Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Savitaipale erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun maaherra Erik Gyllenstjerna 9.11.1639 myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi myös Kaskeinkylän Sairalaisen tilan. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilalle 1640. Kirkko ryöstettiin isovihan aikana ja tuhoutui salaman sytyttämästä tulipalosta 4.6.1773. Kirkko rakennettiin uudelleen 1774 ja vihittiin käyttöön vasta 1794. Uusi puukirkko rakennettiin 1823–1828 ja vihittiin Nikolain kirkoksi 14.12.1828. Savitaipaleen kunta perustettiin 1867. Nykyinen Savitaipaleen kirkko on rakennettu 1921–1924. Seurakuntaan kuuluneelle Suomenniemelle perustettiin kappeli 1689 joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Samana vuonna 1866 valmistui Suomenniemen puukirkko . Muut nimet Peltoinlahti, Peltoinlaks Maakirjakylät Ahtiala, Havola, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä (Kaskis), Kauliala, Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä (Koskis), Kuivanen (Kuivais), Kunttula, Kurhila, Kylliälä, Kärpänen (Kärpäis), Laksiainen (Laksiais), Lamminpää, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Paukkula, Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala (Rahikkalansaari), Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä (Solkeis, Suppala), Susivuori, Säänjärvi , Tukiala, Uiminiemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Vitsain, Välijoki Naapuriseurakunnat Lemi , Luumäki , Mäntyharju , Puumala , Suomenniemi , Taipalsaari , Valkeala Papisto Maaherra Erik Gyllenstjerna myönsi kirkkoherran virkataloksi kolme tilaa 9.11.1639. Viipurin maaherra Jakob Törneskiöld antoi kappalaisen virkataloksi autiotilan 15.3.1665. Kuninkaallinen komissaari määräsi Ahtialan tilan kappalaisen virkataloksi 20.6.1682. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin vahvistus 11.5.1844. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 24.11.1869. Kirkkoherrat 1639–1663 Laurentius Petri Fabricius 1660–1668 Petrus Laurentii Fabricius 1670–1682 Johan Matthiæ Montanus 1682–1718 Michael Matthiæ Heintzius 1720–1725 Henrik Henrici Langell (Langelius, Wargh) 1727–1736 Matthias G. Avenarius 1737–1761 Peter Heintzius 1778–1794 Karl Henrik Winter 1795–1825 Peter Adolf Europæus 1828–1845 Johan Stråhlman 1848–1872 Karl Magnus Kjellman 1873–1878 Anders Rosberg 1880–1898 Viktor Olof Pesonius 1900–1936 Frans Vilhelm Durchman 1937– A. G. Koivulehto Kappalaiset 1650–1660 Petrus Laurentii Fabricius 1660–1670 Johan Matthiæ Montanus 1670–1682 Michael Heintzius 1683–1738 Matthias Montanus 1730–1738 Johan Carmelin , sijaispappi 1739 Laurentius Pajander , kuoli ensimmäisenä työpäivänään 1740–1749 Jonatan Gestrin 1749–1787 David Platan 1789–1802 David Platan 1802–1832 Adolf Fredrik Mennander 1836–1839 David Arenius 1840–1874 Gustaf Magnus von Hertzen 1878–1907 Johan Fridolf Relander 1909–1924 Mikko Katila 1928– Elias Lamminpää Ylimääräiset papit 1678 Christer Ellorn, apulainen 1796–1802 Adolf Fredrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Anders Johan Melartopæus , kirkkoherran apulainen 1805–1807 Fredrik Johan Ahlqvist , kirkkoherran apulainen 1807–1809 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1810–1826 Peter Platan , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1824–1825 Fredrik Vilhelm Europæus , kappalaisen apulainen 1825 Efraim Hollmén , kirkkoherran sijainen 1826–1828 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Gabriel Roschier , vt. kappalainen 1828 Johan Gilberg, kappalaisen apulainen 1828–1830 Gustaf Magnus von Hertzen , kappalaisen apulainen 1828–1839 Anders Hyrén , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Zakarias Adolf Kroijerus , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1836 Gustaf Ulrik Rosenqvist , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Johan Gabriel Tuderus , kappalaisen apulainen 1837–1839 Abel Abednego Hilander , kappalaisen apulainen 1839–1848 Alexander Gulin , kirkkoherran apulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra 1839–1840 Johan Fredrik Svinhufvud , välisaarnaaja 1848 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1849 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1853–1857 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Ludvig Holst , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1865–1870 Anders Rosberg , kirkkoherran sijainen 1870–1873 Karl Vilhelm Brummer , sijaiskirkkoherra 1875 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel , vt. kappalainen 1875–1877 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1877–1878 Emil von Hertzen , vt. kappalainen, välisaarnaaja 1885–1886 Mikael Vitikainen , kirkkoherran apulainen 1887 Felix Fridolf Relander , kappalaisen apulainen 1889–1895 Henrik Gabriel Outinen , kirkkoherran apulainen 1895–1898 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1898 Johannes Siitonen , kappalaisen apulainen 1898–1900 Karl Albert Lauri , sijaiskirkkoherra 1898 Jooseppi Arra , kappalaisen apulainen 1899 Johan Edvard Hansson , vt. kappalainen 1900 Emil Ferdinand Aarnio , vt. kappalainen 1900 Erland Villehad Gyllenbögel , vt. kappalainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , vt. kappalainen 1901–1903 Oskari Fredrik Kalervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Iisakki Puustinen , kappalaisen apulainen 1905–1907 Oskari Fredrik Kanervo , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1908 Ernst Sigfrid Blomqvist, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1908–1909 Mikko Katila , vt. kappalainen, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Savitaipaleen seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1848. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 4.6.1773 ja asiakirjoista ilmenee, että palossa tuhoutui suuri osa kirkonarkistosta. Pappila paloi murhapolton seurauksena 13.2.1905, jolloin tuhoutui arkisto kokonaan; muun muassa historiakirjat vuodesta 1740, rippikirjat vuodesta 1800, lastenkirjat vuodesta 1818, tiliasiakirjat vuodesta 1794 ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuodesta 1789. Pappila, kirkko ja kirkonarkisto tuhoutuivat kolmannen kerran sisällissodan aikana 24.4.1918, jolloin arkistosta säilyivät vain IV rippikirja vuosilta 1900-1909, täydellinen lastenkirja 1900-1909, tilikirjat vuodesta 1870, muuttokirjat vuodesta 1912, aviokuulutukset vuosilta 1903-1909 sekä virkataloa koskevia katselmusasiakirjoja. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Jyväskylä Alkuaan Jyväskylän alueet kuuluivat vuonna 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan ja ne siirrettiin kuuluvaksi Laukaaseen 1628. Jyväskylän seutu kuului Saaren nimismiehenpitäjään 1571. Piispa Thauvonius antoi luvan kirkon rakentamiselle Jyväskylän kulmakuntaan 1660 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi 36 tilaa Jämsästä. Kappeliksi sanotun seurakunnan kirkko mainitaan rappeutuneeksi jo 1691. Kuningas määräsi piispa Bångin asettamaan seurakuntaan apulaisen 18.11.1693. Emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan 1787, jolloin virka muutettiin kappalaisen viraksi. Jyväskylän jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta erotettiin Laukaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Jämsästä Petäjäveden kappeli. