top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Valkeala

Perustettiin Iitin emäseurakunnan kappeliksi noin 1614, jolloin siihen tuli kuulumaan muutamia Vehkalahden ja Taipalsaaren nimismiehenpitäjien kyliä. Erotettiin Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1640. Seurakunnalla oli personaalisia pitäjänapulaisia 1700-luvulla ja vuosina 1817–1854. Uusi kirkko vihittiin Aleksanterin nimikoksi 10.4.1796. Valkealan kyliä liitettiin perustettuun Kuusankosken kirkkoherrakuntaan 1917. Seurakuntaan kuulunut Kouvola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921.


Kylät

Anttila, Haimila, Heikkilä, Hevosoja, Inkerilä, Jokela, Kääpälä, Karhula, Kinansaari, Kipparila, Kourula, Kouvola, Kuivala, Lipiälä, Mattila, Miettula, Oravala, Parola, Pihlajasaari, Pöytsiälä, Pyöriälä, Rämälä, Rautjärvi, Ruotsula, Saarento, Selänpää, Sorsala, Toikkala, Tuohikoti, Valkeala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kaksi autiotilaa annettiin kirkkoherran virkataloksi 21.3.1640. Seurakunnassa oli pidettävä neljä jumalanpalvelusta ruotsiksi vuodessa keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1836. Papiston palkasta toimitettiin tutkimus kihlakunnanoikeudessa 17.8.1766 ja hallitseva senaatti vahvisti sen 25.9.1769. Papiston palkasta suostumus 11.12.1842 ja vahvistus 16.6.1847. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksissä 16.11.1871 ja 19.12.1878. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 13.3.1873.


Kirkkoherrat

1640–1645 Bartholdus Caroli Ithimaeus

1647–1659 Sigfridus Martini

1659–1670 Henricus Petri

1672–1699 Carolus Bartholdi Ithimaeus

1705–1709 Gustaf Nehrman

1710–1714 Gustavus Johannis Procopaeus

1715–1741 David Jonæ Hirn

1742–1752 Gabriel Procopaeus

1754–1758 Jonas Backman

1759–1770 Isaak Indrenius

1803–1807 Mikael Procopaeus

1892– Karl Vilén


Kappalaiset

1614–1647 Petrus Petri Procopaeus

1652–1682 Johannes Petri

1688–1691 Johan Ursinus

1694 Sigfridus Petri

1696–1701 Gustavus Johannis Procopaeus

1703–1705 Gustaf Nehrman

1705–1714 Thomas Riemonius

1723–1732 Michael Heintzius

1733–1742 Gabriel Procopaeus

1742–1759 Isaak Indrenius

1760–1770 Anders Bethulin

1775–1803 Mikael Procopaeus

1806–1864 Erik Vahlberg


Persoonallinen pitäjänapulainen

1764–1772 Michael Procopaeus

1772–1775 Niklas Mellberg


Ylimääräiset papit

1752–1759 Isaak Indrenius, sijaiskirkkoherra

1800–1806 Erik Vahlberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1801–1806 Gustaf Magnus Elephant, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1806–1809 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1834 Konstantin Schroeder, kirkkoherran apulainen

1847–1854 Klas Edvard Hornborg, kirkkoherran apulainen

1854–1855 Otto Gustaf Blomgren, kappalaisen apulainen

1855–1861 Alexander Vilhelm Mansner, kirkkoherran apulainen

1858–1862 Alexander Bernhard Stråhlman, kappalaisen sijainen

1861–1866 Johan Fridolf Relander, sijaiskirkkoherra, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1863–1871 Konstantin Lindh, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1871 William Veckman, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja

1871–1874 Henrik Vilhelm Salenius, sijaiskirkkoherra

1872–1873 Mauritz Elenius, armovuodensaarnaaja

1875 Karl von Hertzen, armovuodensaarnaaja

1883–1883 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherran apulainen

1883–1886 Karl Ruben Jauhiainen, kirkkoherarn apulainen

1886–1889 Konstantin Helén, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Anders Haniel Ruuth, kappalaisen apulainen

1889–1892 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm, papiston apulainen, vt. kirkkoherra

1890–1891 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherran apulaienn

1891–1892 Johan Emil Andelin, vt. kappalainen

1894 Daniel Klami, vt. kirkkoherra

1896–1897 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1897–1898 Niilo Pispala, vt. kappalainen

1903–1904 Paavo Pakkanen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1904–1907 Juho Edvard Niemi, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1907–1908 Kaarle Johannes Kustaa Silvander, papiston apulainen, Kouvolassa

 

Arkisto


Valkealan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1675 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1921.


Seurakunnan toinen vuonna 1674 rakennettu kirkko poltettiin isonvihan aikana ja uuden kirkon ryöstivät kasakat pikkuvihan aikana. Kirkko paloi 17.4.1795, jolloin osa arkistoa tuhoutui.


Linkit

Hae

bottom of page