893 Gustaf Junnelius
1894–1897 Juho Arvid Sarkkila
1897–1901 Gustaf Gideon Castrén
1901–1904 Aali Riihimäki, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset, vuosina 1737–1820 myös pedagogi
1713–1722 Johan Magni Westzynthius
1722–1725 Gabriel Martini Peitzius
1725–1731 Georg Ståhlberg
1732–1738 Daniel Winqvist
1740–1745 Martin Peitzius
1746–1752 Aron Prochman
1752–1767 Johan Juntelius
1766–1782 Petter Carlén
1783–1786 Johan Hedberg
1787–1798 Nils Petter Cajaner
1799–1812 Erik Johan Frosterus
1812–1829 Johan Henrik Hildeen
1830–1868 Zakris Toppelius, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1756–1757 Petter Groen, papiston apulainen
1757–1758 Petter Kjellin, kirkkoheran apulainen
1770– Karl Borg, kirkkoherran apulainen
1778– Nils Simelius, kirkkoherran apulainen
1780–1781 Abraham Laurin, kirkkoherran apulainen, vt. pedagogi
1782–1783 Johan Hedberg, kappalaisen apulainen
1784–1786 Matthias Laurin, kappalaisen apulainen, vt. pedagogi
1786–1790 Gustaf Bohm, kirkkoherra apulainen
1789–1790 Erik Ekdahl, kappalaisen apulainen
1790– Henrik Widell, kappalaisen apulainen
1791– Jakob Lagerberg, kirkkoherran apulainen
1794– Erik Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen
1796– Jakob Cajanus, vt. pedagogi, vt. pitäjänapulainen
1800–1801 Karl Jakob Frosterus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1801–1803 Baltasar Frans Groen, kirkkoherran apulainen
1810–1821 Anders Helander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1820–1822 Mårten Israel Laurin, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Gabriel Anders Chydenius, armovuodensaarnaaja
1829 Salomon Albert Möller, pitäjänapulaisen sijainen
1829–1830 Gustaf Adold Hornborg, vt. pitäjänapulainen
1834–1845 Johan Gyllenberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1842–1843 Karl Robert Heikel, kirkkoherran apulainen, virkavapaa saarnaaja
1844–1845 Viktor Lars Helander, kappalaisen apulainen
1846 Reinhold Helander, kappalaisen apulainen
1848–1849 Karl Filip Tillman, kirkkoherran apulainen
1850–1853 Johan Peter Lithovius, sijaiskirkkoherra
1857–1860 August Johan Frosterus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1857–1860 Viktor Wilhelm Wichmann, armovuodensaarnaaja, alkuaan opettaja
1867–1869 Edvard Vilhelm Borg, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1877–1879 Natanael Elfving, vt. kaupungin kappalainen
1881–1883 Gustaf Junnelius, vt. maaseurakunnan kappalainen
1888–1894 Juho Arvid Sarkkila, kirkkoherran apulainen
1891–1892 Karl Gustaf Mustonen, vt. kaupungin kappalainen
1893–1905 Pietari Harald Heickell, vt. ms. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1903 Juho Kinnunen, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, armovuodensaarnaaja, vt. maaseurakunnan kappalainen
1906 Aksel Armas Elias Roschier, vt. kirkkoherra
1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen Salossa, vt. kirkkoherra
1907–1910 Paavo Iikka Paunu, vt. kappalainen ja välisaarnaaja kaupungissa
1909– Kaarlo Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1909– Anto Alarik Verkkoranta, emäseurakunnan vt. kappalainen
Arkisto
Saloisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1749. Pappila paloi 1663, jolloin ilmeisesti tuhoutui osa vanhinta arkistoa. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1953.
Kansallisarkisto on digitoinut Saloisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.