Rajakartta: Nastola Alkuaan Hollolan emäseurakunnan kappeli. Keisari antoi kieltävät päätökset 6.7.1802 ja 27.12.1805 asukkaiden hakemukseen muodostaa oma kirkkoherrakunta ja pitäjä. Nastolan kappeli oli osa Nybyn nimismiehenpitäjää jo 1478 mutta kuului myöhemmin Hollolan pitäjään ainakin 1555. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin seurakunta määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Nastolan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Lahden kaupunkiin 2016. Maakirjakylät Ahtiala, Arrajoki, Immilä, Koiskala, Kuivanto, Lankila (Vehkala), Nastola (kirkonkylä), Pyhäntaka, Ruuhijärvi (Järvi), Uusikylä (Nyby), Vanaja, Villähde Naapuriseurakunnat Asikkala , Heinola , Hollola , Iitti , Lahti , Orimattila Papisto Hollolan kirkkoherran velvollisuudesta ottaa osaa Nastolan apulaisen palkkaamiseen keisarillisessa käskykirjeessä 19.9.1806. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 6.10.1823. Virkatalon viljelty pinta-ala oli torpparien maat mukaan luettuina 186,76 hehtaaria 1890-luvun lopulla. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja siihen sidotut palkkaedut lankesivat kirkkoherralle, jonka velvollisuudeksi tuli tarvittaessa palkata apulainen. Kirkkoherrat –1875 Vilhelm Carlsson 1878–1885 Karl Edvard Hagelberg 1886–1892 Frans Fritjof Vallenius 1892–1898 Natanael Borg 1899– Johan Fredrik Silvander Kappalaiset 1593 Georgius Simonius 1614–1630 Severinus Nicolai 1634–1663 Georgius Marci 1665–1668 Ericus Jordani Peuronius 1697–1713 Arvid E. Sortanus 1713–1727 Georg Tingander 1726–1740 Gregorius Bucht 1741–1783 Peter Henrik Boisman 1784–1829 Anders Norring 1830–1846 Gustaf Henrik Krogerus 1847–1862 Johan Hymander , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1861–1875 Anders Vinter 1876–1881 Robert Ferdinand Bergh 1891–1898 Konstantin Kalke , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1845–1849 Karl Gustaf Dahlgren , Hollolan kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1812–1814 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1814–1815 Karl Gustaf Ferrin , kappalaisen apulainen 1815–1816 Karl Gustaf Streng , kappalaisen apulainen 1816–1830 Tobias Jakob Ticcander , kappalaisen apulainen 1829 Karl Viktor Tavaststjerna , papin apulainen 1831–1832 Karl Adolf Lindholm , kappalaisen apulainen 1832–1834 Lars Romell , kappalaisen apulainen 1836 Karl Gustaf Parén , kappalasien apulainen 1836–1847 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1853–1854 Berndt Johan Henriksson , kappalaisen apulainen 1855–1856 Karl Mauritz Lagerstam , kappalaisen apulainen 1857–1861 Anders Vinter , papin apulainen 1875–1877 Elias Paajanen , vt. kirkkoherra 1882 Julius Immanuel Gummerus , vt. pitäjänapulainen 1885–1889 Karl Johan Lahtinen , vt. pitäjän apulainen, vt. kirkkoherra 1889–1891 Konstantin Kalke , vt. pitäjän apulainen 1898–1899 Elias Hyytiäinen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1901–1903 Alfred Tanila , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Uuno Henrik Berndt Dufva , kirkkoherran apulainen 1904–1906 Karl Gustaf Emanuel Mosander , kirkkoherran apulainen 1906 Juhani Viikki , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Väinö Robert Konstantin Helle , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen 1909 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen Arkisto Nastolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Nastolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Hollola Yksi Hämeen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin noin 1231, vaikkakin sen ensimmäinen kirkkoherra mainitaan vasta 1329. Seurakunnan kirkon seinässä kerrotaan olleen aiemmin tiilikivi, jossa oli vuosiluku 1236. Kirkko oletetaan rakennetun tuona vuonna. Kerrotaan rakentamiseen ottaneen osaa koko Hämeen kihlakunta rakentamisajan verovapautta vastaan. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko oli Marian nimikko ja sillä oli aikoinaan tuomiokirkon arvo. Kirkon katto ja sisusta tuhoutuivat salaman aiheuttamassa tulipalossa 29.6.1642. Kellokastari rakennettin 1830-luvulla. Hollolan kunta perustettiin 1865. Seurakuntaan kuuluneista Sysmä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1442, jolloin siihen tulivat kuulumaan myöhemmät Joutsan, Hartolan, Padasjoen, Jämsän ja Rautalammin alueet. Mäntsälän kappeli siirrettiin Porvoon emäseurakunnasta kuuluvaksi Hollolaan 1585 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1616. Iitti muodostettiin kirkkoherrakunnaksi Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden osista 1539. Orimattilan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1636. Asikkala ja Heinola erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1848. Nastola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860 ja Kärkölä 1867. Lahden kauppala perustettiin emäseurakunnan alueelle 1878 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Maakirjakylät Aikkala, Hahmajärvi, Hankaa, Hatsina, Heinlammi, Herrala, Hersala, Hälvälä, Jalkaranta, Jarvala, Järvenpää, Järventaka, Kalliola, Kankaantaka, Kastari, Korpikylä, Kukkila, Kutajoki, Lahti, Laitiala, Loppi, Manskivi, Mukkula, Noitala, Nokkola, Näsäkkä, Okeroinen, Paimela, Pappila, Parikka, Parinpelto, Pinnola, Pyhäniemi, Sairakkala, Sarva, Siikaniemi, Tenhiälä (Tänhiälä), Tennilä, Tiirismaa (Tyyrismaa, Teivismäki), Toivola, Untila, Upila, Uskila (Uskela), Utula, Vaania, Vaaviala, Vesala, Vihattu, Voistia Naapuriseurakunnat Asikkala , Hämeenkoski , Kärkölä , Lahti , Nastola , Orimattila Papisto Kirkkoherran virkatalo oli vuonna 1564 kuninkaankartanona, jossa oli ruutitehdas. Virkatalon iästä ja muusta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 12.9.1787 ja 11.12.1799. Kuninkaankartanossa mainitaan kaksi kappalaista yhtäaikaa ainakin 1557-1569. Hollolan emäseurakunnalla ja Kärkölän kappelilla oli yhteiset pitäjänapulaiset ainakin 1729-1865. Pitäjänapulaisen palkasta pitäjänokouksen pöytäkirjassa 31.5.1772. Papiston palkasta tehtiin suostumus 5.2.1729 ja vahvistus 28.3.1732. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 18.5.1822, 3.4.1840, 13.6.1857 ja 8.6.1877. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin armollisella kirjeellä 23.10.1852, jolloin pitäjänapulaisen palkka määrättiin käytettäväksi lastenopettajan palkkaamiseen. Lisäksi emäseurakunnalle määrättiin asetettavaksi kaksi kappalaista, joista toinen oli sijoitettava sille kulmakunnalle seurakunnassa, jossa hänen virkatehtäviään eniten tarvittiin. Toisen kappalaisen palkasta armolllisessa kirjeessä 2.12.1886, jolloin säädettiin viran sijoittamisesta Lahden kauppalaan sekä kappalaiselle kuuluvasta vapaasta asunnosta kauppalassa tai hyyryrahasta. Kirkkoherrat 1483 Jop 1497 Nicolaus 1549–1555 Olof –1558 Matthias Henrici 1558 Olaus Olai 1573–1598 Nicolaus Matthiæ Forsskål 1601–1617 Marcus Aeschilli 1632–1640 Severinus Marci 1643– Andreas Jonæ Orræus 1674–1688 Johan Andersson Orræus 1688–1716 Gustaf Johannis Berner 1724–1749 Benedikt Krook 1750–1768 Jakob Krook 1771–1804 Henrik Hyllén 1811–1819 Zakarias Cygnaeus 1822–1846 Johan Fredrik Boucht 1849–1872 Karl Gabriel Lyra 1875–1878 Georg Edvard af Enehjelm 1879–1888 Johan Gustaf Snellman 1889–1902 Bengt Ivar Stenius 1904–1916 Nestor Seijes (Nordling) 1919–1942 Julius Ivar Engström 1943–1964 Ragnar Rafael Saartio Kappalaiset 1559 Laurentius Petri 1559 Henrik Hemmingson 1561–1562 Jakob Alberti 1582 Eskil 1593 Marcus Aeschilli 1614 Johannes Georgii 1632–1639 Johan Camenæus 1649–1656 Jakob Georgii Raicchæus 1665–1674 Johannes Andreæ Orræus 1675–1694 Johan Etholenius 1708–1712 Anders Hirn 1724–1740 Krister Stephander 1740–1754 Gustaf Stephander 1770–1774 Benedikt Stephander 1774–1779 David Hirn 1781–1809 Johan Björkstén 1811–1828 Karl Fredrik Björkstén 1832–1867 Vilhelm Björkstén 1868 Berndt Johan Henriksson 1871–1899 Bernhard Stenbäck 1901–1917 Matias Vilhelm Vikström 1918–1926 Hjalmar Abraham Paunu 1926–1943 Ragnar Rafael Saartio 1944–1959 Arvo Adolf Nikali Pitäjänapulaiset 1738–1747 Israel Ståhlberg 1747–1748 Gabriel Lyra 1748–1756 Johan Hallonberg 1756–1771 Isaak Appelroth 1781–1818 David Lönneström 1821–1828 Vilhelm Björkstén 1829–1852 Adolf Reinhold Lang 1852–1865 Johan Perenius , vt. 1865–1873 Gustaf Robert Böök , vt. Ylimääräiset papit 1796–1804 Johan Åkerstén , kirkkoherran apulainen 1799–1803 Lars Fredrik Nicander , kirkkoherran apulainen 1803–1807 Karl Otto Bökman 1804–1812 Gustaf Streng , välisaarnaaja, vt. kirkkoherra ja kirkkoherran apulainen 1807–1813 Georg Alvenius , välisaarnaaja, papin apulainen 1807–1811 Karl Fredrik Björkstén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1811–1812 Johan Arnell , pitäjän apulaisen apulainen 1812–181 3 Karl Johan Hollender , kirkkoherran apulainen 1813–1815 Karl Gustaf Ferrin , kirkkoherran apulainen 1814 Adolf Boman , kirkkoherran apulainen 1814–1816 Gustaf Johan Blylodh , kirkkoherran apulainen 1817–1821 Vilhelm Björkstén , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjän apulainen 1818–1823 Henrik Johan von Pfaler , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823–1824 Karl Gustaf Nordström , kirkkoherran apulainen 1824–1827 Karl Johan Veckman , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Adolf Reinhold Lang , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Karl Anders Svanström , vt. pitäjän apulainen, kirkkoherran apulainen 1828 Bror Sven Hougberg , vt. kappalainen 1828–1830 August Blomqvist , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1829–1830 Erik Niklander , kirkkoherran apulainen 1829–1837 Karl Viktor Tavastjerna , vt. pitäjän apulainen, kirkkoherran apulainen 1829–1832 Robert Magnus Bergman , vt. kappalainen 1834–1835 Karl August Sahlberg , kappalaisen apulainen 1835–1836 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen, vt. pitäjän apulainen 1836 Karl Gustaf Parén , vt. pitäjän apulainen 1837–1844 Henrik Vallenius , kirkkoherran apulainen 1841 Johan Fredrik Svinhufvud , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Frans Ferdinand Flinkman , kirkkoherran apulainen 1845–1849 Johan Fredrik Niloni , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja ja välisaarnaaja 1851–1853 Johan Fredrik Niloni , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja ja välisaarnaaja 1852–1865 Johan Perenius , vt. pitäjänapulainen 1854–1868 Berndt Johan Henriksson , kirkkoherran apulainen 1857 Alexander Teodor Sundberg , kappalaisen apulainen 1865–1873 Gustaf Robert Böök , vt. pitäjänapulainen 1868 Alexander Vilhelm Forstadius , kirkkoherran apulainen 1868–1871 Gustaf Ehrenfried Herckman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1872 Gustaf Lybeck , kirkkoherran apulainen 1873–1875 Gustaf Ehrenfried Herckman , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1877–1879 Berndt Adolf Reinholm , vt. kirkkoherra 1878 Frans Viktor Hollming , vt. kirkkoherra 1885 Artur Leopold Heideman , kirkkoherran apulainen 1887 Paavo Pitkänen , kirkkoherran apulainen 1887 Johan Abraham Maunu , vt. kappalainen 1888–1889 Henrik Johan Pastinen , vt. kappalainen 1889–1891 Berndt Robert Henriksson , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1891–1894 Hugo Vinter , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1894–1895 Daniel Klami , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1896 Paavo Pitkänen , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Kaarlo Arvid Vallenius , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Kustaa Adolf Paasio , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Daniel Klami , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Hollolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1756. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1654–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Hollolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Humppila Alkuaan Tammelan emäseurakunnan kappeli. Tammelan pitäjän Humppilan neljänneksessä mainitaan emäseurakunnan papiston saarnanneen joka kuudes pyhä jumalanpalveluksia 1688. Emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Humppilaan 1771. Kappeliseurakunnalla oli yhteinen kappalainen Jokioisten ja Perttulan eli Ypäjän kappelien kanssa, kunnes seurakuntaan määrättiin oma kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.10.1871. Erotettiin Tammelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.11.1893. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 1.1.1917. Humppilan kunta perustettiin 1873. Maakirjakylät Huhti, Humppila, Koivisto, Murto, Taipale, Venäjä (Ryssböle) Naapuriseurakunnat Jokioinen , Koijärvi , Metsämaa , Punkalaidun , Urjala , Ypäjä Papisto Kirkkoherrat 1902–1908 Kaarlo Viktor Hurmerinta 1909– Kustaa Iivari Savander Kappalaiset 1659–1674 Gregorius Martini 1675–1683 Matthias Langius 1678–1709 Gabriel Lagus 1710 Laurentius Sariin 1711–1716 Thomas Amnelius 1717–1722 Johan Barck 1722–1746 Michael Sadenius 1746–1799 Gabriel Sandstén 1799– Anders Planman 1873–1875 Arvid Lundén 1888–1896 Johan Kristian Mäkinen , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1772–1798 Johan Rangelius 1798–1799 Johan Järnström , armovuodensaarnaaja 1799–1814 Mikael Åkerblom 1815–1829 Elias Montén 1831–1838 Berndt Fredrik Gedda 1838–1842 Bernhard Taxell 1846–1855 Emil Ferdinand Bergroth 1856–1866 Konrad Helenius Ylimääräiset papit 1823–1825 Johan Canstrén , pitäjänapulaisen apulainen 1827–1831 Anders Gustaf Gonnander , pitäjänapulaisen sijainen 1833–1838 Erik Vilhelm Rangelius , vt. apulainen 1842–1846 Emil Ferdinand Bergroth , vt. 1855–1856 Anders Abraham Favorin , vt. 1866–1870 Edvard Vilhelm Lybeck , vt. 1870–1873 Johan Holmberg , vt. 1873–1878 Berndt Gustaf Lindell , vt. kappalainen 1878–1880 Karl Oskar Mannström , vt. kappalainen 1880–1882 Lauri Vihtori Pajula , vt. kappalainen 1882–1885 Anton Malakias Havonen , vt. kappalainen 1885–1888 Axel Rudolf Leván , vt. kappalainen 1896 Frans Oskar Lampola , vt. kappalainen 1896–1898 Simo Oskari Korpela , vt. kappalainen 1898–1902 Kaarlo Viktor Hurmerinta , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Kalle Heribert Kahiluoto, kirkkoherran apulainen 1908–1909 Leonard Mikael Wallén, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Humppilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1825, tilikirjat vuodesta 1842 ja historiakirjat vuodesta 1825. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1771–1942. Seurakunnan pappila paloi todennäköisesti vuonna 1825, jolloin tuhoutui koko kirkonarkisto. Kansallisarkisto on digitoinut Humppilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vöyri Muodostettiin Mustasaaren ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1500-luvun alussa. Seurakunnan suojeluspyhimyksiä ovat olleet Pyhä Jakobus sekä Maria ja Margareta. Nykyinen kirkko rakennettiin 1626 ja se laajennettiin ristikirkoksi 1777. Seurakuntaan kuulunut Oravaisten kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1859 ja Maksamaan kappeli 1872. Seurakuntaan kuulunut Koskebyn saarnahuone perustettiin 1904, Bertbyn 1907 ja Murron 1909. Vöyrin kunta perustettiin 1868. Muut nimet Vörå Maakirjakylät Andiala, Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Komossa, Kovik (Kovjoki), Koske, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipeldo, Rökiö, Tukkur (Tuekur) Naapuriseurakunnat Alahärmä , Isokyrö , Koivulahti , Maksamaa , Oravainen , Vähäkyrö , Ylihärmä Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 1735. Osa kappalaisen palkasta annettiin kansakoulun ylläpitämiseen Keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1860. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Med afseende derå, att en del af kapellanslönen från vissa byar, jemlikt Kejserliga Senatents Resolution 4.11.1886, finge såsom derförinnan forstfarande tillfalla vissa vid tidenför desse vid sina befattningar qvarstode, har Kejserliga Senaten funnit godt förordna, att samma kapellansaflöning skall från och med den tid regleringen träder i verkställighet ingå i den allmänna prestauppbörden, mot förbindelse för presterskapet, att till dem af infrågavarande lärare och lärarinnor från 1886, som ännu då i tjensten kunna qvarstå, tillsvidare i förenämndt afseende erlägga dem enligt ofvanåberopade resolution tilkommande aflöning". Kirkkoherrat 1516 Nicolaus Pajan 1519 Laurentius Johannis 1524 Ericus Campi 1525 Magnus Jacobi Buurkuph 1543 Michael Olai 1549 Simon Petri Kneck 1553–1554 Canutus eli Knut 1558 Ericus Canuti 1562–1569 Peder Henrici Granulus 1573–1593 Jacobus Martini Viloides Aboensis 1602–1616 Matthæus eli Matthias Jacobi Gammall 1633–1664 Gabriel Matthæi Gammal 1666– Martinus Matthæi Gammal 1669–1680 Christiernus Gabrielis Wernberg 1684–1686 Gustavus Gabrielis Gammal 1686–1695 Martinus Laurentii Gallus (Galle) 1695–1744 Laurentius Gezelius 1746–1767 Jakob Haartman 1769–1794 Johan Haartman 1796–1821 Esaias Vegelius 1823–1838 Karl Fredrik Stenbäck 1840–1874 Karl Josef Estlander 1875–1880 Frans Oskar Durchman 1881–1890 Ture Birger Vegelius 1893–1903 Salomon Hirvinen 1906– Alfred Johannes Bäck Kappalaiset 1576 Petrus Henrici 1589–1600 Matthias Jacobi Viloides 1600–1613 Johannes Viloides –1608 Martinus Matthiæ Wargus eli Wargius 1609–1611 Simon Erici Frosterus 1614–1622 Magnus Gammal –1633 Gabriel Matthæi Gammal –1666 Martinus Matthæi Gammal 1658–1669 Christiernus Wernberg 1670–1684 Gustavus Gabrielis Gammal 1685–1701 Petrus Gabrielis Gammal 1702–1722 Isaacus Wasbom 1723–1740 Johan Asproth 1740–1770 Olof Tunaeus 1772–1796 Esaias Wegelius 1800–1814 Vilhelm Granlund 1816–1825 Henrik Vegelius 1828–1836 Karl Henrik Rislacht 1837–1844 Johan Adam Bergh 1848–1867 Peter Johan Sandelin 1871–1880 Josef Vilhelm Fontell 1882–1893 Elias Malmberg 1897–1910 Isak Lot Roos 1910– Olof Werner Bengs Pitäjänapulaiset 1669–1674 Johannes Ruuth 1674–1685 Petrus Gammal 1686–1695 Johannes Rivelius 1699–1705 Henricus Bång 1706–1717 Andreas Ruuth 1722–1735 Abraham Strömmer 1736–1738 Karl Rein 1738–1785 Petter Snellman , virka lakkautettu Ylimääräiset papit 1721–1723 Za harias Julenius , apulaispappi 1732–1740 Johan Gezelius , vt. kirkkoherra 1735–1737 Henrik Argillander , kappalaisen apulainen 1738– Anders Wargelin , kappalaisen apulainen 1740– Jakob Haartman , vt. kirkkoherra 1748– Anders Carling , kappalaisen apulainen 1754 Johan Kuhlberg , kappalaisen apulainen 1757–1760 David Erik Högman , kappalaisen apulainen 1763– Abraham Schroderus, pitäjänapulaisen apulainen 1763– Johan Snellman , papiston apulainen 1767–1772 Esaias Wegelius , kappalaisen apulainen 1768– Nils Henrik Snellman , sijaispitäjänapulainen 1772–1774 Mikael Choraeus , apulaispappi 1783–1789 Wilhelm Snellman , pitäjänapulaisen apulainen 1780–luvulla Anders Ehrström , apulaispappi 1788–1792 Zacharias Forsman , kirkkoherran apulainen 1794–1796 Gabriel Lagus , apulaispappi 1794–1816 Henrik Vegelius , kirkkoherran apulainen 1804–1806 Gustaf Appelberg , kappalaisen apulainen 1806–1808 Anders Forsell , kappalaisen apulainen 1807 Jakob Vegelius , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Johan Adam Bergh , kappalaisen apulainen 1814–1817 Esaias Vegelius , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Jonas Lagus , kirkkoherran apulainen 1817–1828 Lars Schalin , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1828–1834 Konrad Ottelin , kirkkoherran apulainen 1832 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1843 Johan Mikael Stenbäck , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Anders Andelin , kappalaisen apulainen 1843–1859 Karl Johan Adolf Nordman , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Josef Reinhold Hedman, virka– ja armovuodensaarnaaja 1859 Karl Alfred Konstantin Moliis , kirkkoherran apulainen 1859–1862 Karl Vilhelm Vegelius , kirkkoherran apulainen 1862–1867 Elias Malmberg , kirkkoherran apulainen 1867–1872 Gustaf Vilhelm Vigelius , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1872–1875 Emil Albert Rudelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1876–1881 Gustaf Durchman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1880–1882 Johan Vilhelm Fontell , vt. kappalainen 1886–1893 Peter Cederberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Olof Verner Bengs , kappalaisen sijainen, apupappi, vt. kappalainen 1896–1897 Isak Elenius , armovuodensaarnaaja 1901–1902 Kustaa Selim Tommola , vt. kirkkoherra 1902 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1902–1903 Ludvig Leonard Lönnmark , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1903–1904 Väinö Kauno