Yksi Hämeen vanhimmista seurakunnista, joka perustettiin noin 1231, vaikkakin sen ensimmäinen kirkkoherra mainitaan vasta 1329. Seurakunnan kirkon seinässä kerrotaan olleen aiemmin tiilikivi, jossa oli vuosiluku 1236. Kirkko oletetaan rakennetun tuona vuonna. Kerrotaan rakentamiseen ottaneen osaa koko Hämeen kihlakunta rakentamisajan verovapautta vastaan. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan kirkko oli Marian nimikko ja sillä oli aikoinaan tuomiokirkon arvo. Kirkon katto ja sisusta tuhoutuivat salaman aiheuttamassa tulipalossa 29.6.1642. Kellokastari rakennettin 1830-luvulla. Hollolan kunta perustetiin 1865.
Seurakuntaan kuuluneista Sysmä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1442, jolloin siihen tuli kuulumaan myöhemmät Joutsan, Hartolan, Padasjoen, Jämsän ja Rautalammin alueet. Mäntsälän kappeli siirrettiin Porvoon emäseurakunnasta kuuluvaksi Hollolaan 1585 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1616. Iitti muodostettiin kirkkoherrakunnaksi Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden osista 1539. Orimattilan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1636. Asikkala ja Heinola erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1848. Nastola erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860 ja Kärkölä 1867. Lahden kauppala perustettiin emäseurakunnan alueelle 1878 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901.
Maakirjakylät
Aikkala, Hahmajärvi, Hankaa, Hatsina, Heinlammi, Herrala, Hersala, Hälvälä, Jalkaranta, Jarvala, Järvenpää, Järventaka, Kalliola, Kankaantaka, Kastari, Korpikylä, Kukkila, Kutajoki, Lahti, Laitiala, Loppi, Manskivi, Mukkula, Noitala, Nokkola, Näsäkkä, Okeroinen, Paimela, Pappila, Parikka, Parinpelto, Pinnola, Pyhäniemi, Sairakkala, Sarva, Siikaniemi, Tenhiälä, Tennilä, Tiirismaa, Toivola, Untila, Urpila, Uskila, Utula, Vaania, Vaaviala, Vesala, Vihattu, Voistia
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkatalo oli vuonna 1564 kuninkaankartanona, jossa oli ruutitehdas. Virkatalon iästä ja muusta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 12.9.1787 ja 11.12.1799. Kuninkaankartanossa mainitaan kaksi kappalaista yhtäaikaa ainakin 1557-1569. Hollolan emäseurakunnalla ja Kärkölän kappelilla oli yhteiset pitäjänapulaiset ainakin 1729-1865. Pitäjänapulaisen palkasta pitäjänokouksen pöytäkirjassa 31.5.1772. Papiston palkasta tehtiin suostumus 5.2.1729 ja vahvistus 28.3.1732. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätökset 18.5.1822, 3.4.1840, 13.6.1857 ja 8.6.1877.
Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin armollisella kirjeellä 23.10.1852, jolloin pitäjänapulaisen palkka määrättiin käytettäväksi lastenopettajan palkkaamiseen. Lisäksi emäseurakunnalle määrättiin asetettavaksi kaksi kappalaista, joista toinen oli sijoitettava sille kulmakunnalle seurakunnassa, jossa hänen virkatehtäviään eniten tarvittiin. Toisen kappalaisen palkasta armolllisessa kirjeessä 2.12.1886, jolloin säädettiin viran sijoittamisesta Lahden kauppalaan sekä kappalaiselle kuuluvasta vapaasta asunnosta kauppalassa tai hyyryrahasta.
