Perustettiin Karkun emäseurakunnan kappeliksi 1592. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1580-luvulla. Erotettiin Karkusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen päätöksellä 8.10.1639, jolloin yksi autiotila Eskolan kylästä määrättiin kirkkoherran virkataloksi. Mouhijärven kunta liitettiin Sastamalan kaupunkiin 2009.
Seurakuntaan kuulunut Suodenniemi eli Pohjakylä perustettiin rukoushuonekunnaksi 1685, muodostettiin kappeliksi 1853 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Lavia perustettiin kappeliksi 1823 ja erotettiin 1870.
Muut nimet
Michels kapell
Kylät
Eskola, Hahmajärvi, Häijää, Hermala, Hyynilä, Iirola, Kairila, Kari, Kortesjärvi, Lampinen, Mierola, Murto, Mustianoja, Pukara, Pyöräniemi, Rienilä, Ryömälä, Saikkala, Salmi, Tervamäki, Tiisala, Tomula, Tupurla, Uotsola, Valkama, Venesmäki, Vestola, Vesunti, Yliskallo
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloon liitettiin Tommuniemen tila 1643. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1680-luvulta alkaen, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 23.12.1853, jolloin Suodenniemi muodostettiin kappeliseurakunnaksi ja sai oman kappalaisen.
Kirkkoherrat
1639–1661 Ericus Goergii
1722–1743 Mikael Polviander
1744–1796 Isak Polviander
1797–1805 Elias Lagus
1807–1833 Daniel Polviander
1836–1850 Engelbrekt Boijer
1854–1872 Karl August Mellberg
1874–1882 Matias Vilhelm Hannelius
1883–1890 Josua Johansson
1891–1905 Matias Viktorinus Jaakkola
1907– Berndt Wilhelm Sandell
Kappalaiset
1585 Oluff
1590–1591 Henricus Petri
1597–1598 Johannes Pauli
–1639 Ericus Georgii
1724–1738 Gustaf Rothovius
1738–1760 Erik Astrenius
1760–1782 Johan Haberfelt
1784–1807 Daniel Polviander
1811–1814 Matias Andell
1822–1836 Henrik Johan Packalén
1837–1869 Gustaf Fredrik Brander
1878–1888 Anton Emil Vellenius
1888–1897 David Oskar Varheenmaa
1899–1903 Juuso Säntti
1903– Antti Kangas
Ylimääräiset papit
1751– Matthias Hagelberg, kappalaisen apulainen
1762– Isak Rothovius, kirkkoherran apulainen
1771– Gabriel Haberfelt, kappalaisen apulainen
1779–1784 Daniel Polviander, kirkkoherran apulainen
1780– Jakob Hällforss, kappalaisen apulainen
1784– Isak Emanuel Polviander, kirkkoherran apulainen
1805 Gustaf Tillberg, välisaarnaaja
1806–1809 Fredrik Solinius, välisaarnaaja
1808–1813 Ernst Lindstén, kirkkoherra apulainen
1809–1811 Elias Montén, välisaarnaaja
1813–1822 Henrik Johan Packalén, kirkkoherran apulainen
1817–1822 Kristian Packalén, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1824–1827 Fredrik Ollonqvist, kirkkoherran apulainen
1828–1834 Karl Fredrik Abelard von Qvanten, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1834–1836 Matias Sandell, armovuodensaarnaaja
1836–1837 Anders Gustaf Gonander, välisaarnaaja
1850–1854 Matias Vilhelm Hannelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1866–1868 Emil Teodor Gestrin, kirkkoherran apulainen
1869–1871 Gustaf Nyholm, kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen
1871–1874 Matias Vilhelm Hannelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1897–1899 Antti Kangas, vt. kappalainen
1903 Karl Alvar Palmroth, vt. kappalainen
Arkisto
Mouhijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1639 ja historiakirjat vuodesta 1665. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1932.
Kansallisarkisto on digitoinut Mouhijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.