Durchman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1904–1905 Ernst Arvid Appelberg , vt. kirkkoherra 1905 Lauri Johannes Laitinen, armovuodensaarnaaja Arkisto Vöyrin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1879. Kansallisarkisto on digitoinut Vöyrin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Nurmeksen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi Rautavaaran saatua oman saarnaajan 1828. Kirkon rakentamiseen tuomiokapituli oli antanut luvan 28.8.1816. Muodostettiin Nurmeksen kappeliksi 19.5.1849, jolloin seurakuntaan siirrettiin osia Juuan ja Nurmeksen seurakunnista. Erotettiin Nurmeksesta itsenäiseksi erityiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Senaatti antoi myöhemmin seurakunnan alueesta ja papiston palkkauksesta määräyksen, ja seurakunnan eroaminen toteutui 1.5.1908. Rautavaaran kunta perustettiin 1874 liittämällä osia Nurmeksesta, Nilsiästä sekä Juuasta. Maakirjakylät Alaköyritty, Alaluosta, Hiirenjärvi, Köyritty (Keyritty), Lievisenmäki, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Suojärvi, Tiilikka, Vaikko, Vanhaköyritty, Yläluosta Naapuriseurakunnat Juuka , Nilsiä , Nurmes , Sonkajärvi , Sotkamo , Säyneinen , Valtimo , Varpaisjärvi Papisto Saarnaajan palkasta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.4.1834 ja 9-16.4.1828. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 24.10.1861. Kappalaiset 1860–1862 Karl Fritjof Calonius 1863–1868 Isak Vilhelm Krank Saarnaajat 1828–1829 Anders Johan Venell 1829–1833 Kristian Joakim Åkerman 1834–1839 Gustaf Borg 1841–1845 Lars Anders Landgren 1846–1856 Bernhard Vilhelm Neiglick Ylimääräiset papit 1862–1863 Karl Fritjof Calonius , välisaarnaaja 1871–1883 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1884–1887 Herman Salomon Kuosmanen , vt. kappalainen 1887–1889 Johannes Sidensnöre , vt. kappalainen 1889–1892 Tahvo Martikainen , vt. kappalainen 1896– Herman Reinhold Damstén , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Rautavaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Rautavaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ruotsinpyhtää Muodostettiin Pyhtään pitäjän läntisistä Ruotsin puolelle rajaa jääneistä osista Turun rauhassa 1743 ja yhdistettiin kappelina Pernajan emäseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 22.11.1745. Jumalanpalvelukset määrättiin pidettäväksi vuonna 1689 perustetun Petjärven eli Strömforsin ruukin lähistöllä sijaitsevassa saarnahuoneessa. Ruukki oli poltettu vuonna 1711 mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1744 ja sen läheisyyteen rakennettiin saarnahuone 1747. Muodostettiin Degerbyn eli Loviisan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 2.1.1748. Kirkko rakennettiin 1768–1772. Kappeliseurakunnan ruotsinkielinen nimi muutettiin Strömforsiksi keisarin käskykirjeellä 17.1.1817. Erotettiin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Ruotsinpyhtään kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010, lukuunottamatta Haaviston ja Vastilan kyliä, jotka liitettiin kuuluvaksi Pyhtään kuntaan. Muut nimet Strömfors, Svenska Pyttis, Ruotsin Pyhtää, Ruukin pitäjä Maakirjakylät Björnvik, Finnby (Suomenkylä), Gäddbergsö, Haavisto, Keitala, Kulla, Kungsböle (Kuninkaankylä), Lappom, Lillabborrsfors (Vähä Ahvenkoski), Näsby, Petjärvi, Svenskby (Ruotsinkylä), Tessjö (Tesjoki), Wahterpää, Wastila (Wester-Hirvikoski), Wirböle, Ånäs (Jokiniemi) Naapuriseurakunnat Anjalankoski , Anjala , Elimäki , Lapinjärvi , Loviisa , Pernaja , Pyhtää Papisto Petjärven eli Strömforsin ruukin omistaja sai siitä maasta, joka annettiin kirkon ja hautausmaan tarpeiksi, 1/6 seurakuntalaisten ääniluvusta papinvaaleissa kuninkaan päätöksellä 26.3.1756. Virkatalo sekä oikeus käyttää ruukin laidunta ja polttopuita sen metsästä olivat ruukin omistajan lahjoittamat, mistä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 22.10.1775. Virkatalo muutettiin Måsstorpasta Petjärven Träskängiin maaherran päätöksellä 18.1.1776. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin päätös 20.3.1852. Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 26.3.1756 ja suostumus 20.3.1852 ja 9.4.1853 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 21.11.1872 ja 19.4.1877. Koulumestarin palkasta kirkonkokouksen päätökset 25.6.1848 ja 13.4.1863 sekä tuomiokapitulin päätös 26.11.1851. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samoin kuin Loviisassa keisarin käskykirjeessä 13.4.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarin käskykirje 23.5.1864. Kirkkoherran lohikymmenyksistä keisarin käskykirje 5.10.1865. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Strömforsin ruukki maksoi lohikymmenyksien korvauksena 180 markkaa vuodessa. Kirkkoherra sai myös "rättighet till sommarbete å Strömforsbruk underlydande Pettjärvi säteris egor, som åt bemälde kyrkoherden för närvarande år tillförsäkrad". Kirkkoherrat 1870–1889 Kristian Gestrin 1891–1899 Johan Anton Immanuel Forss 1900– Kaarlo Adrian Candolin Kappalaiset 1746–1755 Karl Östberg 1756–1778 Arvid Ekedahl 1780–1788 Erik Jakob Backman 1789–1797 Matthias Gottlund 1798–1814 Jakob Lindqvist 1815–1828 Israel Reinhold Hoffren 1818–1836 Karl Gustaf Roschier 1836–1850 Kristian Anders Hackzell 1852–1870 Kristian Fredrik Gestrin , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1814–1815 Karl Fredrik Norring , vt. kappalainen 1850–1852 Kristian Fredrik Gestrin , välisaarnaaja 1888–1891 Viktor Immanuel Jakobsson, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1892–1896 Henrik Johan Helin , virallinen apulainen 1897–1900 Gustaf Storgårds , virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander , virallinen apulainen 1903 August Valfrid Vesterling , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Frans Vihtori Hannus , kirkkoherran apulainen 1906–1907 Matti Mikael Jaakkola , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Leonard Mikael Wallén, kirkkoherran apulainen 1909 Arthur Daniel Leinberg , kirkkoherran virallinen apulainen 1909 Lauri Rikala, kirkkoherran virallinen apulainen Arkisto Ruotsinpyhtään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Ruotsinpyhtään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Savitaipale erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun maaherra Erik Gyllenstjerna 9.11.1639 myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi myös Kaskeinkylän Sairalaisen tilan. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Kirkko ryöstettiin isovihan aikana ja tuhoutui salaman sytyttämästä tulipalosta 4.6.1773. Kirkko rakennettiin uudelleen 1774 ja vihittiin käyttöön vasta 1794. Uusi puukirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain kirkoksi 14.12.1828. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867. Nykyinen Savitaipaleen kirkko on rakennettu 1921–1924. Seurakuntaan kuuluneelle Suomenniemelle perustettiin kappeli 1689 joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Samana vuonna 1866 valmistui Suomenniemen puukirkko . Muut nimet Peltoinlahti, Peltoinlaks Maakirjakylät Ahtiala, Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä (Kaskis), Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä (Koskis), Kuivanen (Kuivais), Kunttula, Kurhila, Kylliälä, Kärpänen (Kärpäis), Laksiainen (Laksiais), Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala (Rahikkalansaari), Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä (Solkeis, Suppala), Susivuori, Säänjärvi , Tukiala, Uiminiemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Vitsain, Välijoki Naapuriseurakunnat Lemi , Luumäki , Mäntyharju , Puumala , Suomenniemi , Taipalsaari , Valkeala Papisto Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665. Kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin vahvistus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869. Kirkkoherrat 1639–1663 Laurentius Petri Fabricius 1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius 1670–1682 Johan Matthiæ Montanus 1682–1718 Michael Matthiæ Heintzius 1720–1725 Henrik Henrici Langell (Langelius, Wargh) 1727–1736 Matthias G. Avenarius 1737–1761 Peter Heintzius 1778–1794 Karl Henrik Winter 1795–1825 Peter Adolf Europæus 1828–1845 Johan Stråhlman 1848–1872 Karl Magnus Kjellman 1873–1878 Anders Rosberg 1880–1898 Viktor Olof Pesonius 1900–1936 Frans Vilhelm Durchman 1937– A. G. Koivulehto Kappalaiset 1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius 1660–1670 Johan Matthiæ Montanus 1670–1682 Michael Heintzius 1683–1738 Matthias Montanus 1730–1738 Johan Carmelin , sijaispappi 1739 Laurentius Pajander , kuoli ensimmäisenä työpäivänään 1740–1749 Jonatan Gestrin 1749–1787 David Platan 1789–1802 David Platan 1802–1832 Adolf Fredrik Mennander 1836–1839 David Arenius 1840–1874 Gustaf Magnus von Hertzen 1878–1907 Johan Fridolf Relander 1909–1924 Mikko Katila 1928– Elias Lamminpää Ylimääräiset papit 1678 Christer Ellorn, apulainen 1796–1802 Adolf Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Anders Johan Melartopæus , kirkkoherran apulainen 1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist , kirkkoherran apulainen 1807–1809 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1810–1826 Peter Platan , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus , kappalaisen apulainen 1825 Efraim Hollmén , kirkkoherran sijainen 1826–1828 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gabriel Roschier , vt. kappalainen 1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen 1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen , kappalaisen apulainen 1828–1839 Anders Hyrén , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1837–1839 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1839–1848 Alexander Gulin , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud , välisaarnaaja 1848 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1849 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1853–1857 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Ludvig Holst , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1865–1870 Anders Rosberg , kirkkoherran sijainen 1870–1873 Karl Vilhelm Brummer , sijaiskirkkoherra 1875 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel , vt. kappalainen 1875–1877 