top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kisko

Päivitetty: 7 päivää sitten


Rajakartta: Kisko

Alkuaan Pohjan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1558. Kisko mainitaan paikkana jo 1347. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkoniemellä. Kiskon kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Salon kaupunkiin 1867.


Seurakuntaan kuulunut Suomusjärvi perustettiin kappeliksi 1678 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898. Orijärven rukoushuonekunta perustettiin 1758, mutta tämä ei muodostanut omaa seurakuntaa, eikä sillä ole ollut koskaan omaa pappia.


Kylät

Aijala, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kirkonkylä, Kurkela, Lappi, Leilä, Liuhto, Marttila, Metola, Orijärvi, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylötkylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 9.3.1734. Kirkkoherran voisaatavista kuninkaallisen kamarikollegion päätös 10.4.1804. Pappilan uudistiloista hallitsevan konsistorin päätöksessä 2.10.1816. Seurakuntaan asetettiin papiksi vihity pitäjänpedagogi kuninkaan vahvistuksela 19.8.1728. Pedagogin virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 19.7.1859. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodsta 1677, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 10.5.1785. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 18.11.1880.


Kirkkoherrat

1558–1590 Jöns Andreæ

1593–1633 Georgius Johannis

1637–1638 Mikael Erici Frosterus

1639–1657 Henrik Thomæ Winter

1680–1682 Abraham Costenius

1753–1783 Elias Roos

1886–1889 Jakob Juselius

1892–1902 Erik Johan Karanen


Kappalaiset

? Georgius Johannis

1593 Georgius Michaelis

? Michael Salcovius

1635–1637 Henrik Thomæ Aronius

1640-luku Jacob Melin Mölijs

1671–1674 Eerik Stodius

1696–1745 Johannes Sevonius

1785–1791 Johan Widell

1791–1798 Johan Mollenius

1798–1805 Daniel Olenius

1825–1830 Adam Lundell

1831–1857 Tomas Lundell

1877–1879 Anders Engman

1881–1886 Jakob Juselius

1888–1893 Axel Rudolf Leván

1905–1907 Frans Arvi Wasama


Pitäjänapulaiset

1635– Bartholomaeus Sigfridi

1723–1730 Ivar Wallenius

1734–1745 Erik Sevonius

1747–1764 Pehr Widqvist

1764–1767 David Sevon

1768–1783 Johan Danbom, virka lakkautetiin 1785


Pitäjänpedagoogit

1838–1845 Gabriel Nestén

1846–1854 Anders Engman

1854–1859 Johan Nils Henriksson, virka lakkautettiin 1859


Ylimääräiset papit

1746– Elias Roos, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1771–1773 Arvid Paulin, kirkkoherran apulainen

1783– Samuel Rivell, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1790– Daniel Olenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1799–1804 Benjamin Bröcker, kappalaisen apulainen

1804–1806 Johan Brungström, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1806–1808 Erik Villstedt, kirkkoherran apulainen

1808–1809 Erik Johan Friberg, kirkkoherran apulainen

1809 Johan Skogström, kirkkoherran apulainen

1809–1811 Karl Henrik Strandberg, kirkkoherran apulainen

1812–1814 Matias Blomberg, armovuodensaarnaaja

1816–1817 Bror Emanuel Valbeck, kirkkoherran apulainen

1817–1820 Karl Granström, kirkkoherran apulainen

1820–1825 Robert Uskelin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1833–1834 Vilhelm Kristian Lindeqvist, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen

1834–1836 Jakob Johan Stenberg, krikkoherran apulainen

1834–1836 Gustaf Enok Springert, kirkkoherran apulainen

1846–1854 Anders Engman, kappalaisen sijainen

1851–1854 Johan Nils Henriksson, kirkkoherran apulainen

1854–1860 Gustaf Oskar Aspelin, kirkkoherran apulainen

1860–1869 Johan Peter Silcke, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1879–1881 David Sirenius, vt. kappalainen

1886–1888 Karl Johan Nordlund, vt. kappalainen

1893–1894 Adam Edvard Ivendorff, vt. kappalainen

1902–1903 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra

1904 Karlo Nestori Parikka, vt. kappalainen

 

Arkisto


Kiskon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1588–1930.


Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 21.8.1807, jolloin mainitaan tuhoutuneen paljon asiakirjoja myös kirkonarkistosta.

Kansallisarkisto on digitoinut Kiskon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

6 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page