top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Halikko

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjän ainakin jo 1330. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunta olisi erotettu aikanaan Uskelan emäseurakunnasta. Seurakunnan kirkko rakennettiin noin 1440. Kirkko paloi noin 1604 ja pappila 1678, jolloin tuho oli niin perusteelinen, että useimmat rakennukset oli rakennettava uudelleen. Kirkkoa suurennettiin kuorilla 1799 ja kahdella ristihaaralla sekä uudella sakastilla 1812-1814. Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1877–1880. Halikon kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009.


Seurakuntaan kuuluneista Angelniemi katsotaan perustetuksi kappeliksi 1659 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Vaskio perustettiin rukoushuonekunnaksi noin 1788 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1929.


Muut nimet

Halku


Kylät

Ahtmaa, Ammakko, Breidilä, Häävelä, Hevonpää, Hulvela, Ikelä, Jokitausta, Kaninkola, Kankare, Karvala, Kavantola, Keravuori, Kierla, Kihinen, Kokkila, Konkola, Kultola, Kytö, Laidola, Lempilä, Lokkila, Märy, Mustamäki, Mustisi, Nikkilä, Nummi, Pajula, Peksala, Perälä, Pitkäoja, Rikala, Ruotsala, Ruska, Ruuhikoski, Sauvonkylä, Talola, Tavola, Toijala, Toivila, Tunila, Vartsala, Vässilä, Viala, Yöntilä, Yttelä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan kirkko oli Joensuun kartanon rakennuttama, joten maanlain kirkkokaaren 5. luvun 1 §:n mukaan kartanon omistajalla oli patronaattioikeus seurakunnan kirkkoherran nimittämisessä. Kuningas Kaarle XI merkitsi omakätisesti kirjeeseen Turun tuomiokapitulille 7.7.1681, ettei Halikon hovien omistajilla ollut "jus patronatus", mutta seurakunta todisti yksimielisesti pitäjänkokouksessa 2.12.1694, että vanhan kertomuksen mukaan Joensuun kartanon omistaja oli antanut maan kirkolle ja rakennuttanut Halikon, Salon ja Perttelin kirkot.


Vuoden 1723 tutkimuskunta katsoi, että seurakuntaa olisi pidettävä konsistoriaalisena ja seurakuntaa pidettiin sellaisena, kunnes Joensuun kartanon omistaja kreivitär Catharina Ebba Horn tahtoi käyttää patronaattioikeutta, jonka jälkeen kuningas ratkaisi asian kreivittären eduksi kirjeellä 2.6.1780. Oikeus koski myös Angelniemen kappalaisen asettamista, mutta ei Halikon emäseurakunnan pitäjänapulaisen virkaa, joka täytettiin seurakunnan päätöksellä.


Kappalainen sai kolme vapaavuotta veroista raivaamalleen Tilkalan tilalle 9.2.1616. Papiston palkasta tehtiin suostumus, jonka vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 13.3.1747. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1652, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861.


Kirkkoherrat

1330 Jacobus

1352 Remboldus

1398 Olaus

1410 Klaus Stefani

1424–1431 Laurentii Ingemundi

1475 Johannes Serpelt

1475 Hermannus Johannii

1510 Olaus

1530 Henrik

1549–1564 Johannes Augustini

1568–1596 Filip Theobaldi Fabricius

1600–1625 Martinus Martini

1631–1632 Hieronymus Laurentii Hinnulinus

1633–1650 Georgius Mathiae Thauvonius

1651–1672 Eschillus Ambrosii

1681–1690 Philippus Backman

1691–1722 Ericus Stenbergius

1723–1735 Anders Aejmelaeus

1724–1737 Arvid Paulin

1751–1780 Erik Widenius

1781–1799 Ingevald Nordling

1876–1885 Henrik Nybergh

1886–1899 Emil von Hertzen


Kappalaiset

1581–1593 Eskilus Mateij

1600 Mårten

1616 Henrik Georgii

1622–1625 Bengt

1631–1643 Johannes Jacobi

1672–1673 Laurentius Leerman

1674–1685 Georgius Henrici

1687–1692 Gustavus Hemelinus

1708–1723 Anders Aejmelaeus

1724–1736 Arvid Paulin

1740–1751 Erik Videnius

1771–1780 Ingevald Nordling

1781–1792 Gabriel Gottleben

1792–1812 Elias Stadius

1813–1820 Ezekiel Hildén

1839–1842 Fredrik Corell

1857–1872 Robert Borenius

1879–1883 Anton Lukas Vilén

1914–1926 Väinö Saurio

1928–1942 Immo Oskari Lampo


Pitäjänapulaiset

1652–1674 Georgius Henrici

1680–1687 Gustavus Hemelinus

1705–1712 Gabriel Hemmelinus

1731–1740 Erik Widenius

1740–1749 Jakob Aejmelaeus

1749–1752 Johan Vervenius

1753–1761 Johan Kärrström

1763–1771 Ingevald Nordling

1773–1791 Arvid Paulin

1793–1796 Abraham Sevón

1796–1807 Tuomas Ilenius

1846–1855 Robert Borenius

1856–1861 Johan Frans Sahlberg, virka lakkautettiin 1861


Ylimääräiset papit

1692–1694 Anders Urenius

1747–1751 Abraham Paulin, kirkkoherran apulainen

1762–1763 Ingevald Nordling, kirkkoherran apulainen

1769 Erik Widenius, kirkkoherran apulainen

1771–1783 Efraim Widenius, kirkkoherran apulainen

1792–1795 Matias Achrén, kirkkoherran apulainen

1797–1807 Johan Fredrik Sevón, kirkkoherran apulainen

1806–1809 Gustaf Renvall, kirkkoherran apulainen

1809–1810 Johan Granroth, kirkkoherran apulainen

1810–1813 Karl Lindström, kirkkoherran apulainen

1814–1820 Karl Anders Ignatius, kirkkoherran apulainen

1820–1822 Sven Israel Ignatius, kirkkoherran apulainen

1822–1824 Josef Joakim Lagerbohm, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Frans Henrik Vellenius, kirkkoherran apulainen

1830–1831 Johan Adolf Virnberg, armovuodensaarnaaja

1830–1832 Johan Jakob Stenberg, välisaarnaaja

1834–1839 Fredrik Corell, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1836–1837 Johan Jakob Stenberg, välisaarnaaja

1837 Gustaf Lönnmark, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1839 Josef Ernvall, papin apulainen

1839–1840 Karl Peter Grönros, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1841–1842 Nils Johan Jungberg, armovuodensaarnaaja

1843–1846 Robert Borenius, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1883–1884 Johan Nestor Kalinen, vt. kappalainen

1885 Edvard Hannula, vt. kappalainen

1885–1886 Frans Vilhelm Leppänen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1893–1895 Johan Vilhelm Alhroos, vt. kappalainen

1895–1896 Alexander Kulla, vt. kappalainen

1896 Hjalmar Gerhard Sahlsten, vt. kappalainen

1896–1899 Kaarle Julius Kalpa, vt. kappalainen

1899–1900 Aksel Rudolf Leván, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

 

Arkisto


Halikon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1692, tilikirjat vuodesta 1720 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1924.


Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 24.11.1904 antama päätös, joka koski huoneen rakentamista seurakunnan kirkonarkistoa varten, kumottiin kreivi Carl Alexander Armfeltin ja muiden seurakuntalaisten valituksen seurauksena keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Asia lykättiin kirkonkokouksen uudelleen käsiteltäväksi, mutta arkistohuoneen rakentamisesta ei ole tietoa.


Linkit

Hae

bottom of page