top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kemiö

Päivitetty: 6. toukok.


Rajakartta: Kemiö

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1327. Kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1469, ja kirkon on esitetty olleen alkuaan Andreaksen ja Jaakobin nimikko. Kirkko paloi 1.7.1781, jolloin vain seinät jäivät jäljelle, mutta kirkko korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttlln 1786, jolloin siitä tuli Gustaf Aadolfin nimikko. Seurakuntaan perusti pedagogion Axel Oxenstierna 1649 ja tässä koulussa opettajina toimivat pitäjänapulaiset 1658–1798. Pedagogio muutettiin pitäjänkouluksi 31.12.1841. Kemiön kunta perustettiin 1863 ja liitettiin Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009.


Seurakuntaan kuuluneista Hiittinen puerstettiin kappeliksi 1674 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Västanfjärd perustettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin 1904. Dragsfjärd perustettiin kappeliksi 1694 ja erotettiin 1903.



Muut nimet

Kimito


Kylät

Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.5.1869, jolloin kappalaisten palkkoja korotettiin. Seurakunnassa oli niin kutsuttuja lukkarinpappeja 1699–1772. Seurakunnan papisto piti suomenkielisiä jumalanpalveluksi alkuaan kirkon porstuaan tehdyssä niin sanotussa pienessä kirkossa ja tarpeen lisääntyessä näitä pidettiin jo suuressa kirkossa 1890-luvulla.


Kirkkoherrat

1554–1564 Petrus Ragvaldi

1573–1585 Petrus Pauli Melartopeus

1587 Eschillus Henrici

1587–1600 Andreas Andre

1602–1605 Sigfrid Aron Fors

1607–1622 Olaus Laurentii

1623–1640 Sigfridus Jacobi Helsing

1689–1699 Henric Florinus

1699–1706 Henric Florinus jr

1706–1713 Daniel Sirenius

1717–1721 Johannis Cajanus

1721–1725 Erik Fleege

1746–1747 Zakarias Forbus

1749–1754 Henrik Fleege

1755–1774 Jakob Malmsten

1777–1803 Karl Gustav Weman

1806–1822 Daniel Hirn

1824–1843 Gabriel Hirn

1845–1859 Vilhelm Forssman


Kappalaiset

1581–1593 Johannes Thomae

1601–1606 Olaus Laurentii

1607–1651 Eschillus Ambrosi

1651–1665 Olaus Simonis

? Ericus

1672–1683 Petrus Laurentii Kurkenius

1718–1732 Ericus Dahl

1734–1753 Samuel Ruuth

1753–1777 Erik Holmberg

1778–1784 Abraham Arctelius

1785–1786 Abraham Sahrström

1788–1806 Isak Forselius

1813–1831 Eric Johan Saxén

1870–1881 Karl Henrik Ekblom

1882–1885 Johannes Granö

1886–1899 Alexander Ahlstedt

1899–1906 Karl Anton Pomoell


Pitäjänapulaiset ja pedagogit

1723–1724 Nils Weckman

1724–1731 Elias Palander

1731–1734 Samuel Ruuth

1734–1746 Peter Fonselius

1746–1755 Erik Dahl

1755–1780 Abraham Palander

1798–1804 Matthias Petrenius

1813–1846 Karl Lindström

1848–1868 Johan Fredrik Lönnberg, virka lakkautettiin


Lukkaripapit

1733–1734 Petter Fonselius

1734–1746 Erik Dahl

1746–1753 Erik Holmberg

1754–1758 Lars Vikgren

1758–1778 Abraham Arctelius


Ylimääräiset papit

1606–1613 Isaacus Melartopæus, diakoni

1744–1750 Henrik Fleege, vt. kirkkoherra

1747–1751 Johan Elenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1775–1779 Gustaf Johan Hosslenius, kappalaisen apulainen

1775–1780 Erik Johan Petrenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1788–1791 Jonas Benich, kirkkoherran apulainen

1792–1806 Henrik Reilin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1804–1853 Matias Petrenius, pitäjän pedagogi

1806–1813 Ezekiel Hildeen, kirkkoherran apulainen

1813–1817 Anders Magnus Bäckman, kirkkoherran apulainen

1817–1819 Isak Daniel Forsman, kirkkoherran apulainen

1820–1821 Karl Fredrik Gråå, kirkkoherran apulainen

1821–1823 Karl Fredrik Palmgren, kirkkoherran apulainen

1829–1833 Erik Gustaf Fogelholm, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen

1845–1848 Josef Gröndahl, pedagogin sijainen, vt. pitäjänapulainen

1868–1869 Anton Emil Vellenius, vt. kappalainen, armovuoden saarnaaja

1881–1882 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen

1883–1890 Johan Gustaf Ahlroth, kirkkoherran apulainen

1885–1886 Oskar Daniel Brander, vt. kappalainen

1890–1893 Frans Vilhelm Sipilä, kirkkoherran apulainen

1893–1895 Verner Donatus Peltonen, kirkkoherran virallinen välisaarnaaja

1895–1896 Edvard Emil Elenius, kirkkoherran virallinen välisaarnaaja

1903 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kappalainen

1903–1906 Edvald Erland Hemmer, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1906–1907 Max Arnold Johannes Söderholm, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1907–1909 Sturle Harald Berndtson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1908–1909 Vihtori Tiitola, papiston apulainen

1909–1910 Bror Daniel Eklund, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kemiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1623 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1573–1945.

Kansallisarkisto on digitoinut Kemiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page