Alkuaan Pohjan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1558. Kisko mainitaan paikkana jo 1347. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkoniemellä. Kiskon kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Salon kaupunkiin 1867.
Seurakuntaan kuulunut Suomusjärvi perustettiin kappeliksi 1678 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898. Orijärven rukoushuonekunta perustettiin 1758, mutta tämä ei muodostanut omaa seurakuntaa, eikä sillä ole ollut koskaan omaa pappia.
Kylät
Aijala, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kirkonkylä, Kurkela, Lappi, Leilä, Liuhto, Marttila, Metola, Orijärvi, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylötkylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 9.3.1734. Kirkkoherran voisaatavista kuninkaallisen kamarikollegion päätös 10.4.1804. Pappilan uudistiloista hallitsevan konsistorin päätöksessä 2.10.1816. Seurakuntaan asetettiin papiksi vihity pitäjänpedagogi kuninkaan vahvistuksela 19.8.1728. Pedagogin virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 19.7.1859. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodsta 1677, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 10.5.1785. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 18.11.1880.
Kirkkoherrat
1558–1590 Jöns Andreæ
1593–1633 Georgius Johannis
1637–1638 Mikael Erici Frosterus
1639–1657 Henrik Thomæ Winter
1658–1679 Thomas Pacchalenius
1680–1682 Abraham Costenius
1683–1695 Georg Eric Lagus eli Lepus
1696–1726 Christoffer Johansson Roos
1722–1752 Christoffer Roos nuorempi
1753–1783 Elias Roos
1784–1811 David Eriksson Sevón (Sevonius)
1814–1822 Gustaf Johan Tenlenius
1825–1830 Jonas Henrik Mennander
1834–1873 Edvard Johan Laurell
1875–1884 Anders Alexander Hartzell
1886–1889 Jakob Juselius
1892–1902 Erik Johan Karanen
1902– Juuso Säntti
Kappalaiset
? Georgius Johannis
1593 Georgius Michaelis
? Michael Salcovius
1635–1637 Henrik Thomæ Aronius
1640-luku Jacob Melin Mölijs
–1671 Johannes Winter
1671–1674 Eerik Stodius
1673–1678 Anders Thomasson Kyrelius
1678–1689 Laurentius Arpolenius
1696–1745 Johannes Sevonius
1745–1766 Erik Johansson Sevonius
1766–1783 David Eriksson Sevón (Sevonius)
1785–1791 Johan Widell
1791–1798 Johan Mollenius
1798–1805 Daniel Olenius
1807–1825 Jonas Henrik Mennander
1825–1830 Adam Lundell
1831–1857 Tomas Lundell
1859–1866 Johan Nils Henriksson
1869–1875 Anders Alexander Hartzell
1877–1879 Anders Engman
1881–1886 Jakob Juselius
1888–1893 Axel Rudolf Leván
1894–1903 Evald Erland Hemmer
1905–1907 Frans Arvi Wasama
Pitäjänapulaiset
1635– Bartholomaeus Sigfridi
–1678 Laurentius Arpolenius
1723–1730 Ivar Wallenius
1734–1745 Erik Sevonius
1747–1764 Pehr Widqvist
1764–1767 David Sevon
1768–1783 Johan Danbom, virka lakkautetiin 1785
Pitäjänpedagoogit
1784–1827 Johan Gabriel Lietzén
1828–1835 Gabriel Vilhelm Leidenius
1836–1838 Johan Robert Vialén
1838–1845 Gabriel Nestén
1845–1846 Johan Eggert Åberg
1846–1854 Anders Engman
1854–1859 Johan Nils Henriksson, virka lakkautettiin 1859
Ylimääräiset papit
1746– Elias Roos, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1771–1773 Arvid Paulin, kirkkoherran apulainen
1783– Samuel Rivell, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1790– Daniel Olenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1799–1804 Benjamin Bröcker, kappalaisen apulainen
1804–1806 Johan Brungström, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1806–1808 Erik Villstedt, kirkkoherran apulainen
1808–1809 Erik Johan Friberg, kirkkoherran apulainen
1809 Johan Skogström, kirkkoherran apulainen
1809–1811 Karl Henrik Strandberg, kirkkoherran apulainen
1812–1814 Matias Blomberg, armovuodensaarnaaja
1816–1817 Bror Emanuel Valbeck, kirkkoherran apulainen
1817–1820 Karl Granström, kirkkoherran apulainen
1820–1825 Robert Uskelin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1833–1834 Vilhelm Kristian Lindeqvist, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen
1834–1836 Jakob Johan Stenberg, krikkoherran apulainen
1834–1836 Gustaf Enok Springert, kirkkoherran apulainen
1846–1854 Anders Engman, kappalaisen sijainen
1851–1854 Johan Nils Henriksson, kirkkoherran apulainen
1854–1860 Gustaf Oskar Aspelin, kirkkoherran apulainen
1860–1869 Johan Peter Silcke, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1879–1881 David Sirenius, vt. kappalainen
1886–1888 Karl Johan Nordlund, vt. kappalainen
1893–1894 Adam Edvard Ivendorff, vt. kappalainen
1902–1903 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra
1904 Karlo Nestori Parikka, vt. kappalainen
Arkisto
Kiskon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1588–1930.
Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 21.8.1807, jolloin mainitaan tuhoutuneen paljon asiakirjoja myös kirkonarkistosta.
Kansallisarkisto on digitoinut Kiskon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.