Perustettiin Jaakkiman emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922. Seurakunnan kirkkoa varten tilattiin piirustukset arkkitehti Erkki Väänäseltä, joka kuitenkin kuoli ennen piirustusten valmistumista. Väänäsen vaimo, arkkitehti Elsa Arokallio-Väänänen teki piirustukset valmiiksi ja toimitti ne tilaajalle 1924. Rahoitusvaikeuksien takia kirkkoa päästiin rakentamaan kuitenkin vasta 1930-luvun alussa. Seurakunta lakkautettiin 1949. Lumivaaralaiset olivat talvisodan aikana Peräpohjolassa, Kemijoen varrella Torniosta Simoon ja Karunkiin. Sittemmin heidät sijoitettiin Alavuden ja Virtojen ympäristöön. Lumivaaran kunta perustettiin 1923. Lumivaaran kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Lumivaaran seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Lumivaaran asukkaat sijoitettiin Töysään, Alavudelle, Keuruulle, Virroille, Ähtäriin, Multialle, Peräseinäjoelle, Pihlajavedelle, Pohjaslahdelle ja Jalasjärvelle. Maakirjakylät Harvio, Huhtervu, Ihalanoja, Kalksalo, Kesvalahti, Kostamojärvi, Kuhkaa, Kumola, Oinaanvaara, Tervajärvi Naapuriseurakunnat Jaakkima , Kurkijoki Arkisto Lumivaaran seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1922. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1921–1950. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Lumivaaran seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen perustettu luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1677. Jaakkiman kappalaiselle mainitaan 6.4.1677 kuuluneen kaksi aiemmin ortodoksiselle kirkolle kuulunutta tilaa Sorolan kylästä, jotka olivat kruunun omistuksessa. Venäläiset tuhosivat kappalaisen virkatalon noin 1705. Kirkko rakennettiin 1754, sitä käytettiin jo 1756 mutta se vihittiin Pyhän Mikaelin nimikoksi vasta 24.2.1768. Uusi kivinen kirkko rakennettiin Keisarillisen senaatin päätöksen 10.12.1833 mukaisesti tiilikivistä 1850. Seurakuntaan kuulunut Tervajärven rukoushuone vihittiin käyttöön 1909 ja Lahdenpohjan rukoushuonekunta perustettiin 1912. Seurakuntaan kuulunut Lumivaara erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922. Jaakkiman kunta perustettiin 1866. Jaakkiman kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Jaakkiman seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jaakkiman maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Vähäänkyröön, Isoonkyröön, Laihialle, Jurvaan, Teuvalle, Karijoelle, Merikarvialle, Isojoelle, Kauhajoelle, Kurikkaan, Ilmajoelle, Lapualle, Nurmoon ja Ylistaroon. Jaakkiman kaupungin ja Lahdenpohjan asukkaat sijoitettiin osaksi Poriin ja osaksi Seinäjoelle. Muut nimet Miglis, Jaakimvaara Maakirjakylät Iijärvi, Jaakkima, Kokonniemi, Kortela (Gordela), Kurenranta, Lahdenpohja, Meriä, Metsämikli, Mikli (Pesämikli), Miinala, Oppola, Paikjärvi, Pajasyrjä, Parkumäki, Puutsalo, Reuskula, Rukola, Sorola, Waara Naapuriseurakunnat Kurkijoki , Lumivaara , Parikkala , Sortavala , Uukuniemi Papisto Viipurin tuomiokapituli päätti 16.2.1689, että sovintojyviksi kutsuttua pääsiäisviljaa oli vastedes suoritettava neljä kappaa joka savulta tertsiaalijyvien vastikkeena. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden päätökset 1.10.1750 ja 26.10.1766, jonka hallitseva senaatti vahvisti 25.9.1769. Uusi suostumus vahvistettiin 16.3.1850. Kappeleiden rakennusvelvollisuudesta kuvernöörin päätös 4.2.1866. Kirkkoherrat 1638–1650 Simon Matthiae 1680–1690 Johannes Martini Amnorinus 1691–1695 Reinhold Hartz 1695–1700 Simon Paganus 1700–1703 Fabian Nirkko 1703–1713 Adolf Hollender 1713–1735 Alexander Rennerus 1738–1747 Jakob Johan Dannenberg 1748–1764 Bogislaus Hornborg 1766–1785 Thomas Hulkovius 1787–1804 Karl Johan Melart 1806–1815 Kristian Melart 1818–1840 Henrik Johan Mechelin 1843–1857 Johan Fredrik Bergh 1859–1895 Gustaf Vilhelm Jäderholm 1896–1897 Otto Edvart Härmälä 1901–1904 Vilhelm Johansson 1908–1915 August Noponen 1916–1927 Viktor Salminen 1930–1948 Johannes Sinkkonen Kappalaiset 1681–1692 Erik Johan Hassel –1695 Simon Paganus 1704–1713 Alexander Rennerus 1715 Peter Wahlberg 1716–1727 Zachaeus Wahlberg 1728–1748 Johan Rennerus 1749–1761 Jakob Wirzenius 1763–1765 Jeremias Tonderus 1765–1774 Karl Henrik Merlin 1777–1806 Kristian Melart 1806–1821 Johan Fredrik Hulkovius 1823 Anders Ambrosius Rosberg 1827–1829 Gustaf Lönnblad 1830–1870 Peter Platan 1872–1879 Alexander Vilhelm Lyra 1881–1896 Anders Vinter 1899–1903 Elias Evert Roschier 1904–1907 Kaarle Ruben Jauhiainen 1907–1916 Viktor Salminen 1917–1948 Gustaf Lennart Lilius Ylimääräiset papit 1800–1803 Fredrik Spenner , kirkkoherran apulainen 1803–1804 Anders Johan Malmsted , kirkkoherran apulainen 1804–1807 Johan Niklas Strålman , sijaiskirkkoherra kirkkoherran apulainen 1805–1806 Gustaf Vilhelm Åkerblom , armonvuoden saarnaaja 1807–1808 Jakob Reinhold Granbaum , kirkkoherran apulainen 1808–1818 Gustaf Fredrik Melart , kirkkoherran apulainen 1822–1828 Gustaf Fredrik Melart , vt. kappalainen 1811–1816 Frederik Vilhelm Melart , kappalaisen apulainen 1815–1822 Alexander Vilhelm Herkepaeus , kappalaisen apulainen 1822–1823 Gustaf Stråhlman , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Bengt Simming , kirkkoherran apulainen 1829–1830 Peter Platan , välisaarnaaja 1830–1840 Per Fredrik Brofeldt , kirkkoherran apulainen 1840 Berndt Magnus Zilliacus 1840–1843 Karl Cedervaller , sijaiskirkkoherra 1843–1845 Klas Veisell , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1844 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Malakias Faler , kirkkoherran apulainen 1848–1856 Matias Putkonen , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Johan Adolf Alopaeus , kappalaisen apulainen 1852–1859 Otto Henrik Cleve , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1856 Jakob Helenius , kappalaisen apulainen 1856–1857 Abraham Valda , kappalaisen apulainen 1857–1865 Jakob Molin kappalaisen, apulainen, kirkkoherran apulainen 1859–1860 Karl Johan Johnsson , kappalaisen sijainen 1860–1862 Ludvig Holst , kappalaisen sijainen 1865–1866 Karl Adolf Edvard Vinter , kappalaisen sijainen 1866–1871 Alexis Kniper , kappalaisen sijainen, virkaatekevä kappalainen 1871–1872 Fredrik Alexander Brummer , armonvuodensaarnaaja 1872–1877 Karl Axel von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1878–1891 Sakari Kontio , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Emil von Hertzen , vt. kappalainen 1883–1884 Robert Ferdinand Bergh , kappalaisen apulainen 1884–1885 Mikko Vitikainen , kappalaisen apulainen 1885–1886 Henrik Johan Helin , kappalaisen apulainen 1886 Viktor Berner 1886–1887 Heikki Hukkanen , kappalaisen apulainen 1887 Nestor Nordling , kappalaisen apulainen 1887–1888 Viktor Pusa , kappalaisen apulainen 1888–1889 Paavo Pitkänen , kappalaisen apulainen 1889–1890 Tobias Palonen , kappalaisen apulainen 1890–1893 Juho Hotinen , kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra 