Perustettiin Uskelan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1722. Muurla mainitaan nimismiehenpitäjänä jo 1536–1556, jolloin se käsitti osia Uskelasta, Kiikalasta, Kiskosta, Perniöstä ja Somerosta. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.5.1860. Erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919. Muurlan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Muurila, Murala, Murale
Maakirjakylät
Hakola, Harjula, Hämmäinen, Iloniemi, Järvi, Kaivonpyöli, Kaukelmaa, Kaukola, Kistola, Koski, Muurla, Pahkavuori, Pappila, Pukkila, Pullola, Pyöli, Ranta, Ruotsala, Suoloppi, Villilä, Vähäpullola, Äijälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Muurlan 40 talollista tekivät suostumuksen saarnaajan palkkauksesta 27.5.1741. Saarnaajan palkasta ja virkavelvollisuudesta tuomiokapitulin päätös 4.12.1851. Kappalaisella ei alkuaan ollut omaa virkataloa, vaan sen sijaan hän sai vapaat asuinhuoneet ja ulkohuoneet. Myöhemmin virkatalo määrättiin hankittavaksi.
Kappalaiset
1861–1898 Gustaf Vilhelm Blomberg
1910– Kaarlo Oskari Haario
Saarnaajat
1742–1743 Johan Almgren
1744–1769 Johan Grandelinus
1770–1779 Abraham Mollenius
1780–1791 Johan Mollenius
1792–1793 Johan Grundell
1793–1797 Henrik Järnström
1798–1827 Johan Andstén
1828–1830 Berndt Axel Landzett
1831–1847 Anders Fredrik Spiring
1848–1856 Josef Gröndahl
1858–1861 Gustaf Vilhelm Blomberg, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1830–1831 Gustaf Henrik Sjödahl, välisaarnaaja
1896–1900 Johan Verner Järnström, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1887 Nikolai Blom, kappalaisen apulainen
1909–1910 Kustaa Lauri Nurmi, vt. kappalainen
Arkisto
Muurlan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1825 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1742–1920.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Muurlan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.