Kirkkoherrat
1483 Jop
1497 Nicolaus
1549–1555 Olof
–1558 Matthias Henrici
1558 Olaus Olai
1573–1598 Nicolaus Matthiæ Forsskål
1601–1617 Marcus Aeschilli
1632–1640 Severinus Marci
1643– Andreas Jonæ Orræus
1674–1688 Johan Andersson Orræus
1688–1716 Gustaf Johannis Berner
1724–1749 Benedikt Krook
1750–1768 Jakob Krook
1771–1804 Henrik Hyllén
1811–1819 Zakarias Cygnaeus
1822–1846 Johan Fredrik Boucht
1849–1872 Karl Gabriel Lyra
1875–1878 Georg Edvard af Enehjelm
1879–1888 Johan Gustaf Snellman
1889–1902 Bengt Ivar Stenius
1904–1916 Nestor Seijes (Nordling)
1919–1942 Julius Ivar Engström
1943–1964 Ragnar Rafael Saartio
Kappalaiset
1559 Laurentius Petri
1559 Henrik Hemmingson
1561–1562 Jakob Alberti
1582 Eskil
1593 Marcus Aeschilli
1614 Johannes Georgii
1632–1639 Johan Camenæus
1649–1656 Jakob Georgii Raicchæus
1665–1674 Johannes Andreæ Orræus
1675–1694 Johan Etholenius
1708–1712 Anders Hirn
1724–1740 Krister Stephander
1740–1754 Gustaf Stephander
1770–1774 Benedikt Stephander
1774–1779 David Hirn
1781–1809 Johan Björkstén
1811–1828 Karl Fredrik Björkstén
1832–1867 Vilhelm Björkstén
1871–1899 Bernhard Stenbäck
1901–1917 Matias Vilhelm Vikström
1918–1926 Hjalmar Abraham Paunu
1926–1943 Ragnar Rafael Saartio
1944–1959 Arvo Adolf Nikali
Pitäjänapulaiset
1738–1747 Israel Ståhlberg
1747–1748 Gabriel Lyra
1748–1756 Johan Hallonberg
1756–1771 Isaak Appelroth
1781–1818 David Lönneström
1821–1828 Vilhelm Björkstén
1829–1852 Adolf Reinhold Lang
1852–1865 Johan Perenius, vt.
1865–1873 Gustaf Robert Böök, vt.
Ylimääräiset papit
1796–1804 Johan Åkerstén, kirkkoherran apulainen
1799–1803 Lars Fredrik Nicander, kirkkoherran apulainen
1803–1807 Karl Otto Bökman
1804–1812 Gustaf Streng, välisaarnaaja, vt. kirkkoherra ja kirkkoherran apulainen
1807–1813 Georg Alvenius, välisaarnaaja, papin apulainen
1807–1811 Karl Fredrik Björkstén, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1811–1812 Johan Arnell, pitäjän apulaisen apulainen
1812–181 3Karl Johan Hollender, kirkkoherran apulainen
1813–1815 Karl Gustaf Ferrin, kirkkoherran apulainen
1814 Adolf Boman, kirkkoherran apulainen
1814–1816 Gustaf Johan Blylodh, kirkkoherran apulainen
1817–1821 Vilhelm Björkstén, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjän apulainen
1818–1823 Henrik Johan von Pfaler, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1823–1824 Karl Gustaf Nordström, kirkkoherran apulainen
1824–1827 Karl Johan Veckman, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Adolf Reinhold Lang, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Karl Anders Svanström, vt. pitäjän apulainen, kirkkoherran apulainen
1828 Bror Sven Hougberg, vt. kappalainen
1828–1830 August Blomqvist, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1829–1830 Erik Niklander, kirkkoherran apulainen
1829–1837 Karl Viktor Tavastjerna, vt. pitäjän apulainen, kirkkoherran apulainen
1829–1832 Robert Magnus Bergman, vt. kappalainen
1834–1835 Karl August Sahlberg, kappalaisen apulainen
1835–1836 Abel Abednego Hilander, kappalaisen apulainen, vt. pitäjän apulainen
1836 Karl Gustaf Parén, vt. pitäjän apulainen
1837–1844 Henrik Vallenius, kirkkoherran apulainen
1841 Johan Fredrik Svinhufvud, kirkkoherran apulainen
1844–1845 Frans Ferdinand Flinkman, kirkkoherran apulainen
1845–1849 Johan Fredrik Niloni, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja ja välisaarnaaja
1851–1853 Johan Fredrik Niloni, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja ja välisaarnaaja
1852–1865 Johan Perenius, vt. pitäjänapulainen
1854–1868 Berndt Johan Henriksson, kirkkoherran apulainen
1857 Alexander Teodor Sundberg, kappalaisen apulainen
1865–1873 Gustaf Robert Böök, vt. pitäjänapulainen
1868 Alexander Vilhelm Forstadius, kirkkoherran apulainen
1868–1871 Gustaf Ehrenfried Herckman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1872 Gustaf Lybeck, kirkkoherran apulainen
1873–1875 Gustaf Ehrenfried Herckman, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1877–1879 Berndt Adolf Reinholm, vt. kirkkoherra
1878 Frans Viktor Hollming, vt. kirkkoherra
1885 Artur Leopold Heideman, kirkkoherran apulainen
1887 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1887 Johan Abraham Maunu, vt. kappalainen
1888–1889 Henrik Johan Pastinen, vt. kappalainen
1889–1891 Berndt Robert Henriksson, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1891–1894 Hugo Vinter, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1894–1895 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1896 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1896–1897 Kaarlo Arvid Vallenius, kirkkoherran apulainen
1898–1900 Kustaa Adolf Paasio, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Daniel Klami, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Hollolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1756. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1654–1960.
Kansallisarkisto on digitoinut Hollolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.