1891–1899 Henrik Johan Tyyskä , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1893–1896 Konstantin Helèn , kirkkoherran apulainen 1896 Gustaf Albin Plathan , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Erland Pispala , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1901 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra 1901–1903 Pekka Hyttinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherran apulainen 1903 Frans Vihtori Hannus , vt. kappalainen 1903–1908 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907 Johannes Sinkkonen. vt. kirkkoherra, armonvuodensaarnaaja 1908–1910 Kustaa Nestori Korpela , kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra 1910–1913 Yrjö Efraim Kivenoja e Stenius , kirkkoherran apulainen 1913 Antti Juhani Noponen, kirkkoherran apulainen 1915–1916 Martti Savelainen, kirkkoherran apulainen 1916–1917 Paavo Ismael Salo 1928 Aaro Johannes Tolsa, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Kustaa Palovaara, kirkkoherran apulainen 1914–1915 Leo Benedict Gummerus, kirkkoherran apulainen 1928–1929 Matti Rudolf Tuovinen, ylimääräinen pappi 1935 Jalmari Ignatius Aarnio, apulainen 1938–1941 Väinö Petter Turunen, apulainen Arkisto Jaakkiman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1848 ja historiakirjat vuodesta 1719. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1990. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Jaakkiman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Limingan emäseurakunnan kappeliksi 1655. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan rakennetun muutamia vuosia ennen 1647, jolloin se oli kuitenkin ilman omaa pappia. Tämä kirkko purettiin uuden puisen ristikirkon tieltä 1814. Seurakunnan ensimmäinen tunnettu kappalainen (komministeri) kuoli 1708. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 14.6.1882 samana päivänä kuin Oulunsalonkin kirkko. Nykyinen, arkkitehti Johan Ludvig Lybeckin suunnittelema kirkko rakennettiin suureksi osaksi ympäri maata kootuilla kolehtivaroilla ja vihittiin käyttöön 3.8.1890. Lumijoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun Limingan emäseurakunta jaettiin neljäksi seurakunnaksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Seurakuntaan kuuluneen Vesikosken rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 21.6.1899. Lumijoen kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Hirvasniemi, Lapinniemi, Lumijoki Naapuriseurakunnat Hailuoto , Kempele , Kestilä , Liminka , Oulunsalo , Revonlahti , Siikajoki Papisto Suostumus Lumijoen, Limingan ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Vuonna 1898 kappalaisen palkkaetu oli virkatalosta 500 markkaa, 220 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 208 markkaa juustoa ja leipää, 130 markkaa lihaa, 158 markkaa päivätöitä sekä 100 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1919–1925 Matti Hiltula 1926–1931 Mauri Juhana Kokko 1932–1942 Juhana Pietari (Hannu) Koskimies 1943–1956 Aarre Immanuel Nenye Kappalaiset –1708 Johannes Gustavi Lithovius , komministeri 1709–1717 Michael Lithovius 1722–1748 Lars Gabrielis Lithovius 1749–1771 Petter Lithovius 1773–1799 Jakob Chydenius 1801–1809 Gabriel Anders Chydenius 1812–1817 Abraham Mellenius 1821–1842 Per Samuel Heikel 1843–1854 Johan Erik Bergstedt 1858–1870 Johan Gabriel Lagus 1873–1884 Josef Österbladh 1885–1892 Otto Alfred Tenlén 1892–1896 Johan Adolf Snellman 1897–1917 Emil David Åström , virka lakkautettiin 1899 Ylimääräiset papit 1735– Petter Lithovius , kappalaisen apulainen 1761– Anders Ravander , kappalaisen apulainen –1807 Erik Johan Snellman , kappalaisen apulainen 1807–1812 Mikael Österberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1843 Julius Abraham Vidgren , välisaarnaaja 1854 Karl Jakob Keckman , kappalaisen apulainen 1854–1858 Viktor Vilhelm Wichmann , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1858 Johan Gustaf Snellman , vt. kappalainen 1884–1885 Kaarle Johan Vartiainen , vt. kappalainen 1896–1897 Juho Nimrod Johansson , vt. kappalainen 1917–1918 Frans Josef Berth , vt. kirkkoherra 1918–1919 Antti Leinonen, vt. kirkkoherra 1925–1926 Armas Herva, vt. kirkkoherra, Limingan pappi 1931–1932 Aatto Aarne Koivisto, vt. kirkkoherra 1942–1943 Aarno Uljas Seppo, vt. kirkkoherra, Siikajoen kirkkoherra 1943 Einari Borg, vt. kirkkoherra, Limingan pappi Arkisto Lumijoen seurakunnan rippikirjat, tilikirjat ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1902. Seurakunnan koko kirkonarkisto, sisältäen rippikirjat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1675, historiakirjat vuodesta 1725 sekä kirkon- ja pitäjänkokousten pöytäkirjat vuodesta 1744, tuhoutui pappilan palossa 17.1.1902. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Lumijoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja sai ensimmäisen oman kirkkoherransa 4.6.1639. Kirkko rakennettiin samana vuonna ja ensimmäinen kirkkoherra sai myös virkatalon. Uutta kirkkoa varten saatiin kuninkaan kolehdinkantolupa Porvoon hiippakunnassa 6.6.1740 ja kirkko vihittiin 1748. Kolmannen, vuonna 1803 rakennetun kirkon, kellokastarin ja kellot poltti ukkosen aiheuttama tuli 12.8.1834. Nykyinen harmaakivinen kirkko valmistui 1846. Kuitenkin, koska rakennustyö oli huonosti tehty, asiasta aiheutui pitkällinen oikeudenkäynti ja kirkko otettiin lopullisesti vastaan vasta 1861. Kappalaisen virkatalo hävitettiin murhapoltolla 7.5.1871. Seurakunnan osia liitettiin Suonenjoen rukoushuonekuntaan 1781 ja Tuusniemeen kirkkoherrakuntaan 1855. Heinäveden seurakuntaan liitettiin Leppävirran Juurikkasalmen, Kypäräjärven, Polvijärven, Rummukkalan ja Varistapaleen kylät sekä muutamia taloja Haapamäen, Huovilansalmen ja Soinilansalmen kylistä 1856. Seurakuntaan vuodesta 1815 kuulunut Varkauden tehdas erotettiin itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi 1865 ja muodostettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1931. Seurakuntaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891. Maakirjakylät Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Heinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kopolanniemi, Kotalahti, Kukkola, Kurjalanranta, Kuronlahti, Lapinmäki, Leppämäki, Leppävirta, Luttila, Lylymäki, Moninmäki, Mustinmäki, Niinimäki, Näätänmaa, Osmajärvi, Palvalahti, Paukarlahti, Petromäki, Pitkälännimei, Pussilantaival, Reinikkala, Riihiranta, Saamaiskylä, Sahkarlahti, Saijanlahti (Seijerlaks), Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Tahvanala, Tanskansaari, Timola, Tuppuralanmäki, Unnukansalo, Walkeamäki, Varkaus, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Heinävesi , Joroinen , Jäppilä , Kangaslampi , Kuopio , Kuopion kaupunki , Suonenjoki , Tuusniemi , Varkaus , Vehmersalmi Papisto Päivätöistä papistolle säädettiin kamarikollegion päätöksellä 12.6.1804 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 2.11.1865. Pienistä parseleista tehtiin päätös pitäjänkokouksessa 30.10.1808 ja tästä antoi Keisarillinen senaatti päätöksen 28.9.1855. Palkan suorittamisesta säädettiin Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 28.9.1824 ja tuomiokapitulin päätöksellä 10.5.1837. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 2.5.1842 ja 11.12.1847 ja kappalaisen palkasta 28.9.1855. Teollisuuslaitoksista maksettavista saatavista Keisarillisen senaatin päätös 11.4.1861. Toisella kappalaisella oli vuokrarahaa 400 tai 500 markkaa ja kirkkoherra sai rantavuokraa laivoilta 230 markkaa vuodesta. Koulumestarin virasta tuomiokapitulin päätös 15.5.1833 ja kuvernöörin päätös 25.5.1848. Apulaisen määräämisestä ex officio Keisarillisen senaatin päätös 22.12.1864. Uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891. Kirkkoherralla oli oikeus yhtenä yönä vuodessa kalastaa siikoja Konnuksen ja Varkauden virroissa, mikä tuotti vuodessa noin 140 markkaa. Kirkkoherrat 1639–1676 Matthias Henrici Montanus 1677–1703 Clemens Bartholdi Bosphorus (Oxman) 1703–1713 Ivar Argillander 1723–1735 Johan Kyander 1735–1742 Abraham Winquist 1743–1767 Johan David Alopæus 1769–1797 Gustaf Fredrik Aurenius 1799–1805 Gabriel Tuderus 1808–1830 Gabriel Krogius 1834–1836 Fredrik Rönnback 1840–1841 Lars Tallgren 1845–1867 Daniel Fredrik Valle 1869–1877 Gustaf Adolf Saxbäck 1879–1894 Johan Jakob Rahm 1896–1915 Henrik Edvard Rauramo (Schroderus) 1917–1947 Pekka Karhu 1949–1964 Mauri Veikko Tena Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1651–1677 Clemens Bartholdi Bosphorus 1676–1690 Casper Matthiae Montanus 1693–1712 Johan Canuti Ursinus 1709–1741 Johan Montan 1744–1752 Henrik Ekström 1754–1772 Henrik Reinhold Stenroth 1773–1806 Henrik Johan Andersin 1809–1823 Matias Antell 1827–1867 Johan Erik Beyrath 1869–1898 Efraim Adrian Mandellöf 1901–1915 David Konstantin Kröger 1915–1917 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler 1918–1923 Lauri Mustakallio 1926–1937 Edvin Nousiainen 1938–1950 Keijo Mäntyvaara Kappalaiset, toinen sarja 1902–1917 Pekka Karhu 1919–1926 Lauri Rauramo 1926–1935 Aarne Savola 1936–1944 Martti Huuskonen 1945–1953 Pentti Huhtinen Ylimääräiset papit 1697–1702 Erik Wirilander , apupappi 1781–1804 Johan Gröhn , kappalaisen apulainen 1801–1809 Henrik Tarén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1806 Klas Magnus Moliis , kirkkoherran apulainen 1805–1809 Anders Ambrosius Rosberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1809–1811 Gustaf Vinter , kirkkoherran apulainen 1811–1815 Nils Adolf Vinter , kirkkoherran apulainen 1811 Erik Vikborg , kappalaisen apulainen 1815–1821 Erik Vikborg , kirkkoherran apulainen 1821–1827 Nils Aschan , vt. kappalainen 1821–1824 Johan Johansson, kirkkoherran apulainen 1824–1848 Jakob Johan Grönros , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1829–1830 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen apulainen 1833 Johan Granholm , kappalaisen apulainen 1833–1834 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen 1836–1840 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1841–1842 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1848–1849 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Klas Gustaf Beyrath , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1850–1852 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1850–1857 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1854–1856 Johan Kristofer Öhqvist , kappalaisen apulainen 1856–1857 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1857–1858 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1857–1858 Gustaf Adolf Svahn , kirkkoherran apulainen 1858–1861 Johan Ernst Beyrath , kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1858–1859 Johan Immanuel Bergh , kirkkoherran apulainen 1859–1867 Frans Niklas Lackström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1861–1865 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1865–1868 Alexander Gustaf Valle , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1867–1869 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1868 August Holmström , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Johannes Holmström , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1869–1872 Emil Fredrik Landgren , kirkkoherran apulainen 1872–1874 Karl Alexander Pfaler , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1874–1875 Jonatan Gummerus , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Gustaf Durchman , vt. kappalainen 1875–1877 Karl Alexander Pfaler , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1875–1881 Antti Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1877–1879 Niilo Karlsberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1879–1886 Josef Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1881 Knut Fredrik Durchman , kappalaisen sijainen 1881–1883 Ernesti Kustaa Kyander , kappalaisen sijainen 1882 Oskar Immanuel Heikel , kirkkoherran apulainen 1883 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1886–1891 Karl Eliel Malmberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Antti Lappalainen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1890 Juho Korhonen , vt. kappalainen 1891–1896 Eljas Lönnrot , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen 1891–1892 Kaarlo Matias Huovinen , kappalaisen apulainen 1892–1893 Anshelm Bernhard Caselius , kappalaisen apulainen 1892 Feliks Lujanen , kirkkoherran apulainen 1893–1896 Juho Korhonen , vt. kappalainen 1893–1897 Juho Kinnunen , välisaarnaaja, vt. kappalainen 1896–1897 Heikki Kyösti Sipilä , kirkkoherran apulainen 1897–1902 Pekka Karhu , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1898 Kaarlo Emil Kalli , vt. kappalainen 1898–1900 Niilo Aleksander Huttunen , virka– ja armovuodensaarnaaja 1900–1901 Juho Abraham Pietola , välisaarnaaja 1904 Pekka Karhu , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1924–1926 Elias Mustakallio, vt. 1. kappalainen 1935–1936 Yrjö Armas Kurkela, vt. 2. kappalainen 1936–1937 Lauri Johannes Tuomi, vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1937 Toivo August Koponen, kirkkoherran apulainen 1937 Reino Kustaa Viktor Huhtala, vt. 1. kappalainen 1937–1938 Viljo Olavi Jämsä, vt. 1. kappalainen 1938 Veikko Iisakki Veikkola, vt. 1. kappalainen 1938–1940 Aarne Aulis Savolainen, vt. 2. kappalainen 1937 Mikko Johannes Torvinen, kirkkoherran apulainen 1939 Paavo Johannes Martikainen, kirkkoherran apulainen 1939–1942 Oskari Tylväs, kirkkoherran apulainen 1943 Olavi Juhani Tervo, kirkkoherran apulainen 1944–1946 Eero Aulis Kansanen, kirkkoherran apulainen 1946–1948 Toivo Olavi Veijola, kirkkoherran apulainen Arkisto Leppävirran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1662–1956. Kansallisarkisto on digitoinut Leppävirran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kornetti Alexander Magnus Reeth sai luvan kappelin perustamiselle hallitsemansa Luhangan säteritilan seudulle 18.5.1766 ja 17.3.1767, mihin Sysmän emäseurakunta suostui kirkonkokouksessa 2.2.1766. Reeth lahjoitti seurakunnalle maata sekä kirkkoa että virkataloa varten. Reethin perilliset tekivät lisäyksiä lahjoitukseen ja syyni maista pidettiin 15.7.1775. Samalla päätettiin, että kappalainen sai kylän yhteisestä metsästä ottaa polttopuita tarvitsemansa määrän ja tämän päätöksen maaherra vahvisti 26.8.1775. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.10.1893. Erotettiin Sysmästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Luhangan kunta perustettiin 1864. Muut nimet Luhanko Maakirjakylät Judinsalo, Luhanka, Rapala, Soiniemi, Tammijärvi Naapuriseurakunnat Hartola , Joutsa , Korpilahti , Kuhmoinen , Sysmä Papisto Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 7.11.1864 ja 16.4.1885. Koulumestarin palkkauksesta päätettiin pitäjänkokouksissa 12.1.1834 ja 1.8.1847. Kirkkoherrat 1865–1866 Olof Nevander 1890–1917 Otto Vilhelm Olander 1918–1922 Arvid Juho Eemi Nenye 1923–1934 Sulo Toivo Vallisaari (Fagerholm) 1936–1948 Johan Uuno Suominen 1948–1961 Vilho Aleksanteri Juutinen Kappalaiset 1767–1781 Thomas Neovius 1782–1789 Thomas Wilhelm Neovius 1790–1799 Johan Leander 1800–1802 Niklas Karl Langberg 1804–1810 Henrik Seleni 1810–1827 Anders Johan Holmsten 1831–1839 Karl Hahl 1841–1865 Olof Nevander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1839–1841 Olof Nevander , pitäjänapulainen 1866–1868 Bror Karl Masalin , armonvuodensaarnaaja 1868–1875 Anders Andersson , vt. kirkkoherra 1875 Karl Julius Karsten , vt. kirkkoherra 1875–1877 Karl Johan Lind , vt. kirkkoherra 1877–1881 Gustaf Adolf Veckman , vt. kirkkoherra 1881–1887 Jaakko Pohjonen , vt. kirkkoherra 1884 Otto Vilhelm Olander , vt. kirkkoherra 1886 Jakob Esaias Stenrberg , vt. kirkkoherra 1887–1890 Oskar Vilho Oksanen , vt. kirkkoherra 1917 Emil Jokiranta, vt. kirkkoherra 1917–1918 Paavo Salo, vt. kirkkoherra 1922–1923 Frans Vihtori Kava, vt. kirkkoherra 1934–1935 Toivo Severin Nurkkinen, vt, kirkkoherra 1935–1936 Tauno Jalmari Hoikko, vt. kirkkoherra Arkisto Luhangan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1817 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1767–1955. Kansallisarkisto on digitoinut Luhangan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1420-luvulla. Ensimmäinen varsinainen merkintä asiakirjoissa seurakunnasta on vuodelta 1439. Kirkon rakentamisesta uudelleen kivestä hallitsevan konsistorin päätös 18.10.1814. Seurakuntaan kuuluneiden Männäisten ja ja Ypäjän kylien liittämisestä kuulumaan Perttulaan keisarin käskykirjeessä 10.12.1871. Seurakuntaan kuuluneista Alastaro perustettiin kappeliksi 1688 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Metsämaa perustettiin kappeliksi 1778 ja erotettiin 1914. Perä eli Peräkulma perustettiin rukoushuonekunnaksi 1820-luvulla ja erotettiin Mellilän nimellä 1913. Loimaan kauppala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1928. Muut nimet Loimijoki Maakirjakylät Alastaronmäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Inkilä, Joenperä, Juva, Kallio, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kemppilä, Kesärlä, Klokkarla, Koenperä, Korpi, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Majanoja, Mäenpää, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Peltoinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen Naapuriseurakunnat Alastaro , Mellilä , Metsämaa , Oripää , Punkalaidun , Pöytyä , Ypäjä Papisto Kirkkoherrat , 1530-luvulla Hannu 1540–luvulla Olavi Jaakonpoika 1550–luvulla Mikael Tapaninpoika 1554–1587 Marcus Benedicti 1588–1622 Johannes Johannis 1624–1638 Georgius Johannis 1639–1640 Claudius Martinpoika Brennerus 1640–1658 Johannes Petruksenpoika Walstenius 1658–1675 Petrus Johanneksenpoika Walstenius 1677–1693 Kristian Procopaeus 1694–1715 Mathias Henrikinpoika Rungius 1721–1723 Jakob Rungius 1723–1749 Gabriel Lauraeus 1750–1781 Gustaf Gabriel Gabrielsson Haartman 1782–1802 Efraim Jakobsson Carenius 1806–1810 Josef Jonasson Mollin 1813–1815 Isak Hoeckert 1818–1824 Georg Laurell 1827–1857 Johan Adam Edman 1858–1865 Fredrik Hertzberg 1869–1900 Antero Warelius 1901–1906 Emil Joakim Savolin 1907–1917 Christian Sjöblom 1919–1926 Oskar Daniel Paloheimo 1928– Kaarlo Albinus Sovijärvi Kappalaiset 1560-luvulla Knut 1570-luvulla Jöns 1578 Thomas Olai 1582 Knut 1580-luku Erik 1570-luku Lars Erikinpoika 1587 Jakob Henrikinpoika 1590-luku Jöns 1593 Matthias Laurentii 1600-luku Yrjö Markuksenpoika 1610–1635 Yrjö Paavalinpoika 1636–1648 Laurentius Petri Aboiensis Tammelin 1649–1658 Petrus Johannis Walstenius 1658–1661 Johannes Michaelis Brunlöf 1663–1674 Thomas Henrici Schroderus 1675–1694 Matthias Henrici Rungius 1695–1729 Jacobus Levonius 1695–1720 Henrik Matthiae Rungius 1720–1723 Christian Voigt 1730–1743 Johan Henriksson Rungius 1744–1767 Henrik Jakobsson Levonius 1769–1778 Anders Andersson Wagnbäck 1779–1785 Karl Magnus Sallgén 1786–1804 Johan Ahlstedt 1806–1814 Abraham Lilius 1815–1826 Karl Gustaf Ahlstedt 1827–1834 Fredrik Grönholm 1834–1867 Per Rönnbäck 1. kappalainen 1870–1886 Herman Pihlman 1887–1901 Johan Vilhelm Vartiainen 1901–1907 Henrik August Mäkinen 1910–1926 Edvard Kaukovaara (Kajander) 1926–1928 Kaarlo Albinus Sovijärvi 1929–1933 Verner Alfons (Alpo) Setälä 1934– Eero Johannes Hälvä 2. kappalainen 1884–1886 Aukusti Pouru 1886–1896 Teofil Gideon Varén 1896–1915 Karl Magnus von Essen Pitäjänapulaiset 1620–luvulla Knut Klemetinpoika 1630–luvulla Tuomas Jaakonpoika 1640–luvulla Matias Tapaninpoika 1650–luvulla Johannes Mikaelinpoika Brunlöf 1662–1675 Mathias Henrikinpoika Rungius 1676–1682 Henrik Jonicus (Juonikas) 1683–1686 Jakob Levonius 1686–1695 Henrik Mathiaksenpoika Rungius 1695–1716 Anders Gummerus 1695–1720 Cristian Voigt 1722–1730 Johannes Rungius 1730–1736 Johan Siderus 1738–1790 Anders Jakobsson Levin , kappeliseurakunnissa 1737–1744 Henrik Levonius 1744–1758 Johan Brunnerus 1760–1771 Johan Lilius 1771–1785 Johan Ahlstedt 1786–1797 Daniel Johan Elers 1798–1807 Johan Gabriel Lilius 1808–1815 Karl Gustaf Ahlstedt 1817–1853 Fredrik Grönholm 1828–1853 Johan Axel Zidbäck 1853–1856 Oscar Olof Wirzenius 1858–1865 Johan Robert Wialén Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1743–1745 Daniel Wirzenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1748– Samuel Granlund , kirkkoherran apulainen 1768–1771 Johan Ahlstedt , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1772– Daniel Johan Elers , kirkkoherran apulainen 1774–1777 Gustav Levin , vt. kappalainen 1779– Henrik Pahlman , pitäjänapulainen 1787–1789 Henric Cumenius , kirkkoherran apulainen 1789–1816 Jakob Amnell , papiston