Alkuaan Sysmän emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin jo 1540. Seurakuntaa kutsuttiin Koskipääksi vielä 1722 ja Hartolaksi ainakin vuodesta 1729. Se erotettiin Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784, jolloin se sai Ruotsin kruununperillisen mukaan nimen Gustaf Adolfs socken eli Kustaa Aadolfin pitäjä. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1684–1693.
Seurakuntaan kuuluneista Joutsa perustettiin kappeliseurakunnaksi 1784 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Leivonmäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja siirrettiin kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan 1860. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Pertunmaan kirkkoherrakuntaan 1918, liitos kuitenkin toteutui vasta 1924.
Muut nimet
Gustav Adolfs, Kustavus, Koskipää
Maakirjakylät
Hara, Hartola, Joutsa, Joutsjärvi, Kalho, Kirkkola, Kuivajärvi, Kälkyttä, Lepsala, Pohjola, Putkijärvi, Ruskeala, Vastamäki, Vehmaa, Ylimäinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisella oli ensin Vehmaisten ja sitten Mönsän virkatalo, joka keisarillisen senaatin luvalla 29.9.1880 myytiin huutokaupalla 15.5.1881. 2 325 markan kauppahinnasta muodostettiin kappalaisen virkatalon rakennusrahasto, josta kappalainen nautti myöhemmin korot. Kappalainen asui Muinilan eli Savelan virkatalossa, joka ostettiin 1834. Suostumus papiston palkasta Sysmän emäseurakuntaa ja Hartolan kappelia varten tehtiin 19.2.1729 ja vahvistettiin 28.2.1732. Uusi suostumus papiston palkasta vahvistettiin 7.11.1840, mistä keisarillisen senaatin päätöksessä 20.2.1862. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätökset 20.10.1869 ja 18.11.1880.
Kirkkoherrat
1784–1785 Anders Streng
1786–1822 Kars Abraham Hoffrén
1824–1829 Berndt Johan Gadd
1832–1839 Arvid Gottfrid Nordqvist
1842–1859 Nils Robert Bonsdorff
1865–1875 Johan Filip Danielsson
1877–1880 Adolf Magnus Vinter
1883–1888 Johan Ferdinand Lahtonen
1889–1908 Gustaf Basilius Juslén
1909–1915 Gustaf Adolf Rossander
1915–1923 Hugo Vinter
1924–1944 Aleksanteri Kuusisto
1946 Erkki Pirkka
1948–1958 Jouko Ripatti
Kappalaiset
1634–1635 Eskel
1639–1665 Johannes Bartholdi
1669–1675 Jakob Bernhardi Gåsman
1678–1688 Erik Koskman
1691–1710 Martinus Etholœnius
1725–1729 Reinhold Hertz
1731–1737 Anders Forselius
1737–1785 Samuel Heintzius
1788–1790 Karl Streng
1791–1793 Johan Ingman
1794–1807 Lars Homén
1810–1819 Henrik Johan Seleni
1821–1833 Timoteus Vahlberg
1835–1842 Tobias Jakob Ticcander
1843–1845 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1843–1853 Johannes Napoleon Sirelius
1850–1851 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen
1855–1864 Reinhold Olivier Gahmberg
1867–1877 Adolf Magnus Vinter
1878–1900 Maximilian Kristian Tavast
1901–1911 Kustaa Mortimer Martin
1911–1913 Akseli Pajula
1913–1920 Otto Kolehmainen
1920–1934 Tuomas Tuovinen
1934–1935 Gunnar Paasonen
1935–1944 Martti Halmesmaa
1944–1954 Reino Honkanen
Ylimääräiset papit
1800–1804 Frans Fredrik Petersen, kirkkoherran apulainen
1804–1808 Stefan Igoni, kirkkoherran apulainen
1808–1810 Anders Johan Holmsten, kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja
1809–1810 Israel Reinhold Hoffrén, kirkkoherran apulainen
1810–1811 Lars Filip Palander, kirkkoherran apulainen
1811–1813 Josef Gabriel Vallenius, kirkkoherran apulainen
1813–1814 Georg Alvenius, kirkkoherran apulainen
1814–1821 Timoteus Vahlberg, kirkkoherran apulainen
1817–1818 Gustaf Henrik Gåsman, vt. kappalainen
1818–1821 Johan Fredrik Bergh, kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1824–1825 Lars Romell, kirkkoherran apulainen
1825–1826 Erik Vilhelm Vinter, kirkkoherran apulainen
1826–1828 Gustaf Adolf Hillebrand, kappalaisen apulainen
1827 Otto Henrik Neovius, kappalaisen apulainen
1827–1828 Josef Vilhelm Schalien, kappalaisen apulainen
1828–1830 Samuel Grönqvist, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1828–1829 August Vilhelm Krogerus, kappalaisen sijainen
1829–1833 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen sijainen
1830–1832 Gustaf Adolf Hillebrand, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1833–1835 Daniel Kristian Hirn, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen
1835–1838 Karl August Sahlberg, kirkkoherran apulainen
1836–1837 Johan Kristian Agander, kirkkoherran apulainen
1838–1839 David Toikka, kirkkoherran apulainen
1839–1840 Henrik August Lindeberg, sijaiskirkkoherra
1840–1843 Karl Fredrik Kockström, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1847–1850 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherran apulainen
1851–1867 Adolf Magnus Vinter, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, kappalaisen viransijainen
1852–1853 Viktor Vilhelm Krogell, kirkkoherran apulainen
1853–1855 Karl Mauritz Lagerstam, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen
1880–1883 Jacob Alexander Sievo, vt. kirkkoherra
1884–1885 Ernst Sjöblom, kirkkoherran apulainen
1886 Johannes Friman, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Gustaf Basilius Juslén, vt. kirkkoherra
Arkisto
Hartolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1934.
Kansallisarkisto on digitoinut Hartolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.