top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Hirvensalmi

Päivitetty: 2. toukok.


Rajakartta: Hirvensalmi

Perustettiin Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi noin 1653. Aikanaan Turun piispa Magnus Tavastilla oli myöhemmän Hirvensalmen alueella lampuotien viljelemät tilat Juuritaipaleella ja Vahvajärvellä. Kuningas Kristoffer Baijerilainen antoi 1442 kirjeen, jonka mukaan Sysmän ja Savilahden eli Mikkelin välillä olleella 18 peninkulman taipaleella ei ollut asuinpaikkaa, jossa joka kolmasvuosi pitämällään tarkastusmatkalla piispa olisi voinut matkustavaisena saada suojaa, ja tätä varten piispa oli rakennuttanut Vahvajärvelle majan näitä matkoja varten. Vielä vuonna 1833 Kempin tilaa kutsuttiin ilmeisesti edellä kerrotusta johtuen myös nimellä Piispan kestikievari. Seurakunnan vanhimmat kirkot sijaitsivat Kappelinlahden maalla Tuukkalan Hamisella ja Lampolahden maalla Hämeenmäellä, kunnes kirkko rakennettiin Hirvensalmen niemelle noin 1640. Kappelin erottamista Mikkelistä anottiin ensimmäisen kerran vuonna 1761, mutta tämä toteutui vasta myöhemmin, kun seurakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 26.5.1851, mutta ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1.5.1868. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi yksi Sysmän kuulunut 1/8 manttaalin tila keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897.


Kylät

Hämeenmäki, Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Kekkola, Kilkki, Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Pääskynsaari, Parkkola, Pöyry, Puukonsaari, Pyörnilä, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Entinen Hiltuniemen kappalaisen virkatalo, jonka arveltiin olleen Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen lahjoittama, määrättiin kirkkoherran virkataloksi ja se sai kirkkoherran virkatalon oikeudet 6.4.1870. Kappalaisen uusi virkatalo ostettiin myöhemmin. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 15.9.1850 ja suostumus vahvistettiin 26.5.1851. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 15.3.1871. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 6.12.1851.


Kirkkoherrat

1868–1893 Herman Ekman

1927–1946 Lauri Haapaniemi


Kappalaiset

1650–1669 Georgius Erici Nigræus

1673–1679 Laurentius Gabrielis

1693–1694 Paulus Jemsonius

1699–1712 Nils Lång

1721–1725 Michael Olai

1725–1730 Anders Alopæus

1731–1744 Erik Lyra

1757–1762 Henrik Costian

1774–1815 Anders Heinricius

1863–1871 Alexander Fernberg

1875–1897 Anders Andersson

1911–1922 K. Emil Roine

1922–1930 Matti Elomaa


Ylimääräiset papit

1805–1808 Karl Johan Heinricius, apulainen

1808–1809 Mårten Kiljander, apulainen

1809 David Berner, apulainen

1809–1812 Abraham Hagert, apulainen

1812 Johan Fredrik Hörning, apulainen

1812–1813 David Kristian Stenius, apulainen

1813–1817 Tomas Nervin, apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä

1820–1823 Tomas Nervin, apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä

1824–1826 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherranapulainen

1826–1828 Aron Johan Hoffrén, kirkkoherranapulainen

1828–1830 Fredrik August Bonsdorff, kirkkoherranapulainen

1830–1843 Johan Napoleon Sirelius, kirkkoherranapulainen

1843–1845 Karl Liljeqvist, kirkkoherranapulainen

1845–1849 Frans Ferdinand Flinkman, kirkkoherranapulainen

1849–1852 Karl Gustaf Dahlgren, kirkkoherranapulainen

1849–1853 Anders Andersson, kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen

1860–1868 Anders Andersson, kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen

1852–1857 Johan Gustaf Gräsbeck, kirkkoherranapulainen

1857–1860 Viktor Olof Pesonius, kirkkoherranapulainen

1871 Juho Saarinen, vt. kappalainen

1890–1893 Johan Paavali Leinonen, papin apulainen, kappalaisen apulainen

1891–1894 Fredrik Eliel Cleve, vt. kirkkoherra

1893 Bruno Aloys Piispanen, kappalaisen apulainen

1893–1894 Hugo Vinter, kappalaisen apulainen

1894 Karl Mikael Mellberg, kappalaisen apulainen

1894 Hugo Anian Müller, kappalaisen apulainen

1894–1897 Sakari Hämäläinen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1909–1910 R. A. Lund

1916–1921 T. J. G. Pylvänäinen

1922 J. V. E. Varpio

 

Arkisto


Hirvensalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818, tilikirjat vuodesta 1797 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1936.


Seurakunnan miltei koko arkisto tuhoutui pappilan palossa 14.2.1822, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1763, rippikirjat vuodesta 1784 sekä lastenkirjat vuodesta 1770. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa 12.5.1914 ja pappila paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.3.1928, jolloin tuhoutui jokin määrä vanhoja muuttokirjoja, joita ei ollut sijoitettu kansliahuoneen tulenkestävään holviin.


Eräässä noin vuonna 1833 laaditussa muistiinpanossa mainitaan, että seurakunnan kirkonarkistosta löytyi aiemmin historiallinen esitys pitäjästä arviolta 1600-luvulta, mutta se oli myöhemmin hävitetty ilman lupaa tai muutoin hävinnyt.


Kansallisarkisto on digitoinut Hirvensalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

8 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page