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin 1868 ja liitettiin Laukaan kuntaan 2009. Petäjäveden kappeli erotettiin Jyväskylän maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867 ja Jyväskylän kaupunki 1875. Seurakuntaan kuulunut Toivakka perustettiin rukoushuonekunnaksi 1871, muodostettiin kappeliksi 1873 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Jyväskylän seurakuntatalon yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.1.1904. Jyväskylän maaseurakunnasta ja maalaiskunnasta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Lohikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Keljo 1941 sekä Lahjaharju 1944. Muut nimet Jyväskylä landsförsamling Maakirjakylät Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Leppävesi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Savio, Tikkamannila, Wesanka Naapuriseurakunnat Jyväskylän kaupunki , Laukaa , Muurame , Petäjävesi , Säynätsalo , Uurainen Papisto Äijälän tila lunastettiin 352 riikintaalarilla virkataloksi 20.4.1787. Tämä vahvistettiin kuninkaan kirjeellä 9.6.1789 ja kamarikollegion kirjeellä 22.6.1789. Kirkkoherran virkatalon hankkimisesta Keisarillisen senaatin kirje 28.10.1867. Virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 25.9.1878. Uuden kirkon rakennuksesta ja rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirje 20.9.1871. Papiston palkasta suostumus 14.10.1787, maaherran päätös 13.10.1837 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 10.11.1838 ja 17.3.1839. Kirkkoherrat 1881–1888 Nestor Järvinen 1889–1904 Karl Abel Heikel 1905–1917 Gustaf Adolf Heman 1918–1928 Ludvig Sjöstedt 1929–1947 Johan Viktor Wierumäki (Vihemäki) 1949–1973 Arvi Olavi Tukiainen Vt. kirkkoherrat 1888–1889 Juho Heikki Reijonen 1904–1905 Jooseppi Arra 1907–1909 Matti Mikael Jaakkola Kirkkoherran apulaiset 1903–1904 Sven Abiel Heikel 1904–1907 Jooseppi Arra 1906–1907 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén) 1908 August Riihimäki 1908 Toivo Kansanen 1909– Knut Fabian Perkiö Kappalaiset 1787–1794 Johan Agander 1797–1815 Johan Tuderus 1816–1839 Johan Mårten Strömmer 1841–1847 Adam Virén 1849–1877 David Brummer 1869–1881 Gustaf Oskar Schöneman 1948–1965 Risto Pyysalo Vt. kappalaiset 1809–1812 Adam Melén 1812–1814 Gustaf Lindroos 1814–1816 Gustaf Varén 1816 Adam Malén 1816 Johan Mårten Strömmer 1841 Adam Virén 1844–1848 Robert Vilhelm Brummer 1848–1849 Johan Adolf Alopaeus 1877–1881 Alfons Johan Alexander Lönnroth Kappalaisen apulainen 1830 Johan Georg Hofström 1831–1841 Lars Johan Kekoni 1855–1857 Konrad Edvard Tornberg 1858 Gustaf Emanuel Bjöhrn 1864 Tobias Hagelin 1873–1874 Karl Vilhelm Brummer 1874 Elias Paajanen 1874–1875 Robert Ferdinand Bergh 1875–1876 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel Pitäjänapulaiset 1727–1738 Erik Lyra 1744–1761 Jakob Tuderus 1763–1780 Johan Borgstedt 1780–1787 Otto Reinhold Bökman Arkisto Jyväskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1838 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1950-luku. Vuoden 1793 tarkastuksessa oli mainitaan historiakirjat vuodesta 1731. Suomen sodan aikana 1808 venäläiset polttivat nuotiossaan kirkkotarhan ympäri vuonna 1806 rakennetun hirsisen aidan. Seurakunnan kirkko sekä kellotapuli paloivat perustuksiaan myöden 27.1.1918. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki perustettiin Laukaan emäseurakunnnan Jyväskylän kappelin alueelle armollisella käskykirjeellä 22.3.1837. Erotettiin vuonna 1856 muodostetusta Jyväskylän jakamattomasta kaupunki- ja maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 24.5.1875. Seurakuntaan liitettiin Jyväskylän maaseurakunnasta Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Louhikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Lejo 1941 sekä Lankaharju 1944. Edelleen seurakuntaan liitettiin Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki 1965. Jyväskylän kaupunkiin liitettiin Säynätsalon kunta 1993, Jyväskylän maalaiskunta sekä Korpilahden kunta 2009. Muut nimet Jyväskylä stadsförsamling Naapuriseurakunnat Jyväskylä Papisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan perustamisen yhteydessä määrättiin kirkkoherran palkka lisäyksellä siten, että kaupungin väkiluku noustua 2000 asukkaaseeen kirkonkokouksen tuli päättää palkan korottamisesta. Kirkkoherrat 1894–1904 Fredrik Eliel Cleve , ensin vt. kirkkoherra 1905–1923 Konrad Edvard Vanne 1926–1956 Hjalmar Abraham Paunu Saarnaaja 1864–1894 Gustaf Oskar Schöneman Ylimääräiset papit 1886 Oskar Vilhelm Weisman , vt. saarnaaja 1904 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra 1904–1905 Artturi Heikki Arho , vt. kirkkoherra Arkisto Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1838, tilikirjat vuodesta 1840 ja historiakirjat vuodesta 1841. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1939. Kaupunkiseurakunnan muuttaneiden luettelot sisältyvät Jyväskylän maaseurakunnan luetteloihin noin vuoteen 1865 saakka. Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Nousiainen Yksi Suomen vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan jo 1232. Seurakunta oli katolisena aikana Turun piispan prebendana vuodesta 1340 ja ehkä vielä 1449. Sittemmin seurakunta oli Turun tuomiorovastin prebendana. Nousiaisten kunta perustettiin 1867. Muut nimet Nousis, Santamala Maakirjakylät Aatoila, Ahdasmäki, Alakylä, Haatila, Hakoila, Heininen, Hyrkki, Härjänsilmä, Järäinen, Kaisela, Kaitarainen, Kakkari, Kallunen, Keskusoja, Kiikko, Killainen, Koivumäki, Koljola, Kuloila, Kytöinen, Kärmelä, Kärrynen, Köönikkälä, Laaleinen, Laihonen, Lukkarla, Mahala, Moijonen, Moisio, Nummi, Nutturla, Oja, Paijula, Paistanoja, Pakainen, Palo, Pappila, Papumäki, Puotunen, Rekoinen, Repola, Riitalho, Ristmäki, Riukula, Sontamala, Sukkinen, Tappuri, Topoinen, Toroinen, Vadanvainio, Vainionpohja, Vainoinen, Valpperi, Vastlahti, Vuorenpää Naapuriseurakunnat Karjala , Lemu , Masku , Mietoinen , Mynämäki , Rusko , Vahto Papisto Karja- ja kalakymmenyksistä maaherran päätöksessä 7.4.1746 ja Hallitsevan konsistorin päätös 23.8.1814. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.10.1859. Kirkkoherrat 1554 Sigfridus 1563–1596 Stephanus Henrici 1596 Olaus Martini 1600–1610 Melchior Eschilli Kennitius 1610–1615 Gregorius Henrici 1631–1648 Matthias Benedicti Ryökäs 1737–1752 Jakob Gadolin 1753–1769 Abraham Achrenius 1773–1774 Anders Planman 1778–1810 Anders Achrenius 1812–1838 Josef Hoeckert 1835–1843 Karl Benjamin Sevonius 1845–1852 Anders Magnus Bäckman 1853–1856 Samuel Anders Alm 1859–1879 Fredrik Vilhelm Rancken 1881–1887 Nils Johan Almark 1888–1896 Berndt Gustaf Lindell 1897–1909 Johannes Borg 1910– Juho Pyhälä Kappalaiset 1557 Jöns Magni 1593–1596 Olaus Martini 1735–1749 Mikael Qvarnberg 1750–1760 Erik Anstén 1761 Gustaf Arander 1761–1794 Johan Höckert 1796–1812 Josef Hoeckert 1816–1830 Anders Lexén 1833–1835 Karl Benjamin Sevonius 1836–1859 Robert Uskelin 1861–1873 Henrik Ahlgren 1873–1881 Nils Johan Almark 1884–1898 August Edvard Helin 1899–1910 Juho Pyhälä 1910– Heikki Vuori Pitäjänapulaiset 1725–1729 Johan Allenius 1730–1732 Mikael Stenman 1734–1750 Erik Anstén 1750–1754 Jakob Leistenius 1755–1788 Josef Ahllöf 1789–1796 Josef Höckert 1797–1806 Fredrik Johan Colerus 1807–1817 Johan Rostedt 1819–1822 Daniel Ekvall 1823–1826 Karl Benjamin Sevonius 1826–1836 Gustaf Villenius 1836–1845 Arvid William Utter 1846–1861 Henrik Ahlgren , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1722–1724 Johan Allenius , kappalaisen apulainen 1769–1778 Anders Achrenius , kirkkoherran apulainen 1779–1783 Johan Semenius , vt. pitäjänapulainen 1783–1789 Josef Höckert , kappalaisen apulainen 1784– Anders Johan Gummerus , pitäjänapulaisen apulainen 1785–1787 Fredrik Johan Achrenius , kirkkoherran apulainen 1788–1789 Abraham Hafverberg , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1789– Fredrik Johan Colerus , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1884 Arnold Melker Berger , vt. kappalainen 1811–1812 Isak Grönfors , armovuodensaarnaaja 1852–1853 Erik Ellinen , välisaarnaaja 1898–1899 David Sirenius , vt. kappalainen 1909–1910 Heikki Vuori , kirkkoherra virallinen väliajansaarnaaja Arkisto Nousiaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1968. Kansallisarkisto on digitoinut Nousiaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Yksi Suomen vanhimmista seurakunnista, joka mainitaan jo 1200-luvun alkupuolella. Anomus seurakunnan jakamisesta suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sai kuninkaalta kieltävän vastauksen 17.1.1633. Ehdotukseen suostuttiin kuitenkin lopulta ja jako toteutettiin kuninkaan käskykirjeellä 28.4.1698. Seurakunnilla oli omat papistonsa mutta yhteinen pääkirkko. Seurakunnat yhdistettiin jälleen keisarin käskykirjeillä 18.11.1839 ja 27.11.1844. Turun kaupungin alueella toimineista kirkollisista instituutioista dominikaaniluostari perustettiin 1249 ja lakkautettiin 1537. Pyhän Gertrudin eli Kerttulin kirkko mainitaan 1439–1512. Saksalainen kirkko ei ollut enää toiminnassa 1642. Pyhän Jöranin eli Yrjänän hospitaali mainitaan ainakin jo 1355 ja poltettiin kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. Pyhän Mikaelin hospitaalikirkko mainitaan 1654–1782. Pyhänhengenhuone mainitaan ainakin jo 1396 ja se purettiin Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen aikana. Kehruuhuone mainitaan vielä 1730. Turun linnanseurakunta mainitaan oman kappalaisen kanssa ainakin jo 1512 ja se lakkautettiin 1824. Kaupungissa toimineella Turun ja Porin tarkk’ampujapataljoonalla, Kakolan rangaistusvankilalla ja lääninvankilalla oli kaikilla omat saarnaajansa. Turun kaupungin jakamaton seurakunta jaettiin neljään seurakuntaan 1921, jolloin perustettiin kaupungin tuomiokirkon ympärillä Kasken-, Eskelin ja Käsityöläiskadun rajaamalla alueella asuneita suomenkielisiä varten Turun tuomiokirkkoseurakunta. Muita Aurajoen länsipuolella asuneita asukkaita varten perustettiin Turun Mikaelin seurakunta ja vastaavasti muita Aurajoen itäpuolen suomenkielisiä asukkaita varten Turun Martin seurakuntakunta. Kaupungin ruotsinkielisiä asukkaita varten perustettiin Turun ruotsalainen seurakunta. Piispanpelto yhdistettiin Turun kaupunkiin keisarin käskykirjeellä 17.4.1839 ja Runsalan alue 27.11.1844. Vähä-Heikkilä siirrettiin Kaarinan seurakunnasta kuuluvaksi Turun Martin seurakuntaan 1935 ja Pahaniemi ja Artukainen Mikaelin seurakuntaan samana vuonna, joista viimeksi mainittu liitos oli toteutettu kunnallisesti jo 1931. Kakskerran seurakunta liitettiin Martin seurakuntaan 1959. Itäharju erotettiin Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kuuluvaksi Kaarinan seurakuntaan 1963. Turun Henrikin seurakunta aloitti toimintansa 1963, jolloin siihen tuli kuulumaan alueita Turun tuomiokirkkoseurakunnan ruutukaava-alueen ulkopuolelta. Turun kaupunkiin liitettiin Raision kunnasta Pansion alue 1931. Kaarinan kunnan Haritun, Ilpoisten, Kairisten, Koivulan, Kuralan, Nummen, Pappilan, Paaskunnan, Peltolan, Uittamon, Vähä-Heikkilän ja Lausteen kylistä liitettiin tiloja ja tilojen osia kuuluvaksi kaupunkiin 1939, mutta muutokset eivät vaikuttaneet seurakuntajakoon kylien osalta. Myöskään Maarian alueiden, kuten Hirvensalon, liittäminen Turkuun 1944 ei vaikuttanut seurakuntajakoon. Raision Metsäkylän yksinäistalo sekä osia Mälikkälän ja Pahaniemen kylistä sekä Maarian Suikkilan ja Teräsrautelan yksinäistalot liitettiin kuuluvaksi Turun kaupunkiin 1949. Muut nimet Åbo Naapuriseurakunnat Kaarina Papisto Kirkkoherran palkka muodostui 1890-luvulla seurakunnan maksamasta 7000 markasta, 2000 markan huoneenvuokrasta, 600 markasta kirjurin apuun, 1400 markasta kansliatöiden järjestämiseen sekä 4000 markasta kahta apulaista varten. Kirkkoherralla oli Vahdon kappelissa niitty, josta vuotuinen vuokra oli 25 markkaa. Kirkkoherra kantoi kruununkymmenyksiä maaseurakunnasta 118,72 hehtolitraa ja valtionrahastosta 123,84 hehtolitraa Keisarillisen senaatin päätöksen 10.2.1887 mukaan. Seurakunnan jokainen kappalainen sai kukin yhteensä kruununkymmenyksiä 68 tynnyriä eli 112,11 hehtolitraa ja 293 markkaa 76 penniä sekä seurakunnalta 5300 markkaa Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895. Turun Akatemian ensimmäisellä teologian professorilla oli tuomiorovastin virka vuoteen 1828 ja viran prebendana Turun ruotsalainen seurakunta, lukuunottamatta ajanjaksoa 1698–1708, jolloin prebenda kuului Akatemian toiselle teologian professorille. Turun suomalainen seurakunta oli Turun Akatemian prebendana 1708–1828. Kirkkoherrat 1540–1562 Canutus Johannis 1580 Henricus Jacobi 1581–1595 Thomas Laurentii Aboensis 1595–1615 Gregorius Martini Teitt (Teittus) 1615–1633 Joachimus Matthiæe Stutæus 1634–1657 Aeschillus Olai Petræus Kappalaiset 1557 Simon Sigfridi 1559–1560 Jören Mattsson 1559–1565 Olaws Olai Jordanus Lång (Jordhen) 1559 Matthias Erici 1561–1565 Dionysius Henrici 1561–1565 Olof Henriksson 1565 Olaus Aron eli Aronis 1565 Georgius Henrici 1566 Grels Bertilsson 1566–1567 Marthinus 1569 Johannes Erici 1569–1571 Thomas Laurentii Aboensis 1569–1577 Henricus Andreæ 1571–1572 Urbanus Laurentii 1572–1576 Abrahamus Bernardi 1574 Ludovicus Petri 1575 Christianus Henrici 1576–1578 Jacobus Olaui 1576–1578 Johannes Stephani 1576–1582 Theophilus Martini 1577–1578 Canutus Sigfridi 1578–1582 Stephanus Petri 1578–1587 Nils Nicolai 1579 Olof Jacobi 1579 Jören Jacobi 1579–1583 Bartollus Henrici 1580 Ericus Laurentii 1580–1581 Olauus Georgi 1581–1584 Andreas Petri 1582 Matthias Michaelis 1583–1588 Ericus Matthiæ 1584–1587 Nicolaus Haijan 1584 Nicolaus Erici 1585–1586 Thomas Marci 1585–1586 Johannes Matthiæ 1587–1590 Jören 1588 Clemett 1588–1597 Georgius Michaelis 1589–1590 Henrik 1590 Mårten 1590–1593 Melchior Eschilli 1592 Matthias