top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Jyväskylä

Päivitetty: 29. heinäk.


Rajakartta: Jyväskylä

Alkuaan Jyväskylän alueet kuuluivat vuonna 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan ja ne siirrettiin kuuluvaksi Laukaaseen 1628. Jyväskylän seutu kuului Saaren nimismiehenpitäjään 1571. Piispa Thauvonius antoi luvan kirkon rakentamiselle Jyväskylän kulmakuntaan 1660 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi 36 tilaa Jämsästä. Kappeliksi sanotun seurakunnan kirkko mainitaan rappeutuneeksi jo 1691. Kuningas määräsi piispa Bångin asettamaan seurakuntaan apulaisen 18.11.1693. Emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin seurakuntaan 1787, jolloin virka muutettiin kappalaisen viraksi. Jyväskylän jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta erotettiin Laukaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Jämsästä Petäjäveden kappeli. Jyväskylän maalaiskunta perustettiin 1868 ja liitettiin Laukaan kuntaan 2009.


Petäjäveden kappeli erotettiin Jyväskylän maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867 ja Jyväskylän kaupunki 1875. Seurakuntaan kuulunut Toivakka perustettiin rukoushuonekunnaksi 1871, muodostettiin kappeliksi 1873 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Jyväskylän seurakuntatalon yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.1.1904. Jyväskylän maaseurakunnasta ja maalaiskunnasta liitettiin Jyväskylän kaupunkiin Syrjälän ja Mäki-Matin alueet 1908, Nisula, Louhikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Lejo 1941 sekä Lankaharju 1944.


Muut nimet

Jyväskylä landsförsamling


Maakirjakylät

Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Leppävesi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Savio, Tikkamannila, Wesanka


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Äijälän tila lunastettiin 352 riikintaalarilla virkataloksi 20.4.1787. Tämä vahvistettiin kuninkaan kirjeellä 9.6.1789 ja kamarikollegion kirjeellä 22.6.1789. Kirkkoherran virkatalon hankkimisesta Keisarillisen senaatin kirje 28.10.1867. Virkatalon vaihdosta Keisarillisen senaatin päätös 25.9.1878. Uuden kirkon rakennuksesta ja rakennusvelvollisuudesta Keisarillisen senaatin siviilitoimituskunnan kirje 20.9.1871. Papiston palkasta suostumus 14.10.1787, maaherran päätös 13.10.1837 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 10.11.1838 ja 17.3.1839.


Kirkkoherrat

1881–1888 Nestor Järvinen

1889–1904 Karl Abel Heikel

1905–1917 Gustaf Adolf Heman

1918–1928 Ludvig Sjöstedt

1929–1947 Johan Viktor Wihermäki (Vihemäki)

1949–1973 Arvi Olavi Tukiainen


Vt. kirkkoherrat

1904–1905 Jooseppi Arra


Kirkkoherran apulaiset

1903–1904 Sven Abiel Heikel

1904–1907 Jooseppi Arra

1906–1907 Gustaf Immanuel Harvio (Hoffrén)

1908 August Riihimäki

1908 Toivo Kansanen


Kappalaiset

1787–1794 Johan Agander

1797–1815 Johan Tuderus

1841–1847 Adam Virén

1849–1877 David Brummer

1948–1965 Risto Pyysalo


Vt. kappalaiset

1809–1812 Adam Melén

1812–1814 Gustaf Lindroos

1814–1816 Gustaf Varén


Kappalaisen apulainen

1831–1841 Lars Johan Kekoni


Pitäjänapulaiset

1727–1738 Erik Lyra

1744–1761 Jakob Tuderus

1763–1780 Johan Borgstedt

 

Arkisto


Jyväskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1838 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1950-luku.


Vuoden 1793 tarkastuksessa oli mainitaan historiakirjat vuodesta 1731. Suomen sodan aikana 1808 venäläiset polttivat nuotiossaan kirkkotarhan ympäri vuonna 1806 rakennetun hirsisen aidan. Seurakunnan kirkko sekä kellotapuli paloivat perustuksiaan myöden 27.1.1918.


Kansallisarkisto on digitoinut Jyväskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.

Linkit
41 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page