apulainen, pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1790–1792 Samuel Reinhold Chydenius , kappalaisen apulainen 1791–1797 Henrik Elers , papiston apulainen 1801–1808 Johan Ängblom , kirkkoherran apulainen 1803–1810 Efraim Malmberg , pitäjänapulaisen apulainen 1804–1806 Stefan Snellman , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1806–1807 Karl Johan Packalen , kirkkoherran apulainen 1810–1813 Johan Kustaa Costiander 1813–1814 Karl Fredrik Bergroth 1814– Johan Kristian Lundbäck 1821–1823 Johan Henrik Forss 1824–1828 Mikael Kellman 1868–1870 Sven Rydberg 1870–1873 Johan Fredrik Lahtonen 1918 Yrjö Armas Lehmusvirta 1922–1929 Kaarlo Aaron Aukee Ylimääräiset papit 1634 Georgius Pauli, diakoni 1640 Laurentius Petri Aboënsis 1780–luku Henrik Elers , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Aleksander Edvard Nygren , välisaarnaaja 1865–1866 Jonatan Johansson , virkavuodensaarnaaja 1873 Johan Kustaa Alfred Helenius , kappalaisen apulainen 1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875 Karl Henrik Lindfors , vt. kappalainen 1876 Ivar Marcus Tallgren , vt. kappalainen 1876 Erik Johan Gröndahl , vt. kappalainen 1876–1878 Kustaa Oskar Holmberg , vt. kirkkoherra 1879–1881 Johan Nikolaus Bolin , vt. 2. kappalainen 1881–1887 Johan Vilhelm Vartiainen , vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen 1886–1887 Johan Kristian Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1888–1891 Henrik August Mäkinen , kirkkoherran apulainen 1892–1894 Aksel Hjalmar Rönnevaara (Rönberg) , kirkkoherran apulainen 1895–1901 Herman Vihtori Selin , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1904 Henrik August Mäkinen , vt. kirkkoherra 1928–1929 Paavo Oskari Ekko (Ekholm), vt. kappalainen 1933–1934 Toivo Heikki Suominen, vt. kappalainen Arkisto Loimaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1631 ja historiakirjat vuodesta 1631. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1631–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Loimaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lohtaja on perustettu Kokkolan emäseurakunnan anneksiseurakunnaksi 1467 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1617 ja se paloi ukkosen aiheuttaman tulen seurauksena 14.7.1643. Seuraava kirkko rakennettiin 1644 ja purettiin 1768. Isonvihan aikana kirkko kärsi suuria vaurioita. Seurakunnassa oli ainakin 1623 kaksi kappalaista, joista toinen siirrettiin Ylikannukseen 1692. Ainakin vuonna 1657 seurakunnassa oli pitäjänapulainen, joka puolestaan siirrettiin Lestijärvelle 1787. Seurakuntaan kuuluneet Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 liitettiin kuuluvaksi Kälviään keisarin käskykirjeellä 22.11.1897. Lohtajan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuuluneista Ylikannus eli Kannus muodostettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Toholampi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1665, muodostettiin kappeliksi 1775 ja erotettiin 1859 itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, johon Lestijärven vanha rukoushuonekunta liitettiin kappelina kuuluvaksi. Himanka perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794, muodostettiin kappeliksi 1846 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898. Muut nimet Lochteå Maakirjakylät Alaviirret, Hanhineva, Himanka, Jokikylä, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Wäliviirret, Ylikannus, Yliviirre Naapuriseurakunnat Himanka , Kannus , Kälviä Papisto Kirkkoherra sai 8 puntaa kruununjyviä 9.9.1581. Kirkkoherralle maksettavista heinistä tehtiin sopimus 23.8.1752, jonka maaherra vahvisti 15.9.1752 ja asiasta annettiin Keisarillisen senaatin päätös 6.2.1862. Papinlahden järven kuivattamisesta Keisarillisen senaatin päätös 8.3.1898. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen ja Keisarillisen senaatin päätöksen 8.3.1898 mukaan seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle virkatalon vahvikkeena 24 330 kiloa heiniä, kunnes olivat parantaneet kirkkoherran heinämaat siihen kuntoon, että niistä saatiin virkatalolle vastaava määrä heiniä. Kirkkoherrat 1578–1593 Jacobus Erici 1593–1620 Ericus Jacobi 1620–1637 Laurentius Matthiae Lochtovius (Granberg) 1637–1640 Carolus Erici Lochtovius 1640–1647 Gustavus Canuti Witting 1647–1687 Ericus Laurentii Granberg 1687–1710 Gustavus Andreae Cajanus 1711–1716 Kristoffer Granqvist 1720–1722 Gustavus Gustavi Cajanus 1732–1737 Josef Kranck 1724–1730 Johannes Erici Cajanus 1731–1734 Jacobus Johannis Sipelius 1735 Johan Johannis Sipelius 1735–1755 Johan Israelinpka Altan 1755–1794 Jakob Abrahaminpka Frosterus 1795–1800 Johan Snellman 1802–1820 Anders Törnudd 1823–1853 Karl Gustaf Elfving 1854–1882 Karl Abraham Keckman 1884–1896 Karl Robert Sandelin 1897–1905 Josef Fredrik Cajan 1906–1949 Herman Vihtori Selin Kappalaiset, ensimmäinen sarja ainakin 1593–1609Mauritius Simonis 1610–luvulla Laurentius Matthiae Lochtovius n.1630–1637 Carolus Erici Lochtovius 1642–1647 Ericus Laurentii Granberg 1648–1667 Laurentius Laurentii Granberg 1668–1686 Johannes Henri Carlander 1688–1693 Gustavus Erici Granberg 1694 Johan Mathiæ Mathesius , siirrettiin Kannukseen Kappalaiset, toinen sarja 1623–1641 Petrus Johannis Prochaeus 1641–1663 Olaus Benedicti 1663–1668 Isaacus Caroli Lochtovius 1669–1686 Gustavus Andreae Cajanus 1686–1690 Erik Tarvonius 1690–1711 Kristoffer Granqvist 1712–1731 Jakob Sipelius 1737–1782 Henrik Juhonpka Argillander 1782–1811 Abraham Perander 1815–1830 Nils Peter Holmström 1834–1858 Jakob Anders Kranck 1860–1874 Karl August Tallgren 1875–1889 Gustaf Vilhelm Vigelius 1891–1903 Kaarlo Fredrik Rantanen 1903–1906 Rurik Calamnius 1907 Juho Viktor Valdemar Kiviharju 1909–1929 Karl Simelius Pitäjänapulaiset 1657–1663 Isaacus Caroli 1663–1668 Johan Henrici Carlander 1668–1688 Gustavus Erici Granberg 1689–1704 Jonas Gustavi Cajanus 1704–1711 Eerik Wivelius (Wevilius) 1712–1725 Johan Johannis Argillander 1725–1729 Johan Andreæ Cajanus 1729–1732 Josef Kranck 1732–1765 Per Gustavi Cajanus 1765–1785 Gustav Johan Petri Cajanus 1785–1787 Nils Simelius , siirrettiin Lestijärvelle Ylimääräiset papit 1723–1725 Johan Cajanus , armovuodensaarnaaja 1747– Jakob Flander , kappalaisen apulainen 1751–1757 Gabriel Holmudd , kirkkoherran apulainen 1753–1766 Gustaf Johan Cajanus , papiston apulainen 1764–1767 Jakob Gäddvik , kappalaisen apulainen –1772 Karl Henrik Ståhle , kappalaisen apulainen 1773–1775 Mikael Forslin , kappalaisen apulainen 1775–1776 Jakob Mannerström , kirkkoherran apulainen 1781–1783 Petter Ticklen , kappalaisen apulainen 1793–1797 Matthias Arvelander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1800–1803 Henrik Piponius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1803–1808 Nils Peter Holmström , kirkkoherran apulainen 1807 Olof Niklas Tengman , kirkkoherran apulainen 1807–1810 Abraham Eklind , kappalaisen apulainen 1809–1814 Nils Simelius , kirkkoherran apulainen 1814–1816 Matias Volstedt , kirkkoherran apulainen 1816–1820 Anders Gustaf Törnudd , kirkkoherran apulainen 1820–1823 Jonas Gabriel Taxell , armovuoden saarnaaja 1826–1828 Gustaf Thoren , kirkkoherran apulainen 1830–1834 Kristian Vilhelm Litzell , virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen 1832–1840 Berndt Leonard Frosterus , kirkkoherran apulainen 1835–1842 Peter Henrik Lindegren , kappalaisen sijainen 1840–1842 Karl Henrik Elfving , kirkkoherran apulainen 1842–1846 Frans Peter Kemell , kirkkoherran apulainen 1843–1852 Anders Israel Grottelin , kappalaisen sijainen 1846–1850 Adolf Abraham Nylander , kirkkoherran apulainen 1850–1854 Jakob Cederberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1852 Johan Porthen , kappalaisen sijainen 1852–1858 Berndt Ferninand Cajanus , kappalaisen sijainen 1858–1860 Karl Robert Sandelin , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1872–1876 Josef Fredrik Cajan , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1876–1879 Lars Viktor Pajula , kirkkoherran apulainen 1879–1880 Aukusti Pouru , kirkkoherran apulainen 1880–1884 Paul Ferninand Leino , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1890–1891 Adolf Aleksander Halme , vt. kappalainen 1896 Emil Oskar Ojala , välisaarnaaja Arkisto Lohtajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1722ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1825–1841. Kansallisarkisto on digitoinut Lohtajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1323. Pyhän Laurin kirkko mainitaan 1382. Seurakunnan kirkko varustettiin vuonna 1470 alsecco-maalauksilla, jotka uusittiin osittain valtion varoilla 1886 ja 1889. Kirkko paloi salaman aiheuttamasta tulesta muureihin asti 12.7.1623. Kirkon asehuoneen katto paloi 2.9.1707. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Lohjan kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969. Seurakuntaan kuuluneista Vihdin kappeliseurakunta mainitaan jo 1433 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1507. Nummi ja Metsäkansa eli Pusula perustettiin kappeliseurakunniksi 1640. Pusula erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862 ja Nummi 1863. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Karjaan emäseurakunnan Karjalohjan kappeliin 1541. Muut nimet Lojo Maakirjakylät Biskopsnäs (Piispala), Gerknäs (Kirkniemi), Gunnars (Kunnarla), Hietainen (Hedais), Hongisto, Humppila, Immula, Jalassaari, Jönsböle (Kukkumäki), Kaijala, Karnainen (Karnais), Karstu, Kittilä (Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kutsila, Kirkonkylä (Kyrkstad), Kärri, Laakspohja (Laxpojo), Lehmijärvi, Lohja (Kiviniemi), Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä, Mårbacka (Näätälä), Ojamo, Osuniemi (Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä (Pietnäs), Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila (Skräddarla), Iso-Teutari (Stor-Tötar), Suittila, Talpela, Torhola, Waanila (Wabby), Walla (Wahlby), Wanhakylä, Vappula (Wabby), Varola, Wasarla, Veijola (Veiby), Ventelä, Wirkkala (Wirkby), Wohloinen (Wohls), Ytter-Tötar (Vähäteutari, Lill-Tötar) Naapuriseurakunnat Inkoo , Karjaa , Karjalohja , Nummi , Sammatti , Siuntio , Vihti Papisto Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 19.8.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kymmenysvoista kihlakunnaoikeuden päätökset 18.9.1776 ja 22.10.1787. Kappalaisen palkasta piispa Rothoviuksen sääntö 14.3.1640 sekä tuomiokapitulin päätökset 26.8.1747 ja 16.3.1785. Pitäjänapulaisia mainitaan ainakin vuodesta 1680 kunnes virka lakkautettiin 1872 ja palkka jaettiin seurakunnan muulle papistolle. Seurakunnassa oli pitäjänpedagogi asetettuna tuomiokapitulin suostumuksella 26.7.1656 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.3.1816. Kirkkoherrat 1320-luku Ingvaldus 1377 Johannes Frunnesson 1382 Peder Provest 1405 Olavi 1430 Herman Jacobu 1430 Jacoburs Petri Rödh 1447 Matthias Laurentii 1456 Jönis Suupaltti 1485 Jaakko Valdemarinpoika Garp, vt. kirkkoherra 1549–1559 Thomas Gregoriuksenpoika 1562 Juhana Martinpoika 1565–1570 Petrus Nicolai Härkä 1579–1594 Thomas Olavinpoika 1596–1616 Thomas Simonis 1616–1624 Isaacus Petri Melartopaeus 1624 Klaus 1624–1636 Matthias Laurentii 1638–1670 Sveno Torchilli 1670–1675 Johannes Svenonius Forsenius 1677–1695 Gabriel Laurentii Tammelinus 1695–1705 Johannes Forsenius 1705–1713 Abraham Danielis Juslenius 1716 Johan Sennenberg 1720–1745 Gregorius Arctopolitanus 1742 Abraham Johannis Roering 1746–1759 Abraham Johannis Roering 1762–1784 Thomas Pacchalenius 1784–1814 Anders Collin 1816–1832 Alexander Lauræus 1834–1839 Karl Henrik Forssman 1842–1856 Karl Gustaf von Pfaler 1859–1886 Gustaf Fredrik Helsingius 1888–1901 Anders Adrian Candolin 1902–1913 Adolf Alarik Neovius 1915–1933 Emil Alarik Candolin Kappalaiset 1573 Simon Nicolai Ruuth 1583 Bertil Sigfridi 1584 Henrik Magni 1593 Thomas Laurentii 1593 Ericus Thomæ 1617 Petrus Matthiae Taffuia Nylandensis 1634 Johannes Jacobi 1650–1657 Christiernus Agricola 1657–1683 Henricus Erici Stenman 1689–1728 Christiernus Stenman 1729–1770 Johan Reilin vanhempi 1770–1795 Johan Reilin nuorempi 1796–1826 Anders Reilin 1828–1860 Karl Henrik Hafverberg 1863–1893 Alexander Lundell 1895– Emil Alarik Candolin Pitäjänapulaiset maininta 1672 Eerik Collinus 1680–1689 Christiernus Stenman ? Michael Collinius 1693–1701 Ericus Hagman 1703–1722 Ericus Pahlman 1722–1732 Nils Stigelius 1722–1729 Johan Reilin vanhempi 1730–1733 Johan Pahlman 1733–1739 Johan Polviander 1737–1772 Henric Thorenius 1773–1789 Johan Malmsten 1790–1796 Fredric Forselius 1798–1813 Justus Domander 1814–1820 Abraham Johan Logren 1821–1832 Gustaf Forssman 1833–1850 Fredrik Johan Leidenius 1851–1873 Karl Erenius , virka lakkautettiin 1872 Ylimääräiset papit 1729–1730 Johan Pahlman , armovuodensaarnaaja 1742–1745 Henrik Warelius , kirkkoherran apulainen 1758–1762 Matthias Langman , virkaatekevä kirkkoherra 1758–1770 Johan Reilin , kappalaisen apulainen 1762–1784 Anders Collin , kirkkoherran apulainen 1783–1790 Fredrik Forselius , vt. pitäjänapulainen 1790 Anders Reilin , armovuodensaarnaaja 1796–1809 Johan Fahlgren , kirkkoherran apulainen 1806–1814 Abraham Johan Logren , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1810–1816 Anders Lilius , kappalaisen apulainen 1818–1823 Mats Almark , kappalaisen apulainen 1820–1822 Gustaf Adolf Gedda , kirkkoherran apulainen 1822–1828 Karl Henrik Hafverberg , kirkkoherran apulainen 1823–1831 Vilhelm Lindqvist , kappalaisen apulainen 1831–1834 Abraham Johan Axelson , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Fredrik Gabriel Hedberg , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Anders Gustaf Indrén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1845 Johan Erik Ahlström , kirkkoherran