top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hartola

Päivitetty: 25. syysk.


Rajakartta: Hartola

Alkuaan Sysmän emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin jo 1540. Seurakuntaa kutsuttiin Koskipääksi vielä 1722 ja Hartolaksi ainakin vuodesta 1729. Se erotettiin Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784, jolloin se sai Ruotsin kruununperillisen mukaan nimen Gustaf Adolfs socken eli Kustaa Aadolfin pitäjä. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1684–1693.


Seurakuntaan kuuluneista Joutsa perustettiin kappeliseurakunnaksi 1784 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Leivonmäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja siirrettiin kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan 1860. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Pertunmaan kirkkoherrakuntaan 1918, liitos kuitenkin toteutui vasta 1924. Hartolan kunta perustettiin 1867.


Muut nimet

Gustav Adolfs, Kustavus, Koskipää


Maakirjakylät

Hara, Hartola, Joutsa, Joutsjärvi, Kalho, Kirkkola, Kuivajärvi, Kälkyttä, Lepsala, Pohjola, Putkijärvi, Ruskeala, Vastamäki, Vehmaa, Ylimäinen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisella oli ensin Vehmaisten ja sitten Mönsän virkatalo, joka Keisarillisen senaatin luvalla 29.9.1880 myytiin huutokaupalla 15.5.1881. 2 325 markan kauppahinnasta muodostettiin kappalaisen virkatalon rakennusrahasto, josta kappalainen nautti myöhemmin korot. Kappalainen asui Muinilan eli Savelan virkatalossa, joka ostettiin 1834. Suostumus papiston palkasta Sysmän emäseurakuntaa ja Hartolan kappelia varten tehtiin 19.2.1729 ja vahvistettiin 28.2.1732. Uusi suostumus papiston palkasta vahvistettiin 7.11.1840, mistä Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.2.1862. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 20.10.1869 ja 18.11.1880.


Kirkkoherrat

1784–1785 Anders Streng

1824–1829 Berndt Johan Gadd

1915–1923 Hugo Vinter

1946 Erkki Pirkka

1948–1958 Jouko Ripatti


Kappalaiset

1634–1635 Eskel

1639–1665 Johannes Bartholdi

1669–1675 Jakob Bernhardi Gåsman

1678–1688 Erik Koskman

1725–1729 Reinhold Hertz

1731–1737 Anders Forselius

1737–1785 Samuel Heintzius

1788–1790 Karl Streng

1791–1793 Johan Ingman

1794–1807 Lars Homén

1821–1833 Timoteus Vahlberg

1843–1845 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1850–1851 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1911–1913 Akseli Pajula

1913–1920 Otto Kolehmainen

1920–1934 Tuomas Tuovinen

1934–1935 Gunnar Paasonen

1935–1944 Martti Halmesmaa

1944–1954 Reino Honkanen


Ylimääräiset papit

1800–1804 Frans Fredrik Petersen, kirkkoherran apulainen

1804–1808 Stefan Igoni, kirkkoherran apulainen

1808–1810 Anders Johan Holmsten, kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja

1809–1810 Israel Reinhold Hoffrén, kirkkoherran apulainen

1810–1811 Lars Filip Palander, kirkkoherran apulainen

1811–1813 Josef Gabriel Vallenius, kirkkoherran apulainen

1813–1814 Georg Alvenius, kirkkoherran apulainen

1814–1821 Timoteus Vahlberg, kirkkoherran apulainen

1817–1818 Gustaf Henrik Gåsman, vt. kappalainen

1818–1821 Johan Fredrik Bergh, kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1821–1824 Gustaf Adolf Hoffrén, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1824–1825 Lars Romell, kirkkoherran apulainen

1825–1826 Erik Vilhelm Vinter, kirkkoherran apulainen

1826–1828 Gustaf Adolf Hillebrand, kappalaisen apulainen

1827 Otto Henrik Neovius, kappalaisen apulainen

1827–1828 Josef Vilhelm Schalien, kappalaisen apulainen

1828–1830 Samuel Grönqvist, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1828–1829 August Vilhelm Krogerus, kappalaisen sijainen

1829–1833 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen sijainen

1830–1832 Gustaf Adolf Hillebrand, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1833–1835 Daniel Kristian Hirn, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1835–1838 Karl August Sahlberg, kirkkoherran apulainen

1836–1837 Johan Kristian Agander, kirkkoherran apulainen

1838–1839 David Toikka, kirkkoherran apulainen

1839–1840 Henrik August Lindeberg, sijaiskirkkoherra

1840–1843 Karl Fredrik Kockström, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1847–1850 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherran apulainen

1851–1867 Adolf Magnus Vinter, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, kappalaisen viransijainen

1852–1853 Viktor Vilhelm Krogell, kirkkoherran apulainen

1853–1855 Karl Mauritz Lagerstam, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1880–1883 Jacob Alexander Sievo, vt. kirkkoherra

1884–1885 Ernst Sjöblom, kirkkoherran apulainen

1886 Johannes Friman, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Gustaf Basilius Juslén, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Hartolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1934.


Kansallisarkisto on digitoinut Hartolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

67 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page