Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1327. Kirkko rakennettiin harmaasta kivestä 1469, ja kirkon on esitetty olleen alkuaan Andreaksen ja Jaakobin nimikko. Kirkko paloi 1.7.1781, jolloin vain seinät jäivät jäljelle, mutta kirkko korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttlln 1786, jolloin siitä tuli Gustaf Aadolfin nimikko. Seurakuntaan perusti pedagogion Axel Oxenstierna 1649 ja tässä koulussa opettajina toimivat pitäjänapulaiset 1658–1798. Pedagogio muutettiin pitäjänkouluksi 31.12.1841. Kemiön kunta perustettiin 1863 ja liitettiin Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntien kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009.
Seurakuntaan kuuluneista Hiittinen puerstettiin kappeliksi 1674 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Västanfjärd perustettiin kappeliksi 1693 ja erotettiin 1904. Dragsfjärd perustettiin kappeliksi 1694 ja erotettiin 1903.
Muut nimet
Kimito
Kylät
Albrektsböle, Båtkulla, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Böle, Brante, Brokärr, Dalby, Dalkarlby, Digerdal, Eknäs, Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gästerby, Germundsvidja, Gräsböle, Gundby, Helgeboda, Högmo, Hova, Hulta, Kalkila, Kårkulla, Kaskärr, Kila, Koddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kirkonkylä, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Majniemi, Makila, Måsa, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Östermark, Pajböle, Påvalsby, Pederså, Pungböle, Reku, Rugnola, Syvälahti, Skäggböle, Skålböle, Skarpböle, Skoböle, Skog, Skogsböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Strömma, Tavasttrona, Tjuda, Tollsnäs, Torsböle, Träskö, Trotby, Västankärr, Västermark, Vestlahti, Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.5.1869, jolloin kappalaisten palkkoja korotettiin. Seurakunnassa oli niin kutsuttuja lukkarinpappeja 1699–1772. Seurakunnan papisto piti suomenkielisiä jumalanpalveluksi alkuaan kirkon porstuaan tehdyssä niin sanotussa pienessä kirkossa ja tarpeen lisääntyessä näitä pidettiin jo suuressa kirkossa 1890-luvulla.
Kirkkoherrat
1554–1564 Petrus Ragvaldi
1573–1585 Petrus Pauli Melartopeus
1587 Eschillus Henrici
1587–1600 Andreas Andre
1602–1605 Sigfrid Aron Fors
1607–1622 Olaus Laurentii
1623–1640 Sigfridus Jacobi Helsing
1661–1676 Johannes Olai Pratanus
1678–1689 Andreas Haqvini Pryss
1689–1699 Henric Florinus
1699–1706 Henric Florinus jr
1706–1713 Daniel Sirenius
1717–1721 Johannis Cajanus
1721–1725 Erik Fleege
1746–1747 Zakarias Forbus
1749–1754 Henrik Fleege
1755–1774 Jakob Malmsten
1777–1803 Karl Gustav Weman
1806–1822 Daniel Hirn
1824–1843 Gabriel Hirn
1845–1859 Vilhelm Forssman
1862–1893 Fredrik Gabriel Hedberg
1896– Karl August Mellberg
Kappalaiset
1581–1593 Johannes Thomae
1601–1606 Olaus Laurentii
1607–1651 Eschillus Ambrosi
1651–1665 Olaus Simonis
? Ericus
1672 Laurentius Leerman
1672–1683 Petrus Laurentii Kurkenius
1683–1718 Gabriel Svedjelinus
1718–1732 Ericus Dahl
1733 Johan Gottskalk
1734–1753 Samuel Ruuth
1753–1777 Erik Holmberg
1778–1784 Abraham Arctelius
1785–1786 Abraham Sahrström
1788–1806 Isak Forselius
1806–1813 Karl Henrik Forssman
1813–1831 Eric Johan Saxén
1833–1845 Erik Gustaf Fogelholm
1846–1868 Johan Eggert Åberg
1870–1881 Karl Henrik Ekblom
1882–1885 Johannes Granö
1886–1899 Alexander Ahlstedt
1899–1906 Karl Anton Pomoell
1910– Erik Gabriel Ljufström
Pitäjänapulaiset ja pedagogit
1723–1724 Nils Weckman
1724–1731 Elias Palander
1731–1734 Samuel Ruuth
1734–1746 Peter Fonselius
1746–1755 Erik Dahl
1755–1780 Abraham Palander
1780–1798 Erik Johan Petrenius
1798–1804 Matthias Petrenius
1803–1806 Karl Henrik Forssman
1808–1813 Jakob Johan Holmberg
1813–1846 Karl Lindström
1848–1868 Johan Fredrik Lönnberg, virka lakkautettiin
Lukkaripapit
1733–1734 Petter Fonselius
1734–1746 Erik Dahl
1746–1753 Erik Holmberg
1754–1758 Lars Vikgren
1758–1778 Abraham Arctelius
Ylimääräiset papit
1606–1613 Isaacus Melartopæus, diakoni
1744–1750 Henrik Fleege, vt. kirkkoherra
1747–1751 Johan Elenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1775–1779 Gustaf Johan Hosslenius, kappalaisen apulainen
1775–1780 Erik Johan Petrenius, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1788–1791 Jonas Benich, kirkkoherran apulainen
1792–1806 Henrik Reilin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1804–1853 Matias Petrenius, pitäjän pedagogi
1806–1813 Ezekiel Hildeen, kirkkoherran apulainen
1813–1817 Anders Magnus Bäckman, kirkkoherran apulainen
1817–1819 Isak Daniel Forsman, kirkkoherran apulainen
1820–1821 Karl Fredrik Gråå, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Karl Fredrik Palmgren, kirkkoherran apulainen
1829–1833 Erik Gustaf Fogelholm, kirkkoherran apulainen
1834–1836 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen
1845–1848 Josef Gröndahl, pedagogin sijainen, vt. pitäjänapulainen
1868–1869 Anton Emil Vellenius, vt. kappalainen, armovuoden saarnaaja
1881–1882 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen
1883–1890 Johan Gustaf Ahlroth, kirkkoherran apulainen
1885–1886 Oskar Daniel Brander, vt. kappalainen
1890–1893 Frans Vilhelm Sipilä, kirkkoherran apulainen
1893–1895 Verner Donatus Peltonen, kirkkoherran virallinen välisaarnaaja
1895–1896 Edvard Emil Elenius, kirkkoherran virallinen välisaarnaaja
1903 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kappalainen
1903–1906 Edvald Erland Hemmer, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1906–1907 Max Arnold Johannes Söderholm, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1907–1909 Sturle Harald Berndtson, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1908–1909 Vihtori Tiitola, papiston apulainen
1909–1910 Bror Daniel Eklund, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kemiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1623 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1573–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Kemiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.