apulainen 1850–1851 Vilhelm Ahlroth , vt. pitäjänapulainen 1856–1863 Karl August Mellberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1882–1883 Oskar Edvard Ahlstedt , kirkkoherran apulainen 1883–1886 Gustaf Verner Törnvall , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Karl Henrik Lindfors , vt. kirkkoherra 1892–1895 Emil Alarik Candolin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1899–1901 Einar Fredrik Napoleon Candolin , kirkkoherran apulainen 1902– Karl Isidorus Lundberg , kirkkoherran apulainen 1902– Oskar Vilhelm Ekman , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1902– Jooseppi Arra , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908–1909 Juho Arvi Metsovaara, kirkkoherran apulainen 1909–1910 Uuno Iivari Valanne , kirkkoherran apulainen Arkisto Lohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1776 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1934. Kirkkoherra Abraham Juslenius vei isonvihan aikana seurakunnan vanhimman arkiston Ruotsiin, jonka myötä se joutui hukkaan. Tieto perustuu Röringin selostukseen vuodelta 1749: "Möjligt är, att de prestgårdsägorna berörande gamla bref och dokument, af hvilka år 1677 somliga uppgåfvos varit 200 och andra 300 år gamla, och som förvarats i kyrkan, blefvo bragta öfver till Sverige. – – Och då kyrkoherden i Kyrkslätt Dryselius visiterade här 1.3.1721 antecknades bl. a. att kkh. Juslenius vid afresandet med sig tagit kyrkans förgylda mässekalk, som dragit ½ stop, samt nya svenska Bibeln; 'det andra var här i förvar'". Lohjan käräjillä 15.10.1726 merkittiin muun muassa, että venäläiset syksyllä 1713 "borttagit altareklädet af fint lerft och broderadt med sölfver. Vidare befunnos 15 kyrkofönster alldeles borta, 20 st. söndergångne, och de öfrige mycket söndrige och svage, att de nästan öfver allt behöfde förnyas", ja pappilan mainitaan ollen"förfallen". Kirjallisuudessa on aiemmin virheellisesti esitetty, että seurakunnan historiakirjat alkaisivat jo vuodesta 1631 ja arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1900 mainitaan painovirheen vuoksi vuosiluku 1613. Seurakunnan historiakirjat alkavat todellisuudessa vasta vuodesta 1677. Seurakunnan pappila paloi 12.11.1815, mutta tuolloin arkisto pelastui kokonaan. Kansallisarkisto on digitoinut Lohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Rantasalmen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun kirkon rakentamiselle annettiin lupa tuomiokapitulin päätöksellä 8.10.1744 ja maaherran päätöksellä 25.10.1744. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1748. Emäseurakunnan toinen kappalainen asui vakituisesti Heinävedellä 1748–1750. Myöhemmin kappalaiset kieltäytyivät asumasta seurakunnassa, jossa ei ollut virkataloa ja tämän vuoksi kirkollisia toimituksia hoitivat emäseurakunnan papiston apulaiset vuoteen 1806. Rantasalmen toisen kappalaisen virkatalo Rantasalon kylästä päätettiin vaihtaa Heinäveden Marjamäen kruununtilaan pitäjänkokouksen päätöksellä 22.10.1809. Tuomikapituli vahvisti päätöksen 21.10.1810, jolloin Heinävesi muodostettin kappeliseurakunnaksi. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 18.10.1852, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi muutamia tiloja Säämingistä ja Leppävirralta. Ero toteutui 1856 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1857. Kirkko paloi ukkosentulesta 3.7.1887. Uusi kirkko rakennettiin 1890–1891 ja vihittiin käyttöön 6.3.1892. Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894 seurakunnasta erotettiin muutamia tiloja kuuluvaksi tuolloin perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan. Heinäveden kunta perustettiin 1869. Maakirjakylät Ahvensalmi, Asikkala, Hasumäki, Ihamaniemi, Juvola, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Koivulahti, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petrumaa, Pirttimäki, Polvijärvi, Pölläkkä, Raaminmäki, Rantasalo, Rauhamäki, Rummukkala, Sarvikumpu, Sompasaari, Teemassaari, Torasalo, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Enonkoski , Kangaslampi , Leppävirta , Liperi , Outokumpu , Savonranta , Tuusniemi Papisto Kirkkoherran virkatalon rakentamisesta Rantasalmen kirkkoherran virkataloon kuuluneelle Vahvalahden ulkopalstalle keisarin käskykirje 13.4.1835. Papiston palkkauksesta keisarin kirjeissä 23.10.1852, 28.2.1853 ja 16.1.1862. Kirkkoherrat 1857–1865 Karl Gustaf Vargentin 1866–1879 Johan Jakob Rahm 1879– Carl Johan Lind Kappalaiset 1748–1759 Johan Pontanus , Rantasalmen toinen kappalainen 1812–1823 Anders Ambrosius Rosberg 1823–1828 Johan Adolf Gröhn 1830–1833 Nils Aschan 1833–1841 David Alexander Metén 1843–1854 Ernst Johan Harlin 1855–1860 Erik Johan Blom 1861–1878 Alexander Edvard Ruuth 1880– Fredrik Mietonen Pitäjänapulaiset 1761–1775 Jakob Johansson Pontanus 1778–1806 Johan Syvenius Ylimääräiset papit 1788–1808 Stefan Björnholm , papiston apulaisen apulainen, vt. saarnaaja 1808–1809 Karl Johan Pontan , vt. saarnaaja 1809–1812 Anders Ambrosius Rosberg , vt. saarnaaja 1828–1830 Klas Kristian Albert Tötterman , vt. kappalainen 1838–1840 Erik Johan Roschier , kirkkoherra, virallinen apulainen 1840 Johan Immanuel Polén , kirkkoherra, virallinen apulainen 1840–1841 Klas Gustaf Beyrath , kirkkoherra, virallinen apulainen 1841–1848 Albert Ingman , kirkkoherra, virallinen apulainen 1841–1843 Magnus Ingman , virka– ja armovuodensaarnaaja 1848–1857 Jakob Molin , kirkkoherra, virallinen apulainen 1851–1857 Alexander Krogerus , välisaarnaaja 1860–1861 Klas Israel Joakim Molander , vt. kappalainen 1871–1876 Johannes Schwartzberg , kirkkoherranapulainen 1878–1879 Karl Johan Lind , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1879–1880 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra 1879–1880 Petter Sormunen , vt. kappalainen 1883–1885 Herman Miettinen , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Viktor Aksel Markkula , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1889–1890 Juho Varonen , kirkkoherranapulainen 1890–1895 Viktor Aksel Markkula , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Aleksanteri Vehniäinen , kirkkoherranapulainen 1896–1897 Frans Simeon Suokas , kirkkoherranapulainen 1897 Karl Konstantin Aalto , kirkkoherranapulainen Arkisto Heinäveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1749 ja historiakirjat vuodesta 1747. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Heinäveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kiteen emäseurakunnan Pielisen pogostassa sijainneeksi kappeliksi 1630. Aiemmin alueen ortodoksiset asukkaat olivat muuttaneet Venäjälle Tverin kuvernementtiin. Liperin alue kuului aikoinaan Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja siellä mainitaan olleen Kuhasalon autio ortodoksinen luostari 1589. Seurakuntaan määrättiin kuuluvaksi Pielisjärven suurpitäjä eli Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka ja Rautavaara 1638, mutta ne erotettiin jo seuraavana vuonna. Liperi erotettiin Kiteestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperin vapaaherrakunta lahjoitettiin Herman Flemingille 1651. Venäläiset polttivat vuonna 1656 Putilon tilan maalla sijainneen kirkon, jonka rakentamisesta oli määrätty kihlakunnanoikeudessa 24.8.1642. Kostoksi luterilaiset polttivat Konttilansalmen ortodoksisen kirkon. Uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi kutsuttu kirkko rakennettiin 1669. Seuraavat uudet kirkot rakennettiin 1760 ja 1839. Isonvihan aikana kasakat ryöstivät kirkon. Keisarillisella käskykirjeellä 29.6.1852 uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä. Kappalaisen pappila paloi 19.4.1840. Liperin kunta perustettiin 1875. Seurakuntaan kuulunut Kaavin kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1803, Kontiolahden kappeli 1857 ja Liperin kappeli 1879. Liperin Rääkkylän, Hypönniemen ja Hernevaaran kylät liitettiin Kiteestä perustettuun Rääkkylän seurakuntaan 1857. Kuusjärven eli myöhemmän Outokummun kappeliseurakunta muodostettiin Liperin Sysmän, Maljasalmen ja Viurunniemen sekä Kaavin Varsilahden kylistä 1863 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Liperin Rikkaranta liitettiin Kuusjärveen 1921 samoin kuin Kokonvaara ja Harmaasalo vuonna 1937. Muut nimet Libelits Maakirjakylät Kaatamo, Kompero, Korpivaara, Leppälahti, Liperi, Liperinsalo, Risti, Ristinsalmi, Roukalahti, Taipale, Tutjunniemi, Vaivio Naapuriseurakunnat Heinävesi , Joensuu , Kiihtelysvaara , Kontiolahti , Outokumpu , Polvijärvi , Pyhäselkä , Rääkkylä , Savonranta Papisto Papiston palkkauksesta tehtiin väliaikainen suostumus 24.3.1777. Palkkauksesta myös Keisarillisen senaatin päätökset 19.1.1838, 20.10.1850 ja 23.3.1870. Liperin kirkkoherra sai 2/3 osaa ja Kaavin kirkkoherra 1/3 osan entisestä deputaatista Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.3.1812. Kirkkoherran deputaatti 9,45 hehtolitraaviljaa ja 30 markkaa 70 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1632 Martinus 1632–1645 Georgius Georgii 1650–1670 Laurentius Henrici Bergh 1671– Samuel Cargianus 1681–1695 Henricus Thomas Sundius 1700–1711 Zacharias Sidensnöre 1721–1724 Georg Dannenberg 1716–1720 Anders Possenius 1726–1740 Anders Possenius 1741–1764 Peter Possenius 1768–1771 Gabriel Melartopaeus 1774–1783 Adolf Fredrik Stenfeldt 1784–1801 Henrik Montin 1805–1808 Henrik Vinter 1811–1831 Nils Johan Perander 1834–1870 Anders Josef Europæus 1873–1900 Alexander Ferdinand Åkerblom 1901–1915 Salomon Manninen 1917–1924 Matti Laitinen 1926–1941 Niilo A. Huttunen Kappalaiset –1670 Samuel Gargianus 1670–1690 Georg H. Schyttenius 1712–1715 Anders Possenius 1721–1725 Anders Possenius 1716–1720 Matthias Pardanus 1725–1749 Mårten Lång 1749–1787 Henrik Alopæus 1789–1805 Peter Possenius 1806–1813 Stefan Björnholm 1815–1820 Johan Fredrik Kekoni 1822–1836 Anders Johan Kiljander 1839–1875 Johan Adolf Gröhn 1878–1890 Anders Samuel Kiljander 1890–1905 Antti Heikkinen 1909–1919 Hugo Anian (Mÿller) Honkamo 1920–1933 Emil Hallikainen Ylimääräiset papit 1797–1808 Samuel Fredrik Montin , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1805–1806 Johan Meklin , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Karl Siljander , kirkkoherran apulainen 1808–1817 Matias Strömmer , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1813–1814 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1814–1816 Johan Mårten Strömmer , armovuoden saarnaaja 1817–1823 Henrik Renqvist , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Lars Romell , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Adam Rönnqvist , armovuodensaarnaaja 1824–1826 Erik Adrian Nygren , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Adam Rönnqvist , kirkkoherran apulainen 1827–1832 Nils Gabriel Savenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1832 Anders Ruth , kappalaisen apulainen 1832–1834 Georg Magnus Kiljander , armovuodensaarnaaja 1832–1835 Anders Henrik Reilander , kappalaisen apulainen 1834–1842 Karl Gustaf Vargentin , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Gustaf Robert Kekoni , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1838–1839 Johan Immanuel Polén , armovuodensaarnaaja 1842–1849 Fredrik Alexander Hypén , kirkkoherran apulainen 1847–1862 Johan Julius Gröhn , kappalaisen apulainen 1849–1856 Erik Johan Eriksson , kirkkoherran apulainen 1856–1857 Johan Teodor Dahlström , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Lars Erik Mozelli , kirkkoherran apulainen 1858–1859 Karl Alfred Veckman , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Alexander Fritjof Aschan , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Johan Jakob Strömmer , kappalaisen apulainen 1866–1867 Karl Karttunen , kirkkoherran apulainen 1867–1868 Henrik Edvard Schroderus , kirkkoherran apulainen 1868 Gustaf Adolf Höök , kappalaisen sijainen 1868–1869 Aron Johan Rytkönen , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Robert Ferdinand Bergh , kappalaisen apulainen 1869–1870 Johan Pöyhönen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1869–1872 Johan Henrik Ilvonen , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1870–1871 Karl Anders Ventin , kappalaisen apulainen 1872–1873 Aron Johan Rytkönen , sijaiskirkkoherra 1873 David Hakkarainen , kappalaisen sijainen 1873–1877 Knut Fredrik Durchman , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1875 Johan Henrik Ilvonen , kirkkoherran apulainen 1877–1880 Artur Olivier Blomberg , kirkkoherran apulainen 1877–1878 Juho Tanskanen , armovuodensaarnaaja 1880–1882 August Mömmö , kirkkoherran apulainen 1882 Kaarlo Huotari , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Mikko Liukku , kirkkoherran apulainen 1884–1887 Aukusti Hakkarainen , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Herman Salomon Kuosmanen , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Kaarlo Matias Huovinen , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Kaarlo August Olander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1893–1898 Kaarle Reetrikki Sorri , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898–1901 Frans Evert Blomberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902 Iisakki Puustinen , kirkkoherran apulainen 1906 Kaarle Oskari Holppi , armovuodensaarnaaja 1907– Antti Jalmari Pulkkinen, kappalaisen viransijainen, vt. kirkkoherra Arkisto Liperin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1755, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1669–1934. Vuonna 1839 rakennettu ja vihitty kirkko sekä sen kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 12.6.1842, jolloin suurin osa arkistosta kuitenkin pelastui. Kansallisarkisto on digitoinut Liperin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)