Perustettiin Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi noin 1653. Aikoinaan Turun piispa Magnus Tavastilla oli myöhemmän Hirvensalmen alueella lampuotien viljelemät tilat Juuritaipaleella ja Vahvajärvellä. Kuningas Kristoffer Baijerilainen antoi 1442 kirjeen, jonka mukaan Sysmän ja Savilahden eli Mikkelin välillä olleella 18 peninkulman taipaleella ei ollut asuinpaikkaa, jossa piispa joka kolmas vuosi pitämällään tarkastusmatkalla olisi voinut matkustavaisena saada suojaa. Tätä varten piispa oli rakennuttanut Vahvajärvelle majan näitä matkoja varten. Vielä vuonna 1833 Kempin tilaa kutsuttiin ilmeisesti tästä johtuen myös nimellä Piispan kestikievari. Seurakunnan vanhimmat kirkot sijaitsivat Kappelinlahden maalla Tuukkalan Hamisella ja Lampolahden maalla Hämeenmäellä, kunnes kirkko rakennettiin Hirvensalmen niemelle noin 1640. Kappelin erottamista Mikkelistä anottiin ensimmäisen kerran vuonna 1761, mutta tämä toteutui vasta myöhemmin. Seurakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 26.5.1851. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1.5.1868. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi yksi Sysmän kuulunut 1/8 manttaalin tila Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897. Hirvensalmen kunta perustettiin 1868.
Maakirjakylät
Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kilkki, Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Parkkola, Puttola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Jyväsmäki, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Entinen Hiltuniemen kappalaisen virkatalo, jonka arveltiin olleen Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen lahjoittama, määrättiin kirkkoherran virkataloksi ja se sai kirkkoherran virkatalon oikeudet 6.4.1870. Kappalaisen uusi virkatalo ostettiin myöhemmin. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 15.9.1850 ja suostumus vahvistettiin 26.5.1851. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.3.1871. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 6.12.1851.
Kirkkoherrat
1868–1893 Herman Ekman
1894–1909 August Vilhelm Lund
1910–1926 Karl Johan Waldemar Breitholtz
1927–1946 Lauri Haapaniemi
1947–1960 Matti Elomaa
Kappalaiset
1650–1669 Georgius Erici Nigræus
1673–1679 Laurentius Gabrielis
1690 Arvid Florinus
1693–1694 Paulus Jemsonius
1699–1712 Nils Lång
1721–1725 Michael Olai
1725–1730 Anders Alopæus
1731–1744 Erik Lyra
1745–1757 Arvid Josef Melartin
1757–1762 Henrik Costian
1762 Johan Hallonberg
1762–1774 Gustaf Fredrik Wijkman
1774–1815 Anders Heinricius
1817–1850 Fredrik Ferdinand Sirelius
1853–1863 Johan Napoleon Sirelius
1863–1871 Alexander Fernberg
1875–1897 Anders Andersson
1899–1904 Klas Filip Järnefelt
1904–1910 Matias Merivirta (Sjöström)
1911–1922 K. Emil Roine
1922–1930 Matti Elomaa
1931–1940 Artturi Honkanen
1940–1946 Pauli Lumme
1947–1953 Yrjö Ala–Opas
Ylimääräiset papit
1805–1808 Karl Johan Heinricius, apulainen
1808–1809 Mårten Kiljander, apulainen
1809 David Berner, apulainen
1809–1812 Abraham Hagert, apulainen
1812 Johan Fredrik Hörning, apulainen
1812–1813 David Kristian Stenius, apulainen
1813–1817 Tomas Nervin, apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä
1820–1823 Tomas Nervin, apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä
1824–1826 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherranapulainen
1826–1828 Aron Johan Hoffrén, kirkkoherranapulainen
1828–1830 Fredrik August Bonsdorff, kirkkoherranapulainen
1830–1843 Johan Napoleon Sirelius, kirkkoherranapulainen
1843–1845 Karl Liljeqvist, kirkkoherranapulainen
1845–1849 Frans Ferdinand Flinkman, kirkkoherranapulainen
1849–1852 Karl Gustaf Dahlgren, kirkkoherranapulainen
1849–1853 Anders Andersson, kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen
1860–1868 Anders Andersson, kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen
1852–1857 Johan Gustaf Gräsbeck, kirkkoherranapulainen
1857–1860 Viktor Olof Pesonius, kirkkoherranapulainen
1871 Juho Saarinen, vt. kappalainen
1890–1893 Johan Paavali Leinonen, papin apulainen, kappalaisen apulainen
1891–1894 Fredrik Eliel Cleve, vt. kirkkoherra
1893 Bruno Aloys Piispanen, kappalaisen apulainen
1893–1894 Hugo Vinter, kappalaisen apulainen
1894 Karl Mikael Mellberg, kappalaisen apulainen
1894 Hugo Anian Müller, kappalaisen apulainen
1894–1897 Sakari Hämäläinen, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1909–1910 R. A. Lund
1916–1921 T. J. G. Pylvänäinen
1922 J. V. E. Varpio
1946 O. K. M. Tuulio
1946–1947 S. A. Koskivirta
Arkisto
Hirvensalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818, tilikirjat vuodesta 1797 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1936.
Seurakunnan miltei koko arkisto tuhoutui pappilan palossa 14.2.1822, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1763, rippikirjat vuodesta 1784 sekä lastenkirjat vuodesta 1770. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa 12.5.1914 ja pappila paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.3.1928. Tällöin tuhoutui osa vanhoista muuttokirjoista, joita ei ollut sijoitettu kansliahuoneen tulenkestävään holviin.
Eräässä noin vuonna 1833 laaditussa muistiinpanossa mainitaan, että seurakunnan kirkonarkistosta oli aiemmin löytynyt historiallinen esitys pitäjästä arviolta 1600-luvulta, mutta se oli myöhemmin hävitetty ilman lupaa tai muutoin hävinnyt.
Kansallisarkisto on digitoinut Hirvensalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments