Alkuaan Hollolan emäseurakunnan kappeli, jonka asukkaiden hakemukseen muodostaa oma kirkkoherrakunta ja pitäjä antoi keisari kieltävät päätökset 6.7.1802 ja 27.12.1805. Nastolan kappeli oli osa Nybyn nimismiehenpitäjää jo 1478, mutta kuului myöhemmin Hollolan pitäjään ainakin 1555. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.10.1860, jolloin määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Nastolan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Lahden kaupunkiin 2016.
Kylät
Ahtiala, Arrajoki, Immilä, Koiskala, Lankila, Nastola, Pyhäntaka, Ruuhijärvi, Uusikylä, Vanaja, Villähde
Naapuriseurakunnat
Papisto
Hollolan kirkkoherran velvollisuudesta ottaa osaa Nastlan apulaisen palkkaaiseen keisarillisessa käskykirjeessä 19.9.1806. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 6.10.1823. Virkatalon viljelty pinta-ala oli torpparien maat mukaan luettuina 186,76 hehtaaria 1890-luvun lopulla. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja siihen sidotut palkkaedut lankesivat kirkkoherralle, jonka velvollisuudeksi tuli tarvittaessa palkata apulainen.
Kirkkoherrat
–1875 Vilhelm Carlsson
1878–1885 Karl Edvard Hagelberg
1886–1892 Frans Fritjof Vallenius
1892–1898 Natanael Borg
1899– Johan Fredrik Silvander
Kappalaiset
1593 Georgius Simonius
1614–1630 Severinus Nicolai
1634–1663 Georgius Marci
1665–1668 Ericus Jordani Peuronius
1697–1713 Arvid E. Sortanus
1713–1727 Georg Tingander
1726–1740 Gregorius Bucht
1741–1783 Peter Henrik Boisman
1784–1829 Anders Norring
1830–1846 Gustaf Henrik Krogerus
1847–1862 Johan Hymander, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1861–1875 Anders Vinter
1876–1881 Robert Ferdinand Bergh
1891–1898 Konstantin Kalke, virka lakkautettiin
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1845–1849 Karl Gustaf Dahlgren, Hollolan kirkkoherran apulainen
Ylimääräiset papit
1812–1814 Karl Gustaf Streng, kappalaisen apulainen
1814–1815 Karl Gustaf Ferrin, kappalaisen apulainen
1815–1816 Karl Gustaf Streng, kappalaisen apulainen
1816–1830 Tobias Jakob Ticcander, kappalaisen apulainen
1829 Karl Viktor Tavaststjerna, papin apulainen
1831–1832 Karl Adolf Lindholm, kappalaisen apulainen
1832–1834 Lars Romell, kappalaisen apulainen
1836 Karl Gustaf Parén, kappalasien apulainen
1836–1847 Alexander Krogerus, kappalaisen apulainen
1853–1854 Berndt Johan Henriksson, kappalaisen apulainen
1855–1856 Karl Mauritz Lagerstam, kappalaisen apulainen
1857–1861 Anders Vinter, papin apulainen
1875–1877 Elias Paajanen, vt. kirkkoherra
1882 Julius Immanuel Gummerus, vt. pitäjänapulainen
1885–1889 Karl Johan Lahtinen, vt. pitäjän apulainen, vt. kirkkoherra
1889–1891 Konstantin Kalke, vt. pitäjän apulainen
1898–1899 Elias Hyytiäinen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1901–1903 Alfred Tanila, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Uuno Henrik Berndt Dufva, kirkkoherran apulainen
1904–1906 Karl Gustaf Emanuel Mosander, kirkkoherran apulainen
1906 Juhani Viikki, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Kaarle Johannes Kustaa Silvander, kirkkoherran apulainen
1906–1907 Väinö Robert Konstantin Helle, kirkkoherran apulainen
1908–1909 Lauri Johannes Laitinen, kirkkoherran apulainen
1909 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Nastolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1952.
Kansallisarkisto on digitoinut Nastolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.