Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1200-luvulla. Seurakunnan vanhimman kirkon, Pyhän Birgittan nimikon, mainitaan sijainneen Uskelanjoen varrella viiden kilometrin päässä Salosta. Kysymys huonoon kuntoon joutuneen kirkon purkamisesta ratkaistiin tuomiokapitulissa 12.6.1799 siten, että vanhaa kirkkoa ei päätetty kunnostaa, vaan uusi kivinen kirkko päätettiin rakentaa Salon kappelin alueelle, minkä päätöksen kuningas vahvisti 3.7.1800. Vanhan kirkon mainitaan "vaipuneen maanpoveen" 24.12.1825, jolloin se maanvieremän seurauksena ollessaan kaatumaisillaan jokeen revittiin maahan, mitä ennen se oli jo vahingoittunut maanvieremissä 1770, 1792, 1812 ja 1825. Uusi kirkko rakennettiin Saloon 1832. Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin 1967.
Seurakuntaan kuuluneista Halikko ja Perniö mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina ja pitäjinä ainakin 1330. Salo mainitaan kapelina jo 1325 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pertteli erotettiin 1860. Kuusjoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1822 ja siirrettiin kuulumaan kappelina Pertteliin 1884. Muurla perustettiin saarnahuonekunnaksi 1722, muodostettiin kappeliksi 1860 ja erotettiin 1919.
Muut nimet
Uskiala
Kylät
Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin sopimus 24.3.1734 ja sen kuningas vahvisti päätöksellä 9.8.1734. Papiston palkkauksesta keisarin päätöksessä 22.5.1820. Kirkkoherran palkasta Uskelasta ja Salosta keisarillisen senaatin päätöksessä 10.12.1885. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1683, kunnes virka lakkautettiin keisarillisen senaatin käskykirjeellä 17.1.1861, jolloin pitäjänapulaisen palkka annettiin kappalaiselle. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 25.2.1876, jolloin kirkkoherra sai kappalaisen palkan. Kappalaisen virka asetettiin uudelleen keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896.
Kirkkoherrat
1552–1556 Sigfridus Martini
–1557 Thomas
1557–1577 Olaus Petri
1595–1608 Ericus Henrici
1609–1621 Zacharias Olaui
1733–1758 Karl Melartopaeus
1758–1789 Gabriel Salinius
1792–1816 Jakob Mallén
1819–1830 Gustaf Renvall
1831–1857 Erik Johan Saxén
1859–1868 Oskar Ferdinand Ingelius
1860–1878 Johan Jakob Lybeck
1879–1896 Peter Adolf Vasz
1900–1907 Peter Snellman
1910–1915 Teodor Natanael von Pfaler
1916–1920 Antti Villiam Kuusisto
1921–1931 Veli Heikinheimo
Kappalaiset
1835–1840 Karl Fredrik Palmgren
1840–1851 Berndt Axel Landzett
1855–1858 Karl Johan August Saxén
1861–1875 Johan August Valdstedt, virka lakkautettiin 1876
1901–1905 Samuel Brynolf Fredriksson
1906–1914 Henrik Wilhelm Linkonen (Lindgren), virka lakkautettiin 1906
Pitäjänapulaiset
1729–1730 Mikael Lundanus
1731–1741 Gabriel Cretalenius
1741–1767 Georg Källberg
1769–1796 Johan Grandelius
1798–1822 Henrik Järnström
1824–1830 Fredrik Johan Leidenius, ensin vt.
1830–1840 Berndt Axel Landzett
1841–1851 Johan Salenius
1852–1855 Anders Varelius
1856–1861 Johan August Valdstedt, virka lakkautettiin 1861
Ylimääräiset papit
1593–1594 Zacharias Olaui, apupappi
1730–1731 Gabriel Cretalenius, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja
1744 Johan Grandelius, kirkkoherran apulainen
1744– Henrik Sartelius, kirkkoherran apulainen
1759– Johan Lundanus, kappalaisen apulainen
1778–1780 Johan Mollenius, kirkkoherran apulainen
–1809 Henrik Leidenius, kirkkoherran apulainen
1809–1810 Karl Fredrik Nordlund, kirkkoherran apulainen
1810–1814 Erik Rosengren, kirkkoherran apulainen
1819–1826 Peter Johan Sumelius, kirkkoherran apulainen
1826–1827 Abraham Engblom, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Johan Ambrosius Hedenberg, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Johan Ernst Gyldén, kappalaisen apulainen
1829–1831 Anders Fredrik Spiring, kappalaisen apulainen
1830 Gustaf Sjöblad, välisaarnaaja
1831–1833 Karl Johan Olin, kappalaisen apulainen
1834–1836 Karl Johan Bröcker, kirkkoherran apulainen
1842–1855 Karl Johan August Saxén, kirkkoherran apulainen
1851–1852 Mauritz Hultman, välisaarnaaja
1855–1856 Sven Emil Krook, vt. pitäjänapulainen
1857 Johan Stolpe, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Johan Liljeblad, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1878–1879 Johan Fredrik Silvander, vt. kirkkoherra
1896 Aleksander Kulla, kirkkoherran apulainen
1896–1900 Hjalmar Gerhard Sahlstén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1900–1901 Kustaa Seelim Tommila, vt. kappalainen
1904 Samuel Brynolf Fredriksson, vt. kirkkoherra
1940– V. Kivistö, vt. kirkkoherra
Arkisto
Uskelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1629. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1329–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Uskelan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.