top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Mäntyharju

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Mäntyharju

Alkuaan Iitin emäseurakunnan kappeli, kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Kaarle-herttuan kirjeellä antamalla luvalla 27.10.1595. Seurakunnan kirkossa kävi alkuaan Savolahden, Taipaleen, Sysmän ja Hollolan asukkaita. Pikkuvihan jälkeen seurakunta jaettiin kahtia Turun rauhassa 7.8.1743, jolloin kolmasosa eli 50 tilaa, kirkko ja pappila liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan. Viipurin kuvernementin hallinnon ukaasilla 19.7.1746 määrättiin, että Venäjän puolella asunut papisto, vaikka olivatkin Ruotsin alamaisia, sai hoitaa koko seurakuntaa. Ukaasin jälkeen epäselvyydet jatkuivat seurakunnan hoidossa aina siihen saakka, kunnes Vanha Suomi liitettiin kuuluvaksi kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan. Toinen kirkko rakennettiin 20 viikossa 16868 ja uusi kirkko 1822, jonka kirjaustöistä keisarillisen senaatin toimituskunnan kirjeessä 26.3.1862. Iitin Leppäniemen kylä liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 8.6.1859.


Seurakunnan osista muodostettiin Pertunmaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja perustettu seurakunta aloitti toimintansa 1924. Seurakuntaan kuulunut Pankkakangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1895.


Kylät

Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Hölttä, Huopola, Hyyrylä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinnilä, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kuortti, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Pärnämäki, Partsinmaa, Pertunmaa, Poitsiniemi, Särkemäki, Saviniemi, Tiilikkala, Toivola, Vanonen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan perustamisen yhteydessä 1595 määrättiin, että joku autiotila annettaisiin kirkkoherran virkataloksi. Kappalaisen virkataloksi annettiin Skyttälästä neljäsosa eli Kolmihalko 6.3.1616. Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.2.1729 ja suostumus vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 28.3.1732 ja 4.11.1732. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 31.5.1850.


Kirkkoherrat

1595–1626 Jacobus Petri

1629–1646 Canutus Matthiæ Tallberg

1649–1666 Thomas Henrici

1668–1678 Bartholdus Matthiæ Mollerus

1679 Johan Nappenius, ei ottanut virkaa vastaan

1722–1730 Johan Gestrin

1730–1732 Anders Alopæus

1733–1774 Zacharias Cygnæus

1775–1780 Zacharias Cygnæus

1782–1808 Emanuel Berner

1827–1849 Olof Pesonius


Kappalaiset

1616–1626 Canutus Matthiæ Tallberg

1639–1646 Thomas Henrici

1654–1655 Georgius Matthiæ

1656–1682 Andreas Andreæ

1688–1712 Josef Molitor

1722–1735 Karl Rheander

1764–1782 Emanuel Berner

1827–1850 Karl Gröhn

1852–1864 Axel Emanuel Berner, ensin vt. kappalainen

1872–1875 Ismael Ruuth

1894–1907 Viktor Berner

1920–1947 Paavo Pakkanen


Ylimääräiset papit

1767–1775 Zacharias Cygnæus, sijaiskirkkoherra

1803–1806 Gustaf Henrik Krogerus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1806–1810 Axel Abraham Berner, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1809 David Berner, kirkkoherran apulainen

1812–1814 David Berner, kirkkoherran apulainen

1816–1817 Gustaf Henrik Gåsman, kappalaisen apulainen

1820–1821 Bror Sven Hougberg, papiston apulainen

1821 Gustaf Henrik Krogerus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1821 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1821–1822 Johan Tengén, kirkkoherran apulainen

1822–1823 Karl Johan Vinter, armovuodensaarnaaja

1822–1827 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1828–1829 Karl Viktor Tavaststjerna, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Axel Emanuel Berner, kirkkoherran apulainen

1838–1844 Johan Fredik Hjerpe, kirkkoherran apulainen

1844–1853 Viktor Olof Pesonius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1844–1847 Anders Gustaf Hahl, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1847–1850 Karl Mauritz Lagerstam, vs. kappalainen

1850–1852 Anders Gustaf Hahl, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1853–1856 Henrik Reinhold Krogell, kirkkoherran apulainen

1856–1859 Viktor Vilhelm Krogell, kirkkoherran apulainen

1859–1866 Anders Rosberg, kirkkoherran apulainen

1865 Karl Vilén, kirkkoherran apulainen

1866–1871 Frans Fritjof Ferdinand Cavén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen

1866 Filemon Dahl, vs. kappalainen

1867–1868 Alexander Vilhelm Forstadius, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1868–1869 Karl Hjalmar von Pfaler, armovuodensaarnaaja

1870 Fredrik Forsman, kirkkoherran apulainen

1871 Johan Saarinen, kirkkoherran apulainen

1871–1872 Karl von Hertzen, vt. kappalainen

1872–1874 Teodor Titus Timoteus Tornell, kirkkoherran apulainen

1874–1878 Oskar Vilhelm Vilskman, vt. kirkkoherra

1875–1879 August Hämäläinen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1880 Bengt Adolf Broms, kirkkoherran apulainen

1887–1890 Gustaf Immanuel Cantell, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1888–1891 Lauri Johannes Molander, kirkkoherran apulainen

1890–1892 Kaarle Albert Lauri, kappalaisen apulainen

1892–1894 Knut Fabian Holmberg, vt. kappalainen

1891–1909 Gustaf Immanuel Cantell, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1909– Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Mäntyharjun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1684 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1984.


Kansallisarkisto on digitoinut Mäntyharjun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

15 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page