Perustettiin Iitin emäseurakunnan kappeliksi noin 1614, jolloin siihen tuli kuulumaan muutamia Vehkalahden ja Taipalsaaren nimismiehenpitäjien kyliä. Erotettiin Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Seurakunnalla oli personaalisia pitäjänapulaisia 1700-luvulla ja vuosina 1817–1854. Uusi kirkko vihittiin Aleksanterin nimikoksi 10.4.1796. Valkealan kyliä liitettiin perustettuun Kuusankosken kirkkoherrakuntaan 1917. Seurakuntaan kuulunut Kouvola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921.
Kylät
Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Kääpälä, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kourula, Kouvola, Kuivala, Lipiälä, Mattila, Miettula, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pöytsiälä, Pyöriälä, Rämälä, Rautjärvi, Ruotsula, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikoti, Valkeala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kaksi autiotilaa annettiin kirkkoherran virkataloksi 21.3.1640. Seurakunnassa oli pidettävä neljä jumalanpalvelusta ruotsiksi vuodessa keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1836. Papiston palkasta toimitettiin tutkimus kihlakunnanoikeudessa 17.8.1766 ja hallitseva senaatti vahvisti sen 25.9.1769. Papiston palkasta suostumus 11.12.1842 ja vahvistus 16.6.1847. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksissä 16.11.1871 ja 19.12.1878. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 13.3.1873.
Kirkkoherrat
1640–1645 Bartholdus Caroli Ithimaeus
1647–1659 Sigfridus Martini
1659–1670 Henricus Petri
1672–1699 Carolus Bartholdi Ithimaeus
1703–1705 Bartholdus Caroli Ithimaeus
1705–1709 Gustaf Nehrman
1710–1714 Gustavus Johannis Procopaeus
1715–1741 David Jonæ Hirn
1742–1752 Gabriel Procopaeus
1754–1758 Jonas Backman
1759–1770 Isaak Indrenius
1773–1786 Karl Gustaf Nikander
1787–1801 Erik Fabian Backman
1803–1807 Mikael Procopaeus
1808–1864 Johan Kristian Hornborg
1866–1873 Knut Gustaf Reinhold Blåfield
1875–1891 Bernhard Kristfrid Sarlin
1892– Karl Vilén
Kappalaiset
1614–1647 Petrus Petri Procopaeus
1652–1682 Johannes Petri
1688–1691 Johan Ursinus
1694 Sigfridus Petri
1696–1701 Gustavus Johannis Procopaeus
1701–1703 Bartholdus Caroli Ithimaeus
1703–1705 Gustaf Nehrman
1705–1714 Thomas Riemonius
1723–1732 Michael Heintzius
1733–1742 Gabriel Procopaeus
1742–1759 Isaak Indrenius
1760–1770 Anders Bethulin
1775–1803 Mikael Procopaeus
1806–1864 Erik Vahlberg
1866–1870 Karl Gustaf Stenroth
1874–1890 Otto Vilhelm Segersvärd
1891–1896 Otto Edvard Härmälä
1898–1903 August Evald Cederberg
Persoonallinen pitäjänapulainen
–1733 Gabriel Procopaeus
1764–1772 Michael Procopaeus
1772–1775 Niklas Mellberg
1817–1854 Abraham Ulrik Procopaeus
Ylimääräiset papit
1752–1759 Isaak Indrenius, sijaiskirkkoherra
1800–1806 Erik Vahlberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1801–1806 Gustaf Magnus Elephant, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1806–1809 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1834 Konstantin Schroeder, kirkkoherran apulainen
1847–1854 Klas Edvard Hornborg, kirkkoherran apulainen
1854–1855 Otto Gustaf Blomgren, kappalaisen apulainen
1855–1861 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen
1858–1862 Alexander Bernhard Stråhlman, kappalaisen sijainen
1861–1866 Johan Fridolf Relander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1863–1871 Konstantin Lindh, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1871 William Veckman, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja
1871–1874 Henrik Vilhelm Salenius, sijaiskirkkoherra
1872–1873 Mauritz Elenius, armovuodensaarnaaja
1875 Karl von Hertzen, armovuodensaarnaaja
1883–1883 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherran apulainen
1883–1886 Karl Ruben Jauhiainen, kirkkoherarn apulainen
1886–1889 Konstantin Helén, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Anders Haniel Ruuth, kappalaisen apulainen
1889–1892 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm, papiston apulainen, vt. kirkkoherra
1890–1891 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherran apulaienn
1891–1892 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen
1894 Daniel Klami, vt. kirkkoherra
1896–1897 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1897–1898 Niilo Pispala, vt. kappalainen
1903–1904 Paavo Pakkanen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1904–1907 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1907–1908 Kaarle Johannes Kustaa Silvander, papiston apulainen, Kouvolassa
Arkisto
Valkealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1675 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1921.
Seurakunnan toinen vuonna 1674 rakennettu kirkko poltettiin isonvihan aikana ja uuden kirkon ryöstivät kasakat pikkuvihan aikana. Kirkko paloi 17.4.1795, jolloin osa arkistoa tuhoutui.
Kansallisarkisto on digitoinut Valkealan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.