top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Joutsa

Erotettiin Hartolan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784, mutta päätöstä muutettiin kirjeellä 29.9.1786 siten, että muodostettiin kappeliseurakunnaksi ja seurakuntaan asetettiin kappalainen, joka määrättiin toimittamaan virkaansa Leivonmäellä siihen asti, kunnes Joutsaan tultaisiin rakentamaan oma kirkko. Kappalainen asettui asumaan Leivonmäelle vasta 1789 ja virkapaikka muutettiin Joutsaan 1798, jolloin kappalaiselle ostettiin oma virkatalo. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1813. Erotettiin Hartolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860, jolloin siihen määrättiin kuuluvaksi Leivänmäen kappeli.


Seurakuntaan kuulunut Leivonmäki perustettiin Sysmän emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1878. Pertunmaa muodostettiin seurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnnaksi 1917.


Kylät

Angesselkä, Hankaa, Joutsa, Kälä, Laitjärvi, Marjotaipale, Mieskonmäki, Pajumäki, Pappinen, Pärnämäki, Pylsy, Ruorasmäki, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vähä Jousa


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta kuninkaan päätös 19.2.1729. Kappalaisen virkatalo ostettiin 1798. Kirkkoherran virkatalon oikeuksista keisarin käskykirje 24.5.1867. Papin palkasta muutamista Joutsassa sijainneista Hartolaan kuuluneista torpista keisarillisen senaatin päätös 13.4.1870. Myllynhaltijain kirkollisista maksuista ja kappalaisen virkatalon oikeuksista keisarillisen senaatin päätös 16.1.1875.


Kirkkoherrat

1907–1916 Joel Siikanen


Kappalaiset

1807–1827 Gustaf Lönnblad, ensin vt. kappalainen

1913–1918 Kaarlo Johan Korpitie

1918–1921 Urho Valter Tikkanen

1922–1930 Lauri Johannes Heinonen


Ylimääräiset papit

1806 Gustaf Henrik Krogerus, armovuoden saarnaaja

1806–1807 Erik Engman, armovuoden saarnaaja

1827–1829 Otto Henrik Neovius, vt. kappalainen

1834–1835 Johan Gabriel Tuderus, vt. kappalainen

1835–1836 Gustaf Adolf Hillebrand, armovuodensaarnaaja

1836–1837 Karl August Sahlberg, armovuodensaarnaaja

1846–1847 Alexander Teodor Sundberg, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1847–1850 Karl Gustaf Stenroth, vt. kappalainen

1850–1851 Karl Mauritz Lagerstam, välisaarnaaja

1880–1882 Fredrik Alexander Brummer, vt. kirkkoherra

1883–1884 Oskar Vilhelm Oksanen, vt. kappalainen

1888–1889 Otto Vilhelm Olander, vt. kappalainen

1900–1902 Toivo Alexander Brummer, kirkkoherran apulainen

1905 Henrik Tanner, vt. kappalainen

 

Arkisto


Joutsan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1912. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1973–1958.


Seurakunnan pappila tuhoutui tulipalossa 21.7.1912, jolloin historiakirjat tuhoutui vuodesta 1789, mutta palossa pelastuivat rippikirjat vuodesta 1793 ja lastenkirjat vuodesta 1803. Seurakunnan pappilassa oli jo aiemmin ollut tulipalo 28.8.1908, mutta tällöin ei tiettävästi tuhoutunut lainkaan kirkonkirjoja.


Linkit

3 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page