top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Saloinen

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Saloinen

Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1329, jolloin määrättiin kymmenysten maksuista Salosta ja Kemistä (omnibus Salo et Kemi Östernorlandia habitantibus). Kreivi Per Braha perusti kaupungin Salon eli Saloisten pitäjän alueelle 1649 ja kaupungin nimi muutettiin Salonkaupungista (Salostad) Raaheksi (Brahestad) 1652, jolloin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Saloisten papiston ilmoitettiin 1668 pitävän kulmasaarnoja neljä kertaa vuodessa, Vihannin ja Luohuan saarnatupien lisäksi, Iveskorven, Alpuan, Piippolan, Lamun, Tavastkengän, Kestilän, Sipolan, Mankilan, Paavolan, Lapin ja Revonlahden kylissä. Raahen kaupunki ja suurin osa Saloisten pitäjästä yhdistettiin Raahen ja Saloisten emäseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 26.5.1691, jolloin jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Salon kappeliseurakunta, joka itsenäistyi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1911, sai virallisen nimen Saloinen ja aloitti toimintansa 1921. Jumalanpalveluksista eri kielillä kuninkaan päätös 19.7.1737. Kappalaisia oli seurakunnassa ainakin kaksi kappalaista 1600-luvulla, joista toinen siirrettiin Vihantiin 1751. Seurakunnassa on ollut pitäjänapulainen ainakin jo 1641, kunnes virka säädettiin lakkautettavaksi ja kaupunkia, emäseurakuntaa ja Salon kappelia varten asetettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 18.9.1858. Kirkkoherran virkatalo Maunula muutettiin kansakouluksi ja tämän jälkeen virkatalo sijaitsi kaupungissa. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 6.1.1930.


Seurakuntaan alkuaan kappeleina kuulunt Liminka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477, jolloin siihen kuului Muhoksen kappeli. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Kalajoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525, Pyhäjoki ja Hailuoto 1573, Vihanti 1688, Siikajoki, Rantsila ja Pulkkila 1689 sekä Pattijoki 1909. Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin 1973, ja seurakunta liittyi Pattijoen seurakunnan kanssa Raahen seurakuntayhtymään.


Muut nimet

Salo, Saloinen, Salon pitäjä


Kylät

Palo, Piehinki, Salo (Saloinen), Savonlahti (Savolahti)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherralla oli voikymmenyksiä ja kolme lestiä vastikejyviä 1564. Vastikejyvät supistettiin kahdeksi lestiksi 1571 ja yhdeksi puntalestiksi 5.3.1574 sekä korotettiin viideksi puntalestiksi 11.9.1882. Siikajoen kirkkoherran kanssa tehtiin sopimus 1703, jonka mukaan Saloisten kirkkoherra sai puolet entisistä vastikejyvistä, mikä sopimus sai kuninkaan vahvistuksen 11.9.1734, minkä kautta molemmat kirkkoherrat saivat 10 tynnyriä. Kirkkoherran vastikejyvät 16,5 hehtolitraa viljaa peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 15.8.1744. Emäseurakunnan kappalaisella oli virkatalo kaupungissa ja Maunulan entinen virkatalo muutettiin kansakouluksi.


Kirkkoherrat

1550–1560 Petrus Simonis

1561–1564 Henricus Laurentii Svart

1566–1581 Henricus Olaj Rödh

1582–1587 Liungo Thomae

1593–1604 Johannes Marci Tammelensis

1604–1622 Matthias Georgii Mathesius

1624–1668 Johannes Thoae Londinus (Tonttinen

1668–1691 Matthias Johannis Londinus


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1593 Jacobus Marci Finno

Phillippus

1628–1636 Laurentius Jacobi


Kappalaiset, toinen sarja

1621–1624 Johannes Thomæ Londinus eli Tontinen

1628 Andreas Matthiæ Mathesius

1632–1648 Marcus Jacobi Saloënsis

1650–1668 Matthias Johannis Londinus

1668–1671 Johan Johannis Salonius, vanhempi

1683–1691 Martinus Peitzius, Raahessa

1771–1787 Johan Johannis Salonius, nuorempi

1887–1889 Anton Jacklin, virka lakkautettiin 1901


Pitäjänapulaiset

1671–1677 Jonas Littorenius


Ylimääräiset papit

1889–1894 Juho Arvid Sarkkila, vt. kappalainen, Raahen kirkkoherran apulainen.

1894–1906 Pietari Harad Heickell, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, Raahen kirkkoherran apulainen

1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, emäseurakunnan vt. kappalainen

1906–1909 Yrjö Heikki Simelius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1909– Karl Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra ja Salon kappelin vt. kappalainen

1909– Anto Alarik Verkkoranta, emäseurakunnan vt. kappalainen

 

Arkisto


Saloisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1749. Pappila paloi 1663, jolloin ilmeisesti tuhoutui osa vanhinta arkistoa. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1953.


Kansallisarkisto on digitoinut Saloisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

31 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page