Nicolai 1592 Johannes Marci 1593–1599 Christofferus Sigfridi 1593 Johannes Mathiæ 1597–1602 Jacobus Matthiæ 1599–1600 Benedictus Thomæ 1599–1606 Johannes Canuti 1600–1602 Matthias Sigfridi –1602 Salomon Christophori 1601–1608 Mathias Martini 1606–1608 Thomas Marci 1606–1611 Ericus Michaelis Kurck 1606–1616 Johannes Dionysii 1608–1609 Michael Matthæi 1610–1619 Henricus Dionysii 1615–1618 Henricus Jacobi Gråå 1615–1618 Andreas Judas 1616 Andreas Jacobi 1619–1621 Ericus Johannis Lepus 1619–1623 Timotheus Melchioris 1621–1625 Simon Thomæ Patur 1622–1626 Sigfridus Olai 1623 Marthinus Mathæi 1623–1624 Christianus Simonis Agricola 1624–1628 Josephus Petri Gummerus 1625–1630 Johannes Nicolai Wenno 1627–1637 Ericus Georgii 1628–1632 Gregorius Matthæi Favorinus 1633 Josephus 1629–1636 Clemens Clementis 1627–1635 Henricus Nicolai Kålk –1635 Joachim 1632–1641 Andreas Matthiæ 1633–1636 Jacobus Nicolai Myttyr 1634–1641 Laurentius Petri Aboicus 1633–1635 Thomas Paltu 1635–1639 Henricus Henrici Carstenius 1639–1651 Ericus Mathiæ Falander 1635–1659 Sigfridus Bartholli Brunnerus 1642 Henrik Colliander Saarnaajat 1558–1561 Sigfrid Laurentii 1568–1570 Henricus Canuti 1571 Matthias Petri 1581 Olaus Georgii 1581–1583 Jacob Petri Finno 1611 Erich Hospitaalin kappalaiset 1563–1564 Laurens Petri 1568 Olaus 1577 Thomas Erici 1578–1580 Andreas Bartholdi 1598 Dionisius 1606–1612 Erik 1614–1617 Eicus Bartholli 1619–1622 Benedictus Matthæi eli Mathiæ 1626–1632 Mats Tyske, ehkä vain köyhien esimies. 1630 Matthias Jonæ 1630– Thomas Matthiæ Turun linnan seurakunta Linnansaarnaajat 1556–1558 Lars Jonsson 1557–1561 Jöns Thomasson 1559–1561 Philippus Andreæ 1561– Ericus Albrecht Wincentius Johan Clerica, ehkä vain lukkari 1565 Eschillus Olaj 1566–1568 Johannes Grindhenn 1571–1575 Johannes Erici 1575–1576 Christiernus Henrici 1576 Knut Johannis 1577 Jacob Olaui 1577 Henrik Andreæ 1581–1583 Ludwich Petri 1582–1587 Matthias Nicolai Biur 1588 Nicolaus Magni 1589 Ericus Jacobi 1589–1596 Mårten Erici 1597–1600 Michael Nicolai 1600–1601 Johannes Petri 1602 Laurentius Johannis 1603 Påffuel Jonsson 1604–1606 Simon 1606–1612 Johannes Laurentii Gestricius (Suecus) 1612 Ericus 1614–1618 Thomas Simonis 1619 Johannes Laurentii 1640 Petrus Bartholinus 1632 Jacob 1634–1635 Michael Erici 1636 Anders Essevius 1638 Laurentius Sigfridi 1641 Andreas Jonæ Orræus 1723–1732 Erik Borenius 1732–1735 Petter Fortelius 1735–1746 Samuel Wacklin 1748–1753 Abrham Achrenius 1753–1756 Karl Barck 1756–1764 Erik Lencqvist 1765–1773 Erik Sannholm 1774–1778 Jonas Henrik Mennander 1780–1786 Johan Tennberg 1787–1789 Mikael Lunden 1789–1799 Hans Henrik Floman 1812–1819 Johan Lönnmark 1825–1830 Johan Fredrik Vallin 1831–1842 Klas Johan Tamlander 1848–1852 Ernst Oskar Stenberg , virka lakkautettiin Vt. linnansaarnaajat 1800–1802 Johan Floman 1802–1803 Johan Andströmer 1803–1805 Simeon Lundvall 1805–1807 Johan Borgström , pataljoonan saarnaaja 1807–1812 Johan Lönnmark 1820–1824 Adam Fredrik Lundberg 1824–1825 Ulrik Leidenius 1842–1848 Ernst Oskar Stenberg Turun ruotsalainen seurakunta (1698–1845) Tuomiorovastit 1728–1734 Jonas Fahlenius 1734–1744 Anders Bergius 1745–1746 Johan Wallenius 1746–1748 Johan Browallius 1749–1753 Gabriel Lauraeus 1755–1779 Samuel Pryss 1779–1788 Jakob Gadolin 1789–1812 Kristian Cavander 1812–1843 Gustaf Gadolin , virka lakkautettiin 1. kappalaiset 1721–1726 Johan Hornborg 1733–1740 Jakob Frosterus 1741–1746 Mikael Lebell 1746–1750 Gustaf Haartman 1750–1765 Anders Wetterblad 1766–1772 Jonas Dahlgren 1774–1783 Johan Brunnerus 1784–1794 Bengt Jakob Ignatius 1795–1846 Matias Nordqvist , arkkidiakonius, virka lakkautettiin 2. kappalaiset 1722–1733 Johan Amnell 1733–1741 Isak Ervast 1742–1786 Martin Arenius 1788–1793 Adam Pahlman 1794–1806 Erland Rosenback , arkkidiakonius 1807–1820 Johan Grönlund 1824–1827 Karl Fredrik Lindevall 1830–1831 David Johan Vegelius 1834–1845 Johan Per Lindholm , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1723– Johan Sipelius , papiston apulainen 1725–1728 Isak Rothovius , papiston apulainen –1728 Jakob Frosterus , kappalaisen apulainen 1728–1730 Erik Afzelius , tuomiorovastin apulainen 1729– Henrik Alanus , vt. kirkkoherra 1734–1736 Jonas Martin Friberg , kappalaisen apulainen –1734 Erik Cajanus, apulaispappi 1737–1741 Mikael Lebell , kirkkoherran apulainen 1737–1739 Erik Munselius , kappalaisen apulainen 1737–1738 Petter Snellman , apulaispappi 1741–1742 Martin Arenius , papiston apulainen 1741–1746 Gustaf Haartman , papiston apulainen 1746–1750 Anders Wetterblad , kirkkoherran apulainen 1749– Jonas Dahlgren , kirkkoherran apulainen 1753–1754 Aron Prochman , kirkkoherran apulainen 1763– Jonas Monselius , tuomiorovastin apulainen 1772–1774 Johan Brunnerus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1779– Hans Henrik Floman , apulaispappi 1783–1785 Matthias Nordqvist , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1793–1794 Erland Rosenback , vt. 2. kappalainen 1794– Johan Floman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1798–1812 Kristian Blanqvist , tuomiorovastin apulainen 1802–1803 Simeon Lundvall , papiston apulainen 1804–1806 Isak Grönfors , kappalaisen apulainen 1806–1814 Fredrik Moberg , kappalaisen apulainen 1808–1810 Didrik Johan Lohman , vt. taloudenhoitaja 1810–1816 Jonas Monselius , tuomiorovastin apulainen 1811–1812 Gustaf Telenius , kappalaisen apulainen 1812–1817 Karl Fredrik Mennander , papiston apulainen 1812–1816 Fredrik Korsström , kappalaisen apulainen 1816–1824 Karl Fredrik Lindevall , kappalaisen apulainen, tuomiorovastin apulainen 1818–1830 David Johan Vegelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. taloudenhoit. 1824–1825 Klas Johan Tamlander , tuomiorovastin apulainen 1825–1834 Johan Per Lindholm , papiston apulainen, vt. kappalainen, tuomiorovastin apulainen 1831–1835 Nils Elers , vt. taloudenhoitaja 1832–1834 Anton Gabriel Dahl , papiston apulainen 1835–1842 Joel Kristian Grahn , kappalaisen sijainen 1842–1845 Otto Johan Brander , kappalaisen sijainen Tuomiokirkon taloudenhoitajat 1730–1748 Jakob Gavelin 1748–1772 David Deutsch 1773–1788 Alexander Lauraeus 1788 Anders Enlund 1789–1808 Niklas Hjelt 1810–1832 David Johan Lohman 1835–1845 Nils Elers Tuomiokirkon taloudenhoitajan apulaiset 1739– Karl Johan Beckman 1740–1744 Georg Wolfstedt –1776 Johan Widberg 1777–1781 Alexander Lauraeus 1781–1784 Simon Helenius 1782–1784 Johan Gustaf Federley Turun suomalainen seurakunta (1698–1845) Kirkkoherrat 1722–1724 Gabriel Juslenius 1725–1734 Daniel Juslenius 1734–1740 Isak Björklund 1741–1745 Johan Wallenius 1745–1746 Gregorius Stenman 1752–1779 Jakob Gadolin 1790–1795 Jakob Tengström 1796–1804 Gustaf Gadolin 1807–1816 Alexander Lauræus 1817–1844 Johan Adam Edman , virka lakkautettiin 1. kappalaiset l. chorales 1724–1738 Johan Hortelius 1740–1744 Georg Wassman 1745–1766 Wilhelm Ross 1769–1779 Gabriel Welonius 1780–1785 Gustaf Dahlgren 1787–1788 Karl Petter Borenius 1789–1803 Gustaf Rancken 1807–1814 Johan Anders Montén 