top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Perniö

Päivitetty: 10. toukok.


Rajakartta: Perniö

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi aikanaan erotettu Uskelan emäseurakunnasta. Naantalin luostarille myönnettiin patronattioikeus seurakunnassa 1441, mainitaan olleen "pas oratus regalis" eli kuninkaallinen vielä 1730 ja seurakunta muutettiin konsistoriaaliseksi 1740, jolloin kuningas määräsi tuomiokapitulin antamaan valtakirjen sille, joka vaalissa oli saanut enemmän ääniä. Perniön kunta liitettiin Salon kaupunkiin 2009.


Seurakuntaan kuuluneista Finby eli Särkisalo perustettiin kappeliksi 1760 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ylikulman rukoushuonekunta perustettiin 1915 ja Alakulman 1916. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi Uskelasta Teijo, Villnäs ja Grabbenböle 1759, joista myöhemmin muodostettiin Teijon tehdasseurakunta. Seurakuntaan siirrettiin kuuluvaksi Kemiöstä Träskbölen tila keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Perniön rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin keisarillisessa senaatissa 8.2.1905.


Muut nimet

Bjärnå


Kylät

Aaljoki, Aimontappo, Aitlahti (Aitolaks), Alaspää, Alimälkiä (Alasmelkkilä), Anjala, Arpalahti (Arpala), Asteljoki (Aslo), Äyrilä, Eikkulla, Ervasto, Ervelä, Foula, Haarla, Haaroinen (Haaro), Hämeenkylä, Heikkilä, Hentola, Hirvilahti, Huhti, Isokuusto (Kuusto), Iso-Pakapyöly, Juvela, Kakola, Kanturpyöly, Kaukonpyöly, Kestriki, Ketunpyöly, Kieronperä, Kirakka, Kirjakkala, Kivelä, Knaapila, Koivisto (Koisto), Kokkila, Kollarla, Korvenkylä, Kovamäki (Kouvola), Krootila, Kuhmisi (Kuhminen), Kumionpää, Kyynämäki (Kynämäki), Kyynärä, Laiterla (Laitla), Lanviikki, Lapnasi, Lapparla, Lassinböle, Latokartano, Laukka, Lehtiniitty, Leipyöly, Lemunkartano, Liite (Liiri), Lintilä, Lupaja, Makarla, Mäkisauru, Mälkilä (Melkkilä), Matildedal, Merihuhti, Metsäkylä, Metsänoja, Mussaari, Mutaisi, Nokoi (Nokoinen), Nurkkila, Pääris, Paarskylä, Penttilä, Pettälä, Pohjankartano, Pohjankylä, Preitti, Provani, Puontpyöly, Puopyöly, Pyhäjoki, Saari, Skoila, Sormijärvi, Soukka, Suksenpyöly, Suomenkylä, Suomenniittu, Sydänsauru, Talonpojanteijo, Teijo, Tilkkala, Torkkila, Trespyöly, Tuohittu (Tuohitto), Väärlä, Varvkankari, Vihiniemi (Vihnämäki), Viipuri, Ylönkylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnassa oli kaksi emäseurakunnan kappalaista vuodesta 1675. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1659, kunnes virka lakkautettiin 26.4.1860, ja samalla määrättiin emäseurakunnan kappalainen sijoitettavaksi Finbyhyn, jossa pitäjänapulainen oli aiemmin asunut. Kappalainen määrättiin asetettavaksi Finbyhyn keisarin käskykirjeellä 22.12.1864, jolloin kolmen kappalaisen palkkaus ja virkavelvollisuudet järjestettiin. Kirkkoherran karja- ja voikymmenyksistä maaherran päätöksessä 14.9.1757.


Kirkkoherrat

1409 Oluff Munch

1512 Jöns Olavi

1551–1557 Matthias Henrici

1560–1570 Nicolaus M.

