top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Muurla

Päivitetty: 8. toukok.

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1722. Muurla mainitaan nimismiehenpitäjänä jo 1536–1556, jolloin se käsitti osia Uskelasta, Kiikalasta, Kiskosta, Perniöstä ja Somerosta. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.5.1860. Erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919. Muurlan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009.


Muut nimet

Muurila, Murala, Murale


Kylät

Äijälä, Harjola, Ilola, Järvi, Kaukelmaa, Kaukola, Kistola, Koski, Muurla, Pullola, Pyöli, Ranta, Ruotsala, Suoloppi, Vähä-Pullola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Muurlan 40 talollista teki suostumuksen saarnaajan palkkauksesta 27.5.1741. Saarnaajan palkasta ja virkavelollisuudesta tuomiokapitulin päätös 4.12.1851. Kappalaisella ei alkuaan ollut omaa virkataloa, minkä sijasta sai vapaat asuinhuoneet ja ulkohuoneet, ja myöhemmin virkatalo määrättiin hankittavaksi


Kappalaiset

1910– Kaarlo Oskari Haario


Saarnaajat

1742–1743 Johan Almgren

1744–1769 Johan Grandelinus

1770–1779 Abraham Mollenius

1780–1791 Johan Mollenius

1792–1793 Johan Grundell

1793–1797 Henrik Järnström

1798–1827 Johan Andstén

1848–1856 Josef Gröndahl

1858–1861 Gustaf Vilhelm Blomberg, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1830–1831 Gustaf Henrik Sjödahl, välisaarnaaja

1896–1900 Johan Verner Järnström, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1887 Nikolai Blom, kappalaisen apulainen

1909–1910 Kustaa Lauri Nurmi, vt. kappalainen

 

Arkisto


Muurlan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1825 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1742–1920.


Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Muurlan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page