top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Uskela

Päivitetty: 6 päivää sitten


Rajakartta: Uskela

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1200-luvulla. Seurakunnan vanhimman kirkon, Pyhän Birgittan nimikon, mainitaan sijainneen Uskelanjoen varrella viiden kilometrin päässä Salosta. Kysymys huonoon kuntoon joutuneen kirkon purkamisesta ratkaistiin tuomiokapitulissa 12.6.1799 siten, että vanhaa kirkkoa ei päätetty kunnostaa, vaan uusi kivinen kirkko päätettiin rakentaa Salon kappelin alueelle, minkä päätöksen kuningas vahvisti 3.7.1800. Vanhan kirkon mainitaan "vaipuneen maanpoveen" 24.12.1825, jolloin se maanvieremän seurauksena ollessaan kaatumaisillaan jokeen revittiin maahan, mitä ennen se oli jo vahingoittunut maanvieremissä 1770, 1792, 1812 ja 1825. Uusi kirkko rakennettiin Saloon 1832. Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin 1967.


Seurakuntaan kuuluneista Halikko ja Perniö mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina ja pitäjinä ainakin 1330. Salo mainitaan kapelina jo 1325 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pertteli erotettiin 1860. Kuusjoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1822 ja siirrettiin kuulumaan kappelina Pertteliin 1884. Muurla perustettiin saarnahuonekunnaksi 1722, muodostettiin kappeliksi 1860 ja erotettiin 1919.


Muut nimet

Uskiala


Kylät

Anisi, Anjala, Breidilä, Falkkila, Fulkkila, Hakastaro, Hämeenkylä, Hämmäinen, Hankila, Haukkala, Isokylä, Kälpiö (Kelppe), Karjaskylä, Kärkkä, Kaukvuori, Kavila, Kurjenpahna, Lopenkylä, Mäenala, Moisio, Närvelä, Pahkavuori, Pappinen, Pettilä, Pukkila, Rauvola, Röykkälä, Salon kylä, Tottola, Ullenpyöli, Veitakkala, Villilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin sopimus 24.3.1734 ja sen kuningas vahvisti päätöksellä 9.8.1734. Papiston palkkauksesta keisarin päätöksessä 22.5.1820. Kirkkoherran palkasta Uskelasta ja Salosta keisarillisen senaatin päätöksessä 10.12.1885. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1683, kunnes virka lakkautettiin keisarillisen senaatin käskykirjeellä 17.1.1861, jolloin pitäjänapulaisen palkka annettiin kappalaiselle. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 25.2.1876, jolloin kirkkoherra sai kappalaisen palkan. Kappalaisen virka asetettiin uudelleen keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896.


Kirkkoherrat

1552–1556 Sigfridus Martini

–1557 Thomas

1557–1577 Olaus Petri

1595–1608 Ericus Henrici

1609–1621 Zacharias Olaui

1733–1758 Karl Melartopaeus

1758–1789 Gabriel Salinius

1792–1816 Jakob Mallén

1819–1830 Gustaf Renvall

1831–1857 Erik Johan Saxén

1860–1878 Johan Jakob Lybeck

1879–1896 Peter Adolf Vasz

1900–1907 Peter Snellman

1921–1931 Veli Heikinheimo


Kappalaiset

1861–1875 Johan August Valdstedt, virka lakkautettiin 1876

1906–1914 Henrik Wilhelm Linkonen (Lindgren), virka lakkautettiin 1906


Pitäjänapulaiset

1729–1730 Mikael Lundanus

1741–1767 Georg Källberg

1769–1796 Johan Grandelius

1798–1822 Henrik Järnström

1824–1830 Fredrik Johan Leidenius, ensin vt.

1841–1851 Johan Salenius

1852–1855 Anders Varelius

1856–1861 Johan August Valdstedt, virka lakkautettiin 1861


Ylimääräiset papit

1593–1594 Zacharias Olaui, apupappi

1730–1731 Gabriel Cretalenius, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja

1744 Johan Grandelius, kirkkoherran apulainen

1744– Henrik Sartelius, kirkkoherran apulainen

1759– Johan Lundanus, kappalaisen apulainen

1778–1780 Johan Mollenius, kirkkoherran apulainen

–1809 Henrik Leidenius, kirkkoherran apulainen

1809–1810 Karl Fredrik Nordlund, kirkkoherran apulainen

1810–1814 Erik Rosengren, kirkkoherran apulainen

1819–1826 Peter Johan Sumelius, kirkkoherran apulainen

1826–1827 Abraham Engblom, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Johan Ambrosius Hedenberg, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Johan Ernst Gyldén, kappalaisen apulainen

1829–1831 Anders Fredrik Spiring, kappalaisen apulainen

1830 Gustaf Sjöblad, välisaarnaaja

1831–1833 Karl Johan Olin, kappalaisen apulainen

1834–1836 Karl Johan Bröcker, kirkkoherran apulainen

1842–1855 Karl Johan August Saxén, kirkkoherran apulainen

1851–1852 Mauritz Hultman, välisaarnaaja

1855–1856 Sven Emil Krook, vt. pitäjänapulainen

1857 Johan Stolpe, kirkkoherran apulainen

1857–1858 Johan Liljeblad, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1878–1879 Johan Fredrik Silvander, vt. kirkkoherra

1896 Aleksander Kulla, kirkkoherran apulainen

1896–1900 Hjalmar Gerhard Sahlstén, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1900–1901 Kustaa Seelim Tommila, vt. kappalainen

1904 Samuel Brynolf Fredriksson, vt. kirkkoherra

1940– V. Kivistö, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Uskelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1629. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1329–1945.


Kansallisarkisto on digitoinut Uskelan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page