Alkuaan Halikon emäseurakunnan kappeli, joka katsotaan perustetuksi 1659, jolloin jo aiemmin toimintansa aloittaneelle papillle Petrus Gregoriille annettiin valtakirja. Uusi kirkko rakennettiin 1722, jolloin Teijon ruukin omistaja Kiik antoi maata kirkkoa varten ja sai patronaattioikeuden ottaa osaa papinvaaleihin kolmasosalla koko kappelin ääniluvusta, mistä keisarin käskykirjeessä 29.11.1773. Myöhemmin keisarillisen senaatin päätöksellä 11.3.1881 katsottiin, ettei Joensuun kartanolla ollut patronaattioikeutta seurakunnassa. Erotettiin Halikosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1918. Angelniemen kunta perustettiin 1916 ja liitettiin Halikon kuntaan 1967.
Muut nimet
Corfvis, Corias, Korias, Korvinen, Andelma, Angela
Kylät
Ahtmaa, Angela, Asila, Böylä, Esselpää, Isokylä, Kanamäki, Karvainen, Kokkila, Myllyperä, Paatelmaa, Pärnäspää, Peksala, Sapalahti, Tammenpää, Topjoki, Torkkila, Tuiskula, Valttila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta Halikosta tehtiin suostumus 14.3.1738.
Kirkkoherrat
1918–1929 Johannes Viktor Vihemäki (Vierumäki)
Kappalaiset
1647–1692 Petrus Gregorii Anglenius
1693–1695 Jakob Zidenius
1696–1708 Karl Ulnerus
1709 Gabriel Procopaeus
1709–1730 Erik Limnelius
1730–1749 Henrik Arctelius
1750–1777 Matthias Rindelius
1778–1790 Erik Anstén
1791–1795 Gabriel Kristian Cretalén
1795–1810 Matias Achrén
1811–1833 Johan Fredrik Sevon
1835–1838 Gustaf Henrik Hildeen
1840–1844 Karl Abraham Rikberg
1844–1860 Karl Fredrik Rothström
1861–1875 Hegesippus Hippolytos Hjerpe
1869–1875 Axel August Hellsten
1875–1879 Anton Lukas Vilén
1879–1882 Johan Fredrik Silvander
1893 Isak Gideon Lagus
1900–1909 Yrjö Valfrid Virberg
1909–1913 Kustaa Seelimi Tommila
1914–1918 Johan Vihemäki (Vierumäki)
Armovuodensaarnaajat ja sijaiskappalaiset
1777–1778 Erik Nylund
1790– Josef Pahlman
Ylimääräiset papit
1810–1811 Josef Pahlman, välisaarnaaja
1833–1835 Karl Abraham Grönroos, virka- ja armovuosisaarnaaja
1839–1840 Josef Ernvall, välisaarnaaja
1883–1885 Edvard Hannula, vt. kappalainen
1885–1886 Johannes Borg, vt. kappalainen
1886–1888 Oskar Daniel Brander, vt. kappalainen
1888–1893 Erik Edvard Bengs, vt. kappalainen
1893–1894 Jakob Eliel af Hällström, vt. kappalainen
1894–1897 Erlanti Pispala, vt. kappalainen
1897–1900 Kustaa Seelimi Tommila, vt. kappalainen
1909 Frans Evert Alarik Kotiranta, vt. kappalainen
Arkisto
Angelniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1730–1900.
Kansallisarkisto on digitoinut Angelniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.