Perustettiin Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden emäseurakuntien osista 1539 ja myöhemmin seurakunnasta erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Valkealan ja Mäntyharjun kappelit. Seurakunnan perustaminen oli ollut vireillä jo 1515 mutta se keskeytyi Tukholman verilöylyyn 1520. Aiemmin piispa Arvid Kurki oli myös ehdottanut tarkastusmatkallaan Hollolassa yli 1 400 tilan pitäjän jakamista mutta seurakuntalaiset olivat tuolloin vastanneet: "Ei se koira jänistä hauku, joka väkisin metsään viedään". Seurakunta kuului aikanaan Villähden ja Tennilän nimismiehen pitäjiin. Hämeeseen aiemmin kuulunut seurakunta liitettiin Kymenkartanon lääniin Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja myöhemmin se oli osa Uudenmaan lääniä. Iitin pohjoisosan Vesikansan osa sai luvan muodostaa Jaalan kappeliseurakunnan 1810 mutta tätä ei pantu toimeen ja Jaala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873. Iitin kunta perustettiin 1869 sen itäosista lohkottu alue, Kuusaanmaa, puolet Keltin kylästä ja suurin osa Pilkanmaasta, liitettiin perustettuun Kuusankosken kuntaan 1921.
Muut nimet
Iittimaa, Iithimä, Ithis, Iittis
Maakirjakylät
Haapakimola, Kauramaa, Kausala, Kimola, Kirkonkylä, Koliseva, Koskenniska, Lyöttilä, Muikkula, Niinimäki, Perheniemi, Radansuu, Saaranen, Sitikkala, Säyhte, Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Vuolenkoski
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1729 ja se vahvistettiin 4.12.1734. Maakauppiaittain kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 19.4.1871. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.12.1884. Pappilaan kuului Inkimaan kruununuudistila, joka oli kahden lampuodin viljetävänä. Heikkolan mylly tuomittiin pappilaan kuuluvaksi kihlakunnanoikeuden tuomiolla 26.2.1667. Aiemmin seurakunnan vaalisaarnat toimitettiin myös ruotsiksi tuomikapitulin pöytäkirjan 15.11.1817 mukaan.
Kirkkoherrat
1515–1520 Dominus Laurentius
1521–1534 Nils Augustii Procopaeus
1536–1541 Aeschillus Nicolaus
1544–1550 Kristian Procopaeus
1554–1571 Aeschillus
1571–1591 Petrus Erici Peuronius
1592–1606 Ericus Petri Peuronius
1607–1629 Carolus Bartholdi Padasjokensis (Quintus, Ithimaeus)
1630–1653 Severinus (Söfring) Nicolai Nastolensis
1662–1669 Ericus Arvidi Ancherus
1670–1704 Johan Paulinus
1704–1736 Arvid Paulinus
1737–1757 Arvid Paulin
1759–1763 Jonas Krook
1767–1786 Nils Ursin
1787–1796 Jakob Johan Ursinus
1799–1816 Israel Ståhlberg
1818–1819 David Lönneström
1821–1837 Gustaf Fredrik Hjerppe
1838–1857 Karl Fredrik Relander
1860–1904 Vilhelm Ludvig Lundan
1905– Johan Samuel Pajula
1920–1923 Henrik Gabriel Outinen
1926–1949 Fredrik Julius Vuorio
Kappalaiset
1516–1521 Nicolaus
1524–1544 Kristian Procopaeus
1544–1551 Petrus
1554–1592 Carolus Petri
–1608 Carolus Bartholdi
–1629 Severinus Nicolai
1630–1640 Bartholdus Caroli
1655–1661 Ericus Arvidi Ancherus
1687– Karl Ithimaeus
1691–1725 Paulus Paulinus
1726–1745 Johan Plogman
1747–1762 Israel Ståhlberg
1765–1794 Karl Fredrik Leopold
1797–1809 Karl Östberg
1811–1826 Peter Johan Relander
1830–1834 Gustaf Adolf Backman
1836–1852 Karl Tapenius
1854–1896 Samuel Henrik Nordström
1898–1928 August Alfred Murén
Pitäjänapulaiset
1761– Israel Cajander
1773–1778 Israel Ståhlberg
1778–1783 Henrik Gabriel Savenius
Ylimääräiset papit
1794–1806 Karl Johan Grahn, armovuoden saarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran sijaine
1806–1810 Jeremias Oseni, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1806–1821 Gustaf Henrik Krogerus, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1810–1811 Nils Johan Perander, vt. kappalainen
1819–1823 Karl Fredrik Relander, kappalaisen apulainen
1826 Johan Stenius, virkavuoden saarnaaja
1826–1827 Adolf Fredrik Hjelmman, armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa
1827–1830 Peter Johan Relander, armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen
1828–1837 Benjamin Fabritius, kirkkoherran apulainen
1830–1833 Anders Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen
1833–1836 Olof Nevander, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1837–1838 Karl Gustaf Siljander, välisaarnaaja
1838 Alexander Benedikt Zilliacus, välisaarnaaja
1838–1855 Reinhold Olivier Gahmberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1847 Alexander Krogerus, kappalaisen apulainen
1847–1853 Johan Alexander Thomander, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1853–1865 Johan Fridolf Relander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1863–1865 Frans Karl Otto Vilhelm Winter, kirkkoherran apulainen
1874 Anders Pulkkinen, kirkkoherran apulainen
1878 Johan Hänninen, kirkkoherran apulainen
1878–1883 Adam Järveläinen, kappalaisen apulainen
1883–1885 Henrik Johan Pastinen, kirkkoherran apulainen
1883 Viktor August Nyberg, kappalaisen apulainen
1883–1884 Henrik Tanner, kappalaisen apulainen
1884–1890 Tobias Valjakka, kappalaisen apulainen
1885–1888 Johan Edvard Laakso, vt. kirkkoherra
1886 Artur Leopold Heideman, kappalaisen apulainen
1888–1894 Peter Gustaf Korpi, vt. kirkkoherra
1890–1891 Gustaf Immanuel Cantell, vt. kappalainen
1891–1894 Gustaf Adolf Varén, vt. kappalainen
1894–1899 Gustaf Sahlberg, vt. kirkkoherra
1894–1898 August Alfred Murén, vt. kappalainen
1899–1902 Juhana Kustaa Toppola, vt. kirkkoherra
1902–1905 Kustaa Palmunen, vt. kirkkoherra
1909– Kustaa Eugén Airila, vt. kirkkoherra
Arkisto
Iitin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1899.
Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin ja arkistoa hävitettiin isonvihan aikana, jolloin vanhimmat rippi-, tili- ja historiakirjat lienevät tuhoutuneet. Seurakunnan historiakirjat ovat säilyneet vasta Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhan jälkeiseltä ajalta.
Kansallisarkisto on digitoinut Iitin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.