1818–1827 Erik Johan Friberg 1829–1845 Reinhold Hetzberg , virka lakkautettiin 2. kappalaiset l. chorales 1722–1723 Erik Borenius 1723–1728 Abraham Sadenius 1728–1733 Jakob Frosterus 1733–1746 Abraham Röring 1745–1754 Gabriel Tolpo 1755–1773 Alexander Lauraeus 1774–1787 Johan Arelin 1788–1794 Erik Walliander 1795–1818 Jakob Andström 1821–1831 Matias Jernvall 1832–1845 Karl Gustaf Lilius , virka lakkautettiin 3. kappalaiset l. chorales 1722–1737 Jakob Chytraeus 1737–1758 Gabriel Salinius 1759–1763 Matthias Petrelius 1764–1773 Mikael Avellan 1774–1788 Anders Enlund 1789–1796 Anders Ågren 1797–1813 Abraham Arlin 1814–1815 Fredrik Moberg 1817–1827 Karl Fredrik Mennander 1828–1836 Engelbreckt Boijer , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1739 Karl Johan Beckman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1740 Georg Wassman , vt. 1. kappalainen 1755– Daniel Wirzenius , kirkkoherran apulainen 1764–1766 Gabriel Welonius , papiston apulainen 1774– Gustaf Dahlgren , kirkkoherran apulainen 1781–1784 Alexander Lauraeus , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1785– Gabriel Kristian Cretalén , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1788– Johan Lundgren , kappalaisen apulainen 1788– Jakob Syrenius , armovuodensaarnaaja 1789–1801 Abraham Wilhelm Tuderus , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1790– Abraham Arlin , kirkkoherran apulainen 1791– Henrik Weckman , kirkkoherran apulainen 1793– Simon Grönros , kappalaisen apulainen 1798–1802 Johan Andström , kappalaisen apulainen 1802–1804 Josef Pahlman , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Johan Borgström , vt. chorales 1804–1805 Jakob Juselius , choralesin apulainen 1805–1806 Simeon Lundvall , vt. chorales 1805–1807 Kristian Grönlund , kirkkoherran apulainen 1796–1807 Mikael Ådelin , armovuodensaarnaaja, sijaischorales, välisaarnaaja 1806–1807 Johan Levan , choralesin apulainen 1807–1815 Gustaf Trönqvist , sijaischorales 1808–1809 Efraim Dahlstedt , choralesin apulainen 1809–1812 Henrik Vilhelm Vahlstein , kirkkoherran apulainen 1812–1816 Vilhelm Malmstén , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Johan Daniel Hagner , armovuodensaarnaaja 1814–1817 Isak Daniel Forsman , armovuodensaarnaaja 1815–1818 Erik Johan Friberg , sijaischorales 1818–1821 Matias Rautelius (Jernvall ), sijaischorales, armovuodensaarnaaja 1823–1828 Engelbrekt Boijer , kirkkoherran apulainen 1827–1829 Reinhold Henrtzberg , sijaischorales, vt. ja armovuodensaarnaaja 1828–1829 Gustaf Åkerroos , kirkkoherran apulainen 1829–1840 Johan Lampén , kirkkoherran apulainen, vt. chorales 1832–1833 Adolf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1840–1845 Ernst Oskar Stenberg , kirkkoherran apulainen 1840–1844 Johan Vilhelm Elmgren , vt. chorales, alkeisopettaja Turun suomalais-ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta (1845–1921) Tuomiorovastit 1844–1857 Johan Adam Edman 1858–1884 Torsten Ture Renvall 1886–1889 Frans Vilhelm Gustaf Hjelt 1891–1906 Gustaf Dahlberg 1908–1919 Juuso Hedberg 1920–1921 Einar Fredrik Napoleon Candolin , tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi 1. kappalaiset 1845–1854 Johan Per Lindholm 1857–1868 Anders Gustaf Indrén 1868–1885 Henrik Adolf Appelberg 1895–1921 Axel Gustaf Keihänen , tuomiokirkkoseurakunnan 1. kappalaiseksi 2. kappalaiset 1845–1846 Reinhold Hertzberg 1848–1872 Fredrik Joakim Ekman 1874–1886 Karl Robert Malmström 1886–1897 Karl Sanfrid Nyman 1898–1910 Teodor Natanael von Pfaler 1910–1915 Karl Konstantin Olander 1915–1921 Väinö Inberg , Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalaiseksi 3. kappalaiset 1845–1857 Karl Gustaf Lilius 1858–1867 Karl Johan August Saxén 1870–1874 Gustaf Dahlberg 1877–1895 Anders Liljefors 1898–1904 Natanael Borg 1904–1907 August Fridolf Peltonen 1908–1921 Johan Engelbert Kallio , Mikaelin seurakunnan kirkkoherraksi 4. kappalaiset 1905–1920 Karl Viktor Lehtonen 1920–1921 Anton Einari Koskenniemi , Martin seurakunnan kappalaiseksi 5. kappalaiset 1908–1921 Johan Gustaf Ahlroth , tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi 6. kappalaiset 1906–1915 Karl Edvin Petterson 1916–1920 Laimi Johannes Roschier 1920–1921 Taimi Gabriel Joutsi, Mikaelin seurakunnan kappalaiseksi Tuomiokirkon taloudenhoitajat 1845–1868 Niklas Elers 1869–1897 Gustaf Ferdinand Stenström 1900–1921 Karl Teodor Grönstrand Ylimääräiset papit 1845–1861 Ernst Oskar Stenberg , tuomiorovastin apulainen 1845–1846 Otto Johan Brander , 2. kappalaisen apulainen 1845–1849 Johan Viktor Hummelin , kappalaisen apulainen 1846–1858 Henrik Erland Brander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1849–1855 Anders Aejmelæus , 1. kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852–1856 Johan Verner Limon , kappalaisen apulainen, sijaiskappalainen 1854–1857 Gustaf Ferdinand Stenström , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1855–1857 Johan Gustaf Hällfors , kirkkoherran apulainen 1855 Gustaf Jansson , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1856–1858 Axel Gabriel Ylander , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1857–1874 Karl Robert Malmström , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1857–1861 Karl Johan Ahonius , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1861–1869 Gustaf Ferdinand Stenström , kirkkoherran apulainen 1861–1862 Karl Henrik Tervanen , kirkkoherran apulainen 1864–1866 Otto Emil Erflund , kirkkoherran apulainen 1867–1872 Axel Gabriel Ylander , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1871–1873 Lars Gustaf Viktor Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1873–1876 Henrik Nybergh , kirkkoherran apulainen 1874 Jakob Vilhelm Bärlund , vt. kappalainen 1874–1877 Karl Alfred Ludvig Tallqvist , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1877 Otto Immanuel Colliander , kirkkoherran apulainen 1877–1880 Herman Kajanus , kirkkoherran apulainen 1880–1882 Adolf Eliel Nordman , kirkkoherran apulainen 1882–1883 Karl Sixtus Olsson , kirkkoherran apulainen 1882 Edvard Hannula , kirkkoherran apulainen 1883–84 Samuel Brynolf Fredrikson , kirkkoherran apulainen 1884–1887 Karl Teodor Grönstrand , kirkkoherran apulainen 1886–1891 Berndt Vilhelm Sjöroos , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vankilan saarnaaja 1887 Isak Vilho Kallio , vt. kappalainen 1887–1890 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , kirkkoherran apulainen 1889–1893 Karl Viktor Lehtonen , vt. kappalainen, merimieslähetyksen saarnaaja 1889–1895 Axel Gustaf Keihänen , kappalaisen apulainen 1890–1900 Karl Teodor Grönstrand , kirkkoherran apulainen, vt. taloudenhoitaja 1892 Anton Vilhelm Sederström , kappalaisen apulainen 1892–1893 Jakob Eliel af Hällström , kirkkoherran apulainen 1893–1897 Aksel Sakari Renvall , kirkkoherran apulainen 1893–1894 Juho Pyhälä , kaupungin lähet. saarnaaja, vt. kappalainen 1893 Karl Edvin Pettersson , vt. kappalainen 1894–1895 Kaarlo Edvard Grönlund , vt. kappalainen 1895 Verner Donatus Peltonen , vt. kappalainen 1895 Emil Oskar Ojala , vt. kappalainen 1895–1898 Kustaa Emil Ramstedt , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1897–1898 Alfred Johannes Bäck , kirkkoherran apulainen 1897–1905 Nils Arthur Malin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1897–1899 August Fridolf Peltonen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1899–1906 Otto Johannes Caselius , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1900–1908 Johan Engelbert Kallio , papiston apulainen, vt. 4. kappalainen, vt. 5. kappaalinen 1901– Konrad Felix Ahlman , papiston apulainen 1901–1908 Uno Mikael Renvall , kirkkoherran apulainen 1901 Juho Kinnunen , papiston apulainen 1902 Karl Jalmari Rostet , papiston apulainen 1902 Tancred Teuvo Renvall , papiston apulainen 1903 Johan Albert Lundelin , vt. kappalainen 1903 Lauri Reinhold Ahlman , papiston apulainen 1902–1903 Severin Gabriel Kalke , kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen 1903–1904 Severin Gabriel Kalke , kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen 1905–1906 Severin Gabriel Kalke , kirkkoherran apulainen, vt. 3. kappalainen 1904 Heikki Anias , papiston apulainen 1904 Frans Emil Lehto , kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen 1905–1908 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, papiston apulainen, vt. 5. kappalainen 1905–1906 Sturle Harald Berndtson , papiston apulainen, vt. 6. kappalainen 1905– Väinö Inberg , kirkkoherran apulainen 1908– Lauri Johannes Roschier, kirkkoherran apulainen 1908 Oskar Vilhelm Lindberg, papiston apulainen 1909 Selim Jalmar Laurikkala, kirkkoherran apulainen Turun tuomiokirkkoseurakunta (1921–) Kirkkoherrat 1921–1935 Einar Fredrik Napoleon Candolin 1936–1948 Albert Alarik Ahtola 1. kappalaiset 1923–1934 Axel Gustaf Keihänen 1936–1953 Toivo Teofilus Hirvonen 2. kappalaiset 1923–1924 Johan Gustaf Ahlroth 1925–1936 Kalle Heribert Kahiluoto 1936–1941 Martti Savelainen 1941–1944 Otto August Kaksonen 1945–1967 Lars Rainer Kaira Turun Martin seurakunta (1921–) Kirkkoherrat 1922–1953 Arvi Juho Eemi Nenye 1. kappalaiset 1923–1953 Anton Einari Koskenniemi Turun Mikaelin seurakunta (1921–) Kirkkoherrat 1923–1942 Johan Engelbrekt Kallio 1944–1961 Taimi Gabriel Joutsi Kappalaiset 1923–1940 Taimi Gabriel Joutsi 1941–1968 Toivo Verner Väinölä Arkisto Turun tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1698–1944. Turun kaupungin seurakuntien sisällä muuttaminen alettiin merkitä kirkonkirjoihin vasta 1971. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Rajakartta: Längelmäki Alkuaan Oriveden emäseurakuntaan kuulunut saarnahuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Suomen kenraalikuvernööri kreivi Per Brahen kirjeellä 24.3.1640. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus eli saarnahuone sijaitsi Länkipohjan kylässä. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Karvian kylään 1641 ja uusi kirkko Hakosalmen kylään 1772. Uusi kirkko korjattiin perusteellisesti kesällä 1896 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 29.11.1896. Seurakuntaan kuulunut Kuorevesi perustettiin kappeliksi 1640 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Längelmäen kuntaan liitettiin osia Kuhmoisten kunnasta 1925. Muut nimet Längelmä Maakirjakylät Attila, Eräsjärvi, Eräslahti, Eväjärvi, Hakosalmi, Hiukas, Kalkku, Kaukola, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Korpi, Kuusjärvi, Kylänoja, Länkipohja, Löytäne, Maunus, Mulkola, Ouninpohja, Piittala, Puharila, Päijälä, Pääskylä, Raidisto, Rasi, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiikalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vilkkilä, Vinkiä, Västilä Naapuriseurakunnat Eräjärvi , Juupajoki , Kuhmalahti , Kuhmoinen , Kuorevesi , Orivesi Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 26.6.1752. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1690. Pitäjänapulaisen virka oli yhteinen Längelmäelle ja Kuorevedelle, kunnes virka lakkautettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859 ja molempiin seurakuntiin perustettiin kappalaisten virat. Kappalaisen ja pitäjänapulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 25.4.1857. Kirkkoherrat 1640–1645 Matthias Petri (Wanaeus) 1645–1647 Magnus Andreae 1647–1657 Henrik (Henricus Johannis) Rainenius (Lilius) 1657–1663 Johan (Johannes Henrici) Lilius 1665–1677 Arvid (Arvidus Erici) Florinus 1678–1682 Anders (Andreas Henrici) Lilius 1683–1703 Henricus Lucander 1704–1721 Jakobus Rungius 1718–1722 Axel Palander , vt. kirkkoherra 1722–1730 Henric Lilius 1730–1750 Israel Wallin 1753–1771 Johan Odenius 1772–1787 Erik Johan Elfvenberg 1788–1807 Johan Utter 1810–1820 Henric Reilin 1821–1826 Karl Henrik Bergroth 1827–1837 Fredrik Sjöstedt 1839–1848 Anders Gustaf Lilius 1849–1867 Isak Johan Vellenius 1870–1879 Johan Gabriel Vikman 1880–1884 Nehemias Verin 1885–1891 Matias Viktorinus Jaakkola 1892–1898 Oskar Viktor Bergroth 1899–1907 Akseli Edvard Ekroth 1908–1918 Iisakki Virtanen 1920–1928 Otto Edvard Lahtinen 1929–1933 Niilo Aatos Mustala 1934– Veikko Kalervo Vesamaa Kappalaiset 1699–1714 Johan Lucander 1873–1876 Anders Gabriel Vikman 1882–1884 Anshelm Nyström 1896–1932 Kaarlo Konstantin Kallio Pitäjänapulaiset 1658–1665 Henrik (Henricus Johannis) Rainenius (Lilius) 1690–1698 Johan Lucander 1724–1727 Johan Lucander 1729–1734 Karl Indrenius 1735–1760 Kristian Flodberg 1761–1769 Erik Johan Elfvenberg 1770–1775 Thomas Rikberg 1775–1785 Anders Johan Salvenius 1787–1790 Abraham Fredrik Palander 1791–1803 Anders Salovius 1804–1814 Karl Henrik Bergroth 1815–1816 Gustaf Juvander 1818–1824 Benjamin Vilhelm von Pfaler 1825–1873 Anders Gabriel Vikman , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1683–1684 Samuel Chytraeus , jumalan sanan palvelija 1702–1706 Gabriel Lagus , apulaispappi 1748–1755 Josef Ahllöf , kirkkoherran apulainen 1766–1773 Esaias Hollberg , vt. kirkkoherra 1778–1784 Lars Lithovius , kirkkoherran apulainen 1804–1810 Anders Lilius , kirkkoherran apulainen 1814–1815 Gustaf Juvander , vt. pitäjänapulainen 1816–1818 Joakim Gustaf Johnsson , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Anders Gabriel Vikman , kirkkoherran apulainen 1827–1832 Anders Johan Svensson , kirkkoherran apulainen 1832–1835 Gabriel Granlund , kirkkoherran apulainen 1835–1839 Anders Henrik Ingman , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Jakob Vettberg , kirkkoherran apulainen 1842–1847 Berndt Gustaf Bergroth , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Fredrik Julius Lilius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen 1852–1853 Johan Gabriel Vikman , pappien apulainen 1853–1854 Johan Augustt Hällfors , pappien apulainen 1854–1856 Frans Edvin Ahonius , pappien apulainen 1856–1859 Fredrik Julius Lilius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen 1859–1870 Johan Gabriel Vikman , pappien apulainen 1864 Karl August Möller , kirkkoherran apulainen 1872–1875 Frans Peter Krank , kirkkoherran sijainen, pappien apulainen 1875–1880 Jakob