Muodostettiin Mustasaaren ja Pietarsaaren emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1500-luvun alussa. Seurakunnan suojeluspyhimyksiä ovat olleet Pyhä Jakobus sekä Maria ja Margareta. Seurakuntaan kuulunut Kimon kappelin hävittivät venäläiset jo 1500-luvulla. Uusi kirkko rakennettiin 1626 ja se laajennettiin ristikirkoksi 1777. Seurakuntaan kuulunut Oravaisten kappeli erotettiin emäseurakunnaksi 1859 ja Maksamaan kappeli 1872. Seurakuntaan kuulunut Koskebyn saarnahuone perustettiin 1904, Bertbyn 1907 ja Murron 1909. Vöyrin kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Vörå
Kylät
Andiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kaitsor, Karvsor, Koskeby, Kovjoki (Kåvik), Lålax, Lomby, Lotlax, Mäkipää, Miemois, Myrbergsby, Palvis, Reipelt, Rökiö, Tuckur
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus papiston palkasta tehtiin 1735. Osa kappalaisen palkasta annettiin kansakoulun ylläpitämiseen keisarillisen senaatin päätöksellä 29.3.1860. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Med afseende derå, att en del af kapellanslönen från vissa byar, jemlikt Kejserliga Senatents Resolution 4.11.1886, finge såsom derförinnan forstfarande tillfalla vissa vid tidenför desse vid sina befattningar qvarstode, har Kejserliga Senaten funnit godt förordna, att samma kapellansaflöning skall från och med den tid regleringen träder i verkställighet ingå i den allmänna prestauppbörden, mot förbindelse för presterskapet, att till dem af infrågavarande lärare och lärarinnor från 1886, som ännu då i tjensten kunna qvarstå, tillsvidare i förenämndt afseende erlägga dem enligt ofvanåberopade resolution tilkommande aflöning".
Kirkkoherrat
1516 Nicolaus Pajan
1519 Laurentius Johannis
1524 Ericus Campi
1525 Magnus Jacobi Buurkuph
1543 Michael Olai
1549 Simon Petri Kneck
1553–1554 Canutus eli Knut
1558 Ericus Canuti
1562–1569 Peder Henrici Granulus
1573–1593 Jacobus Martini Viloides Aboensis
1602–1616 Matthæus eli Matthias Jacobi Gammall
1633–1664 Gabriel Matthæi Gammal
1666– Martinus Matthæi Gammal
1669–1680 Christiernus Gabrielis Wernberg
1684–1686 Gustavus Gabrielis Gammal
1686–1695 Martinus Laurentii Gallus (Galle)
1695–1744 Laurentius Gezelius
1746–1767 Jakob Haartman
1769–1794 Johan Haartman
1796–1821 Esaias Vegelius
1823–1838 Karl Fredrik Stenbäck
1840–1874 Karl Josef Estlander
1875–1880 Frans Oskar Durchman
1881–1890 Ture Birger Vegelius
1893–1903 Salomon Hirvinen
1906– Alfred Johannes Bäck
Kappalaiset
1576 Petrus Henrici
1589–1600 Matthias Jacobi Viloides
1600–1613 Johannes Viloides
–1608 Martinus Matthiæ Wargus eli Wargius
1609–1611 Simon Erici Frosterus
1614–1622 Magnus Gammal
–1633 Gabriel Matthæi Gammal
–1666 Martinus Matthæi Gammal
1658–1669 Christiernus Wernberg
1670–1684 Gustavus Gabrielis Gammal
1685–1701 Petrus Gabrielis Gammal
1702–1722 Isaacus Wasbom
1723–1740 Johan Asproth
1740–1770 Olof Tunaeus
1772–1796 Esaias Wegelius
1800–1814 Vilhelm Granlund
1816–1825 Henrik Vegelius
1828–1836 Karl Henrik Rislacht
1837–1844 Johan Adam Bergh
1848–1867 Peter Johan Sandelin
1871–1880 Josef Vilhelm Fontell
1882–1893 Elias Malmberg
1897–1910 Isak Lot Roos
1910– Olof Werner Bengs
Pitäjänapulaiset
1669–1674 Johannes Ruuth
1674–1685 Petrus Gammal
1686–1695 Johannes Rivelius
1699–1705 Henricus Bång
1706–1717 Andreas Ruuth
1722–1735 Abraham Strömmer
1736–1738 Karl Rein
1738–1785 Petter Snellman, virka lakkautettu
Ylimääräiset papit
1721–1723 Za harias Julenius, apulaispappi
1732–1740 Johan Gezelius, vt. kirkkoherra
1735–1737 Henrik Argillander, kappalaisen apulainen
1738– Anders Wargelin, kappalaisen apulainen
1740– Jakob Haartman, vt. kirkkoherra
1748– Anders Carling, kappalaisen apulainen
1754 Johan Kuhlberg, kappalaisen apulainen
1757–1760 David Erik Högman, kappalaisen apulainen
1763– Abraham Schroderus, pitäjänapulaisen apulainen
1763– Johan Snellman, papiston apulainen
1767–1772 Esaias Wegelius, kappalaisen apulainen
1768– Nils Henrik Snellman, sijaispitäjänapulainen
1772–1774 Mikael Choraeus, apulaispappi
1783–1789 Wilhelm Snellman, pitäjänapulaisen apulainen
1780–luvulla Anders Ehrström, apulaispappi
1788–1792 Zacharias Forsman, kirkkoherran apulainen
1794–1796 Gabriel Lagus, apulaispappi
1794–1816 Henrik Vegelius, kirkkoherran apulainen
1804–1806 Gustaf Appelberg, kappalaisen apulainen
1806–1808 Anders Forsell, kappalaisen apulainen
1807 Jakob Vegelius, kirkkoherran apulainen
1809–1811 Johan Adam Bergh, kappalaisen apulainen
1814–1817 Esaias Vegelius, kirkkoherran apulainen
1817–1828 Jonas Lagus, kirkkoherran apulainen
1817–1828 Lars Schalin, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1828–1834 Konrad Ottelin, kirkkoherran apulainen
1832 Johan Mikael Stenbäck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1834–1843 Johan Mikael Stenbäck, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1835–1837 Anders Andelin, kappalaisen apulainen
1843–1859 Karl Johan Adolf Nordman, kirkkoherran apulainen
1845–1848 Josef Reinhold Hedman, virka– ja armovuodensaarnaaja
1859 Karl Alfred Konstantin Moliis, kirkkoherran apulainen
1859–1862 Karl Vilhelm Vegelius, kirkkoherran apulainen
1862–1867 Elias Malmberg, kirkkoherran apulainen
1867–1872 Gustaf Vilhelm Vigelius, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1872–1875 Emil Albert Rudelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1876–1881 Gustaf Durchman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1880–1882 Johan Vilhelm Fontell, vt. kappalainen
1886–1893 Peter Cederberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1892–1896 Olof Verner Bengs, kappalaisen sijainen, apupappi, vt. kappalainen
1896–1897 Isak Elenius, armovuodensaarnaaja
1901–1902 Kustaa Selim Tommola, vt. kirkkoherra
1902 Erik Edvard Bengs, vt. kappalainen
1902–1903 Ludvig Leonard Lönnmark, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1903–1904 Väinö Kauno Durchman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1904–1905 Ernst Arvid Appelberg, vt. kirkkoherra
1905 Lauri Johannes Laitinen, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Vöyrin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1835 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1800–1879.
Kansallisarkisto on digitoinut Vöyrin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.