Perustettiin Nurmeksen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi saatuaan oman saarnaajan 1828. Kirkon rakentamiseen tuomiokapituli oli antanut luvan 28.8.1816. Muodostettiin Nurmeksen kappeliksi 19.5.1849, jolloin seurakuntaan siirrettiin osia Juuan ja Nurmeksen seurakunnista. Erotettiin Nurmeksesta itsenäiseksi erityiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 5.9.1894. Senaatti antoi myöhemmin seurakunnan alueesta ja papiston palkkauksesta määräyksen, ja seurakunnan eroaminen toteutui 1.5.1908. Rautavaaran kunta perustettiin 1874.
Kylät
Alakeyritty, Alaluosta, Etelä-Keyritty, Halmejärvi, Hiirenjärvi, Lievisenmäki, Palojärvi, Pohjois-Keyritty, Puumala, Rautavaara, Sierajärvi, Siikajärvi, Tiilikka, Yläluosta
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnaajan palkasta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.4.1834 ja 9-16.4.1828. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 24.10.1861.
Kappalaiset
1860–1862 Karl Fritjof Calonius
1863–1868 Isak Vilhelm Krank
Saarnaajat
1828–1829 Anders Johan Venell
1829–1833 Kristian Joakim Åkerman
1834–1839 Gustaf Borg
1841–1845 Lars Anders Landgren
1846–1856 Bernhard Vilhelm Neiglick
Ylimääräiset papit
1862–1863 Karl Fritjof Calonius, välisaarnaaja
1871–1883 Karl Gustaf Renfors, välisaarnaaja
1884–1887 Herman Salomon Kuosmanen, vt. kappalainen
1887–1889 Johannes Sidensnöre, vt. kappalainen
1889–1892 Tahvo Martikainen, vt. kappalainen
1896– Herman Reinhold Damstén, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
Arkisto
Rautavaaran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Rautavaaran seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.