Juselius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1891–1893 Kaarlo Konstantin Kallio , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1893–1896 David Sirenius , vt. kappalainen 1907–1908 Kustaa Emil Erander , vt. kirkkoherra Arkisto Längelmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1645 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1645–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Längelmäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Viipurin kaupunki Viipurin kaupungissa toimi jakamaton suomalais-ruotsalainen maa- ja kaupunkiseurakunta, kunnes se määrättiin jaettavaksi kolmeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 2.5.1889. Seurakunta jaettiin Viipurin kaupungin suomalaiseen, ruotsalaiseen ja maaseurakuntaan, jotka aloittivat toimintansa 1906. Viipurin ruotsalainen seurakunta määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Siirrettiin Savonlinnan hiippakunnasta kuulumaan Viipurin saksalaisen seurakunnan kanssa Turun arkkihiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Viipurin kaupungin ruotsalainen seurakunta sai yhteisen kirkon Viipurin saksalaisen seurakunnan kanssa vuonna 1799 rakennetusta Pietari-Paavalin kirkosta. Seurakuntien kirkkoneuvostot ja taloudenhoito toimivat yhteistyössä. Naapuriseurakunnat Viipuri , Viipurin maaseurakunta , Viipurin saksalainen seurakunta Papisto Kirkkoherran palkka oli alkuaan 8 000 markkaa, johon laskettiin hyyry- eli vuokraraha. Kirkollisista maksuista jokainen ripillä käynyt suoritti 3 markkaa ja loput oli taksoituskomitean taksoitettavana. Kuninkaan selityksessä 8.11.1650 määrättiin, että Viipurin kirkkoherran ja kappalaisen viran avoimeksi jouduttua kaupungin pormestarin ja raadin oli esitettävä kolme taitavaa pappismiestä, joista valinnan uudeksi viranhaltijaksi teki piispa. Tämä privilegio vahvistettiin armollisilla asetuksilla 20.2.1816 ja 24.1.1824. Myöhemmin ruotsalaisessa seurakunnassa maistraatti teki vaaliehdotuksen viimeksi mainitun asetuksen nojalla ja seurakunta sai itse kutsua vaalikelpoisen papin. Kirkkoherrat 1905–1917 Sune Fredrik Gräsbeck 1918–1949 K. G. E. Moisander Ylimääräiset papit 1908–1910 Johan Albin Simolin , kirkkoherran apulainen Arkisto Viipurin kaupungin ruotsalaisen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1719, tilikirjat vuodesta 1940 ja historiakirjat vuodesta 1709. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1709–1973. Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin talvisodassa. Ruotsalaisessa seurakunnassa laadittiin vuonna 1940–1949 uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten perusteella. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Viipurin kaupungin ruotsalaisen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Rajakartta: Kiikala Alkuaan Uskelan emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan vuodesta 1540. Kiikala mainitaan paikkana ainakin jo 1332. Erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1640. Seurakunta oli Someron kirkkoherra Jakob Ritzin anneksina 1724–1739. Kiikalan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Haali, Hidoisenböle (Lasikylä), Hirvelä, Hitola, Johannislund, Kesälä, Kiikala, Komisuo, Kruusila, Kärkelä, Pappila, Peltola, Pirilä, Rasvala, Rekijoki, Revä, Saari, Satakoski, Seräjärvi, Silva, Vanhakylä, Yltäkylä Naapuriseurakunnat Kisko , Kuusjoki , Nummi , Pertteli , Somerniemi , Somero , Suomusjärvi Papisto Kirkkoherran virkatalo perustettiin 28.4.1640. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 24.9.1858. Kirkkoherrat 1639–1641 Niilo Eerikinpoika 1641–1688 Laurentius Johanneksenpoika Sarenius 1690–1700 Henrik Karkuensis 1702–1713 Josef Melartopaeus 1713–1714 Daniel Lundanus , vt. kirkkoherra 1714–1716 Antti Vasenius , vt. kirkkoherra ? H. Birclenius , vt. kirkkoherra 1716–1723 Samuel Lundanus 1724–1739 Jaakko Ritz , Someron kirkkoherra 1740–1743 Mikael Wanonius 1744–1754 Yrjö Wolfstedt 1756–1786 Kustaa Welin 1786–1809 Gustaf Levin 1812–1832 Jakob Johan Erling 1834–1835 Erik Almberg 1837–1853 Johan Linderman 1857–1867 Johan Efraim Ahlgren 1867–1879 Oskar Grönholm 1880–1885 Arvid Lundén 1887–1916 Johan Adolf Kerppola 1918–1953 Johan Hjalmar Alve Pitäjänapulaiset 1822–1825 Johan Axel Zidbäck 1826–1833 Josef Ernvall Ylimääräiset papit 1725–1732 Samuel Coriander , apulaispappi 1733–1737 Simon Åström , vt. kappalainen 1737–1743 Balthasar Vikman , apulaispappi 1762–1768 Jakob Rhyselius , apulaispappi 1771–1772 Johan Laurell , kirkkoherran apulainen 1773–1787 Karl Gustaf Wendelin , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Erik Johan Friberg , sijaiskirkkoherra 1817–1820 Johan Daniel Hagner , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Karl Johan Olin , armovuodensaarnaaja 1834–1836 Matias Laurillius , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Berndt Josef Amnell , sijaiskirkkoherra 1841–1842 Johan Samuel Fredriksson , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Karl Kasimir Bernstedt , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Karl Georg Napoleon Sumelius , kirkkoherran apulainen 1852–1856 Johan Frans Sahlberg , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1856–1857 Karl Johan Indrén , armovuodensaarnaaja 1870–1880 Johan Evert Korsström , sijaiskirkkoherra 1880 Johan Kristian Mittler , sijaiskirkkoherra 1886–1887 Frans Viktor Sjövall , vt. kirkkoherra Arkisto Kiikalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1716 ja historiakirjat vuodesta 1679. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1671–1878. Kansallisarkisto on digitoinut Kiikalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Viitasaari Mainitaan Rautalammin emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1628. Viitasaaren saaressa sijainnut kirkko ja hautausmaa on mainittu jo 1593. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi viimeistään 1635. Seurakunnan kaksi ensimmäistä kirkkoa rakennettiin rukoushuoneiksi noin 1600 ja 1679. Kolmas kirkko rakennettiin 1777 Viitasaareen, josta se purettiin sata vuotta myöhemmin ja siirrettiin suurennettuna Keiteleen Haapasaareen. Seurakunnan järjestyksessään neljäs kirkko rakennettiin lääninarkkitehti Thomas Granstedtin piirrustusten mukaan ja rakennusmestari Mikko Karjalaisen johdolla 1876–1884. Viitasaaren kunta muodostettiin kaupungiksi 1996. Seurakuntaan kuulunut Kivijärvi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1625, muodostettiin kappeliksi 1750 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Pihtipudas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1780, muodostettiin kappeliksi ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Konginkangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1864, muodostettiin kappeliksi 1867 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Sumiaisten rukoushuonekuntaan 1800 sekä Kannonkosken seurakunntaan, joka erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1919. Muut nimet Viitasalo Maakirjakylät Haapaniemi, Horontaipale, Huopana, Ilmolahti, Jurvansalo, Keihärinkoski, Keiteleenpohja, Kolima, Kyminkoski, Muikunlahti, Niinilahti, Suovanlahti, Taimonniemi, Vuoskoski Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Keitele , Kinnula , Kivijärvi , Konginkangas , Pihtipudas , Saarijärvi , Vesanto Papisto Kirkkoherran virkataloksi myönsi maaherra Bror Rålamb autiotilan Haapaniemen kylästä 31.1.1635 ja tätä laajensi maaherra Arvid Horn 6.3.1643. Kappalaisen entinen virkatalo Silo vaihdettiin Penttilän tilaan, mistä keisarin käskykirjeessä vuodelta 1842. Suostumus kirkkoherran palkasta vahvistettiin 25.2.1826. Kappalaisen palkasta suostumus vahvistettiin 18.6.1836 ja kuvernöörin päätös 28.5.1837. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan suorittivat tilalliset manttaalimaksujen lisäksi kultakin savulta viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, kirkkoherralle 40 ja kappalaiselle 20 litraa sekä rahaa, kirkkoherralle kaksi markkaa ja kappalaisen yhden markan. Kirkkoherrat 1635–1662 Matthias Bartholdi 1663–1690 Benedictus Canuti Cunelius 1691–1693 Paulus Laurentii Paulinus 1693–1703 Sigfrid Mattiæ Ignatius 1705–1729 Henrik Porthan 1734–1793 Sigfrid Porthan 1795–1823 Johan Boxström 1827–1836 Mårten Kiljander 1840–1862 Alexander Dahlström 1864–1876 Gustaf Reinhold Blomqvist 1878–1881 Johan Bernhard Schlüter 1885–1906 Karl Edvard Hagelberg 1908– Simo Adolf Wirkkula Kappalaiset 1648 Thomas Matthiae 1655 Claudius 1664–1682 Paulus Laurentii Paulinus 1691–1693 Sigfrid Ignatius 1684–1711 Israel Benedicti Cunelius 1707–1710 Johan Forsander 1711 Samuel Simalinus 1713–1732 Benedikt Ignatius 1732–1735 Matthias Strannius 1735–1743 Johan Castelius 1744–1781 Johan Alander 1784–1797 Johan Porthan 1800–1831 Elias Ahlgren 1837–1865 Johan Fredrik Kjellstrand 1868–1869 Albert August Lindbohm 1870–1877 Alexander Vilhelm Forstadius 1878– Emil Fredrik Kalima (Landgren) Ylimääräiset papit 1811–1822 Jakob Roschier , kirkkoherran apulainen 1823–1825 David Roschier , välisaarnaaja 1825–1827 Lars Romell , välisaarnaaja, kappalaisen apulainen 1828–1834 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1831–1832 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Johan Immanuel Polén , armovuodensaarnaaja 1834–1840 Karl Reinhold Cedervaller , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1841–1857 Karl Magnus Dahlström , kirkkoherran apulainen 1857–1860 Henrik Kekoni , kirkkoherran apulainen 1860–1864 Karl Gustav Tötterman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1869 Karl Johan Johansson, kirkkoherran apulainen 1869–1870 Konrad Edvard Tornberg , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1869–1870 Niilo Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Natanael Kulhonen , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1875–1878 Peter Härkönen , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1877–1878 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen 1881–1885 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1896–1898 Uno Vilhelm Hagelberg , kirkkoherran apulainen 1898–1900 Frans Eero Silander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Kustaa Alfred Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Anders Kristoffer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1902– Aapo Salminen , kirkkoherran apulainen 1902 Knut Fabian Holmberg , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Abel Fabian Raunio , kirkkoherran apulainen 1905–1906 Niilo Viitala , kirkkoherran apulainen 1905 Oskar Ferdinand Sevelius , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Knut Fabian Perkiö (Holmberg) , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1909– August Riihimäki, vt. kappalainen 1909– Edvin Alfons Holmström , papin apulainen Arkisto Viitasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1781, tilikirjat vuodesta 1729 ja historiakirjat vuodesta 1711. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1653–1975. Seurakunnan vuotta 1781 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat kirkon tuhopoltossa vuonna 1825. Pappilan aiemmassa tulipalossa noin vuonna 1795 saattoi myös tuhoutua osa vanhinta arkistoa. Kansallisarkisto on digitoinut Viitasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vimpeli Perustettiin Lappajärven rukoushuonekunnaksi 1805, jolloin tehtiin ja vahvistettiin suostumus saarnaajan palkkaamisesta. Jo aiemmin vuonna 1789 kaksi Vintalan talonpoikaa oli anonut lupaa rakentaa oman kirkon ja tulla erotetuksi Lappajärvestä. Kuningas kuitenkin antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 24.10.1790, koska Lappajärven asukkaat vastusivat ehdotusta. Seurakunnan kirkko valmistui 1807 ja seurakunta sai oman saarnaajan 1808. Kirkko vihittiin käyttöön vasta 1811. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1821 .Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.3.1867. Vimpelin kunta perustettiin 1866 ja kuntaan liitettiin osa Alajärven kunnasta 1927. Muut nimet Vindala, Vintala Maakirjakylät Itäkylä, Möksy, Sääksjärvi, Vimpeli (Vintala) Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Lappajärvi , Perho , Veteli Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 31.3.1805 ja suostumus vahvistettiin 21.10.1805. Seurakunnan virkataloksi ostettiin Kirjavaisen kruununtila, mihin liittyen maaherra antoi määräyksiä 15.7.1807 ja 27.8.1811. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 5.3.1868. Seurakunnan rakennusrahasto saatiin aikoinaan koottua metsänmyynnillä. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan maksoivat tilalliset viljaa, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, niin, että talot Sääksjärven kyläkunnassa sekä Koskelan tila Vintalan kylässä maksoivat 13,80 hehtolitraa manttaalilta ja Itäkylä sekä muut tilat Vintalan kylässä maksoivat 18,60 hehtolitraa manttaalilta. Kirkkoherrat 1878–1891 Gustaf Adolf Rydman 1893–1897 Johannes Bernhard Lagus 1898–1906 Karl Eliel Malmberg 1908– Kaarle Abel Silén Kappalaiset 1821–1831 Bror Konstantin Hildén 1832–1840 Henrik Vilhelm Vegelius 1841–1845 Peter Vilhelm Krank 1845–1862 Gustaf Johansson 1863–1873 Anders Oskar Törnudd , virka lakkautettiin Saarnaajat 1808–1820 M. Henric Gabriel Alcenius , virka lakkautettiin 1821–1831 Bror Constantin Hildén 1832 Henric Wilhelm Wegelius Ylimääräiset papit 1820–1821 Matias Voldstedt , välisaarnaaja 1831–1832 Anders Henrik Gummerus , välisaarnaaja 1862–1863 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1872 Johan Peter Silcke , vt. kappalainen 1873–1876 Vilhelm Johansson , vt. kappalainen 1876–1878 Julius Bergroth , vt. kappalainen 1891–1893 Aleksander Saarinen , vt. kirkkoherra 1897–1898 Aksel Rudolf Levan , vt. kirkkoherra 1906–1908 Isak Teodor Tarmo, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Vimpelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1809, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1808. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1809–1899. Kansallisarkisto on digitoinut Vimpelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)