1581 Johannes Grind(en)

1593 Simon Erici

1614 Joseph Henrich Caskas

1645 Henricus Canuti Sylvast

1698–1614 Gabriel Salonius

1722–1729 Gabriel Salonius

1730–1739 Matthias Elg

1740–1750 Jacob Frosterus

1751–1799 Andreas Gadolin

1803–1831 Gustaf Rancken

1833–1851 Karl August Hjorth

1927–1932 Kaarlo Edvard Kilpeläinen


1. kappalaiset

1581 Mathias Olavi

1593 Mathias Olavi

1614 Henricus Georgj

1617 Jacobus Jacobi

1627 Henricus Canuti

1642 Henricus Matthiæ Bock, vt. kappalainen

1696–1735 Anders Amberg, isonvihan aikana Ruotsissa

1735–1743 Petrus Masalinus

1744–1745 Matias Ahlman

1769–1785 Henrik Reilin

1789–1796 Johan Sevonius

1798–1812 Gustaf Lindevall

1889–1898 Nikolai Blom


2. kappalaiset

1734–1768 Isaacus Isaaci Ullnerus

1768–1778 Eric Johan Blom

1778–1808 Johan Nummelin

1810–1815 Johan Söderberg

1817–1842 Mikael Hellsten

1847–1852 Klas Adolf Karsten

1851–1854 Gabriel Nestén

1856–1879 Peter Adolf Wasz

1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen

1913–1915 Kaarlo Edvard Kilpeläinen


Pitäjänapulaiset

1716–1723 Johannes Catelius

1723–1728 Arvid Gebhardt

1728–1732 Anders Ahlgren

1734–1744 Matias Ahlman

1744–1754 Matias Manelius

1755–1780 Jacb Johan Bastman

1781–1797 Gustaf Lindevall

1798–1809 Johan Söderberg

1810–1820 Johan Strandell

1820–1848 Matias Waldstedt

1848–1859 Immanuel Smedberg, virka lakkautettiin 1860


Ylimääräiset papit

1732–1735 Jonas Aurenius, apulaispappi

1740– Anders Elg, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1774– Gustaf Lindevall, kirkkoherran apulainen

1790– Johan Söderberg, kappalaisen apulainen

1790–1791 Anders Cederlund, kirkkoherran apulainen

1794– Mikael Hammar, kappalaisen apulainen

1797–1803 Karl Henrik Forssman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherran apulainen

1805–1806 Matias Churberg, kappalaisen apulainen

1806–1809 Mikal Hammar, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1809–1811 Berndt Johan Floor, kirkkoherran apulainen

1809–1811 Josef Pahlman, välisaarnaaja

1812–1814 Karl Granström, kirkkoherran apulainen

1820 Karl Granström, kirkkoherran apulainen

1812–1818 Matias Valdstedt, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1813–1820 Engelbrekt Rancken, kirkkoherran apulainen

1820–1824 Johan Fredik Vallin, kirkkoherran apulainen

1824–1828 Tomas Lundell, kirkkoherran apulainen

1828–1833 Fredrik Vilhelm Rancken, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1831–1832 Karl Fredrik Riedell, kappalaisen apulainen

1832–1834 Johan Jakob Stenberg, kappalaisen apulainen

1837–1839 Josef Ernvall, kappalaisen apulainen

1840–1843 Johan Ambrosius Hedenberg, kappalaisen apulainen

1842–1844 Karl Fredrik Rothström, kirkkoherran apulainen

1842–1844 Elias Malakias Rosengren, vt. kappalainen

1845–1848 Gustaf Adolf Hornborg, kappalaisen apulainen

1848–1850 Vilhelm Ahlroth, kappalaisen apulainen

1850–1851 Karl Johan Lindholm, kappalaisen apulainen

1851–1852 Tobias Petterson, sijaiskirkkoherra

1851–1856 Johan Gabriel Höllberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1853–1854 Gustaf Jansson, kirkkoherran apulainen

1854–1856 Johan Adolf Colérus, kirkkoherran apulainen

1855 Johan Ludvig Favorin, vt. kappalainen

1856–1857 Erik Rautell, kirkkoherran apulainen

1859–1861 Johan Fredrik Reinholm, kirkkoherran apulainen

1861–1869 Anders Alexander Hartzell, kirkkoherran apulainen

1900–1901 Kaarlo Julius Kalpa, vt. kappalainen

1903–1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, armovuodensaarnaaja

1901–1905 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson), vt. kirkkoherra

1908 Erik Eligius Erkkilä (Eriksson), vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Perniön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1729, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1409–1933.


Kansallisarkisto on digitoinut Perniön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

20 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page