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1877–1878 Emil von Hertzen , vt. kappalainen, välisaarnaaja 1885–1886 Mikael Vitikainen , kirkkoherran apulainen 1887 Felix Fridolf Relander , kappalaisen apulainen 1889–1895 Henrik Gabriel Outinen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1898 Johannes Siitonen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Karl Albert Lauri , sijaiskirkkoherra 1898 Jooseppi Arra , kappalaisen apulainen 1899 Johan Edvard Hansson , vt. kappalainen 1900 Emil Ferdinand Aarnio , vt. kappalainen 1900 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , vt. kappalainen 1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Iisakki Puustinen , kappalaisen apulainen 1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1908–1909 Mikko Katila , vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista ilmenee, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistosta. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui arkisto kokonaan; muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1918, jolloin arkistosta säilyivät vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Jyväskylä Alkuaan Jyväskylän alueet kuuluivat vuonna 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan ja ne siirrettiin kuuluvaksi Laukaaseen 1628. Jyväskylän seutu kuului Saaren nimismiehenpitäjään 1571. Piispa Thauvonius antoi luvan kirkon rakentamiselle Jyväskylän kulmakuntaan 1660 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi 36 tilaa Jämsästä. Kappeliksi sanotun seurakunnan kirkko mainitaan rappeutuneeksi jo 1691. Kuningas määräsi piispa Bångin asettamaan seurakuntaan apulaisen 18.11.1693. Emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan 1787, jolloin virka muutettiin kappalaisen viraksi. Jyväskylän jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta erotettiin Laukaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Jämsästä Petäjäveden kappeli. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin 1868 ja liitettiin Laukaan kuntaan 2009. Petäjäveden kappeli erotettiin Jyväskylän maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867 ja Jyväskylän kaupunki 1875. Seurakuntaan kuulunut Toivakka perustettiin rukoushuonekunnaksi 1871, muodostettiin kappeliksi 1873 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Jyväskylän seurakuntatalon yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.1.1904. Jyväskylän maaseurakunnasta ja maalaiskunnasta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Lohikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Keljo 1941 sekä Lahjaharju 1944. Muut nimet Jyväskylä landsförsamling Maakirjakylät Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Leppävesi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Savio, Tikkamannila, Wesanka Naapuriseurakunnat Jyväskylän kaupunki , Laukaa , Muurame , Petäjävesi , Säynätsalo , Uurainen Papisto Äijälän tila lunastettiin 352 riikintaalarilla virkataloksi 20.4.1787. Tämä vahvistettiin kuninkaan kirjeellä 9.6.1789 ja kamarikollegion kirjeellä 22.6.1789. Kirkkoherran virkatalon hankkimisesta Keisarillisen senaatin kirje 28.10.1867. Virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 25.9.1878. Uuden kirkon rakennuksesta ja rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirje 20.9.1871. Papiston palkasta suostumus 14.10.1787, maaherran päätös 13.10.1837 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 10.11.1838 ja 17.3.1839. Kirkkoherrat 1881–1888 Nestor Järvinen 1889–1904 Karl Abel Heikel 1905–1917 Gustaf Adolf Heman 1918–1928 Ludvig Sjöstedt 1929–1947 Johan Viktor Wierumäki (Vihemäki) 1949–1973 Arvi Olavi Tukiainen Vt. kirkkoherrat 1888–1889 Juho Heikki Reijonen 1904–1905 Jooseppi Arra 1907–1909 Matti Mikael Jaakkola Kirkkoherran apulaiset 1903–1904 Sven Abiel Heikel 1904–1907 Jooseppi Arra 1906–1907 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén) 1908 August Riihimäki 1908 Toivo Kansanen 1909– Knut Fabian Perkiö Kappalaiset 1787–1794 Johan Agander 1797–1815 Johan Tuderus 1816–1839 Johan Mårten Strömmer 1841–1847 Adam Virén 1849–1877 David Brummer 1869–1881 Gustaf Oskar Schöneman 1948–1965 Risto Pyysalo Vt. kappalaiset 1809–1812 Adam Melén 1812–1814 Gustaf Lindroos 1814–1816 Gustaf Varén 1816 Adam Malén 1816 Johan Mårten Strömmer 1841 Adam Virén 1844–1848 Robert Vilhelm Brummer 1848–1849 Johan Adolf Alopaeus 1877–1881 Alfons Johan Alexander Lönnroth Kappalaisen apulainen 1830 Johan Georg Hofström 1831–1841 Lars Johan Kekoni 1855–1857 Konrad Edvard Tornberg 1858 Gustaf Emanuel Bjöhrn 1864 Tobias Hagelin 1873–1874 Karl Vilhelm Brummer 1874 Elias Paajanen 1874–1875 Robert Ferdinand Bergh 1875–1876 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel Pitäjänapulaiset 1727–1738 Erik Lyra 1744–1761 Jakob Tuderus 1763–1780 Johan Borgstedt 1780–1787 Otto Reinhold Bökman Arkisto Jyväskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1838 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1950-luku. Vuoden 1793 tarkastuksessa oli mainitaan historiakirjat vuodesta 1731. Suomen sodan aikana 1808 venäläiset polttivat nuotiossaan kirkkotarhan ympäri vuonna 1806 rakennetun hirsisen aidan. Seurakunnan kirkko sekä kellotapuli paloivat perustuksiaan myöden 27.1.1918. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki perustettiin Laukaan emäseurakunnnan Jyväskylän kappelin alueelle armollisella käskykirjeellä 22.3.1837. Erotettiin vuonna 1856 muodostetusta Jyväskylän jakamattomasta kaupunki- ja maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1875. Seurakuntaan liitettiin Jyväskylän maaseurakunnasta Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Louhikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Lejo 1941 sekä Lankaharju 1944. Edelleen seurakuntaan liitettiin Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki 1965. Jyväskylän kaupunkiin liitettiin Säynätsalon kunta 1993, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta 2009. Muut nimet Jyväskylä stadsförsamling Naapuriseurakunnat Jyväskylä Papisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin kirkkoherran palkka lisäyksellä siten, että kaupungin väkiluku noustua 2000 asukkaaseeen kirkonkokouksen tuli päättää palkan korottamisesta. Kirkkoherrat 1894–1904 Fredrik Eliel Cleve , ensin vt. kirkkoherra 1905–1923 Konrad Edvard Vanne 1926–1956 Hjalmar Abraham Paunu Saarnaaja 1864–1894 Gustaf Oskar Schöneman Ylimääräiset papit 1886 Oskar Vilhelm Weisman , vt. saarnaaja 1904 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra 1904–1905 Artturi Heikki Arho , vt. kirkkoherra Arkisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1838, tilikirjat vuodesta 1840 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1939. Kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot sisältyvät Jyväskylän maaseurakunnan luetteloihin noin vuoteen 1865 saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Nousiainen Yksi Suomen vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan jo 1232. Seurakunta oli katolisena aikana Turun piispan prebendana vuodesta 1340 ja ehkä vielä 1449. Sittemmin seurakunta oli Turun tuomiorovastin prebendana. Nousiaisten kunta perustettiin 1867. Muut nimet Nousis, Santamala Maakirjakylät Aatoila, Ahdasmäki, Alakylä, Haatila, Hakoila, Heininen, Hyrkki, Härjänsilmä, Järäinen, Kaisela, Kaitarainen, Kakkari, Kallunen, Keskusoja, Kiikko, Killainen, Koivumäki, Koljola, Kuloila, Kytöinen, Kärmelä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Lukkarla, Mahala, Moijonen, Moisio, Nummi, Nutturla, Oja, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Pappila, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristmäki, Riukula, Sontamala, Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Toroinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää Naapuriseurakunnat Karjala , Lemu , Masku , Mietoinen , Mynämäki , Rusko , Vahto Papisto Karja- ja kalakymmenyksistä maaherran päätöksessä 7.4.1746 ja Hallitsevan konsistorin päätös 23.8.1814. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.10.1859. Kirkkoherrat 1554 Sigfridus 1563–1596 Stephanus Henrici 1596 Olaus Martini 1600–1610 Melchior Eschilli Kennitius 1610–1615 Gregorius Henrici 1631–1648 Matthias Benedicti Ryökäs 1737–1752 Jakob Gadolin 1753–1769 Abraham Achrenius 1773–1774 Anders Planman 1778–1810 Anders Achrenius 1812–1838 Josef Hoeckert 1835–1843 Karl Benjamin Sevonius 1845–1852 Anders Magnus Bäckman 1853–1856 Samuel Anders Alm 1859–1879 Fredrik Vilhelm Rancken 1881–1887 Nils Johan Almark 1888–1896 Berndt Gustaf Lindell 1897–1909 Johannes Borg 1910– Juho Pyhälä Kappalaiset 1557 Jöns Magni 1593–1596 Olaus Martini 1735–1749 Mikael Qvarnberg 1750–1760 Erik Anstén 1761 Gustaf Arander 1761–1794 Johan Höckert 1796–1812 Josef Hoeckert 1816–1830 Anders Lexén 1833–1835 Karl Benjamin Sevonius 1836–1859 Robert Uskelin 1861–1873 Henrik Ahlgren 1873–1881 Nils Johan Almark 1884–1898 August Edvard Helin 1899–1910 Juho Pyhälä 1910– Heikki Vuori Pitäjänapulaiset 1725–1729 Johan Allenius 1730–1732 Mikael Stenman 1734–1750 Erik Anstén 1750–1754 Jakob Leistenius 1755–1788 Josef Ahllöf 1789–1796 Josef Höckert 1797–1806 Fredrik Johan Colerus 1807–1817 Johan Rostedt 1819–1822 Daniel Ekvall 1823–1826 Karl Benjamin Sevonius 1826–1836 Gustaf Villenius 1836–1845 Arvid William Utter 1846–1861 Henrik Ahlgren , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1722–1724 Johan Allenius , kappalaisen apulainen 1769–1778 Anders Achrenius , kirkkoherran apulainen 1779–1783 Johan Semenius , vt. pitäjänapulainen 1783–1789 Josef Höckert , kappalaisen apulainen 1784– Anders Johan Gummerus , pitäjänapulaisen apulainen 1785–1787 Fredrik Johan Achrenius , kirkkoherran apulainen 1788–1789 Abraham Hafverberg , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1789– Fredrik Johan Colerus , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1884 Arnold Melker Berger , vt. kappalainen 1811–1812 Isak Grönfors , armovuodensaarnaaja 1852–1853 Erik Ellinen , välisaarnaaja 1898–1899 David Sirenius , vt. kappalainen 1909–1910 Heikki Vuori , kirkkoherra virallinen väliajansaarnaaja Arkisto Nousiaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1968. Kansallisarkisto on digitoinut Nousiaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)