Heinolan kaupunki perustettiin maaherran viraston ja residenssin muuttaessa Loviisasta Heinolaan. Kruunu antoi luvan rakentaa asuinrakennuksia ja asettaa käsityöläisiä tätä varten ostetulle Jyrängön ratsutilalle. Maaherralle määrättiin vuonna 1748 oma kotisaarnaaja, joka piti jumalanpalveluksia myös omassa residenssiseurakunnassaan. Kaupungin kirkon rakentaminen aloitettiin 1807 ja se vihittiin käyttöön 1.12.1811. Heinolan residenssi muodostettiin virallisesti kaupungiksi keisarin käskykirjeellä 26.12.1839. Erotettiin Heinolan maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1927. Heinolan kaupunkiin liitettiin Heinolan maalaiskunta 1997.
Kaupungissa toimi tyttökoulu 5000 ruplan varoilla, jotka kauppias A. Toropoff testamentillaan 12.5.1851 lahjoitti ja joita tuomiokapituli hallinnoi. Tyttökoulu aloitti toimintansa 1.9.1853 ja tuomiokapituli antoi koulua varten uudet ohjesäännöt 1896.
Naapuriseurakunnat
Papisto
Residenssin saarnaajat
1812–1814 Gustaf Streng
1816–1827 Johan Erik Beyrath
1828–1841 Karl Gustaf Streng
1841–1843 Johan Fredrik Svinhufvud
Kaupunginsaarnaaja
1843–1876 Johan Fredrik Svinhufvud
Kappalaiset
1878–1887 Anshelm Eberhard Tarenius
1888–1897 Johan Edvard Laakso
1898– Paul Osvald Stenroth, ensin vt. kappalainen
Ylimääräiset papit
1814 Samuel Grönqvist, vt. residenssin saarnaaja
1814–1815 Karl Gustaf Streng, vt. residenssin saarnaaja
1827–1828 Karl Gustaf Streng, vt. residenssin saarnaaja
1841 Henrik Vallenius, vt. residenssin saarnaaja
1870–1871 Nils Hulkkonen, vt. kaupungin saarnaaja
1871–1875 Anshelm Eberhard Tarenius, vt. kaupungin saarnaaja
1887 Fredrik Eliel Cleve, vt. kappalainen
1887–1888 Berndt Robert Henriksson, vt. kappalainen
1893 Axel Ferdinand Ahlbom, vt. kappalainen
1893 Erland Villehad Gyllenbögel, vt. kappalainen
1893 Erik Vilhelm Hagfors, vt. kappalainen
1893 Onni Herman Ronimus, vt. kappalainen
1901–1906 Bror Hannes Helander, papin apulainen
1906– Karl Kristfrid Sarlin, papin apulainen
1909 Jakob Nikolai Tiainen, vt. kappalainen
Arkisto
Heinolan kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1812 ja historiakirjat vuodesta 1812. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1944.
Kansallisarkisto on digitoinut Heinolan kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.