Iitin emäseurakunnan Vesikansan puoli saatiin perustaa kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 14.3.1810 ja maaherran luvalla 29.8.1810 mutta kappeliseurakunnan perustamista ei pantu toimeen. Kappalaisen virkatalo hankittiin ja kirkon hautausmaan paikat lohkaistiin. Armollisessa käskykirjeessä 5.5.1843 kuitenkin suostuttiin anomukseen, että kirkkorakennus toistaiseksi jätettäisiin sikseen. Kappelin erottamiseksi Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisari antoi kieltävän vastauksen 26.4.1870 ja samoin anomukseen kapppeliseurakunnan järjestämisestä 21.12.1870. Jaala erotettiin Iitistä lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 19.5.1873, jolloin se määrättiin ainoastaan kirkkoherran hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1906. Seurakunnan ensimmäisen kirkon piirrustukset olivat jo valmiina 1823 mutta kirkko rakennettiin uusin suunnitelmin vasta 1878. Jaalan kunta perustettiin 1879, siihen liitettiin Iitin kunnan Kimon kylä 1922 ja kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009.
Maakirjakylät
Ansalahti, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Jaala, Karijärvi, Kimola, Paljakka, Palojärvi, Siikakoski, Taipale, Uimila, Vesala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnan pappila oli aikanaan lampuotien vuokrattavana. Kirkkoherrakunnan perustamisen jälkeen vt. kirkkoherrat asuivat väliaikaisessa pappilassa kirkon luona.
Kirkkoherrat
1906–1919 Kustaa Palmunen
Ylimääräiset papit
1879–1885 Ernst Robert Harlin, vt. kirkkoherra
1885–1895 Johan Auvinen, vt. kirkkoherra
1895–1905 Frans Viktor Hollming, vt. kirkkoherra
1905–1906 Kustaa Palmunen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Jaalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1877, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1879. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1834–1936.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jaalan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.