top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lohja

Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1323. Pyhän Laurin kirkko mainitaan 1382 ja kirkko varustettiin alsecco-maalauksilla 1470, jotka uusittiin osaksi valtion varoilla 1886 ja 1889. Kirkko paloi saman aiheuttamasta tulesta muureihin asti 12.7.1623 ja kirkon asehuoneen katto paloi 2.9.1707. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Lohjan kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969.


Seurakuntaan kuuluneista Vihdin kappeliseurakunta mainitaan jo 1433 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1507. Nummen ja Metsäkansan eli Pusulan perustettiin kappeliseurakunniksi 1640 ja näistä viimeksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862 ja ensiksi mainittu 1863. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Karjaan emäseurakunnan Karjalohjan kappeliin 1541.


Muut nimet

Lojo


Kylät

Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Humppila, Immula, Iso-Teutari, Jalassaari, Jantoniemi, Jönsböle, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi, Kirkonkylä, Kittilä, Koikkala, Koski, Kouvola, Kunnarla, Kutsila, Laakspohja, Lehmijärvi, Lohjankylä (Lohjannummi), Lylyinen, Maarpakka, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä, Ojamo, Osuniemi, Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala, Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vähä-Teutari, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola, Ventelä (Vendelä), Virkkala, Vohloinen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 19.8.1733 ja vahvistettiin 9.8.1734. Kymmenysvoista kihlakunnaoikeuden päätökset 18.9.1776 ja 22.10.1787. Kappalaisen palkasta piispa Rothoviuksen sääntö 14.3.1640 sekä tuomiokapitulin päätökset 26.8.1747 ja 16.3.1785. Pitäjänapulaisia mainitaan ainakin vuodesta 1680, kunnes virka lakkautettiin 1872 ja palkka jaettiin seurakunnan muulle papistolle. Seurakunnassa oli pitäjänpedagogi asetettuna tuomiokapitulin suostumuksella 26.7.1656 ja virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.3.1816.


Kirkkoherrat

1320-luku Ingvaldus

1377 Johannes Frunnesson

1382 Peder Provest

1405 Olavi

1430 Herman Jacobu

1430 Jacoburs Petri Rödh

1447 Matthias Laurentii

1456 Jönis Suupaltti

1485 Jaakko Valdemarinpoika Garp, vt. kirkkoherra

1549–1559 Thomas Gregoriuksenpoika

1562 Juhana Martinpoika

1565–1570 Petrus Nicolai Härkä

1579–1594 Thomas Olavinpoika

1596–1616 Thomas Simonis

1616–1624 Isaacus Petri Melartopaeus

1624 Klaus

1624–1636 Matthias Laurentii

1638–1670 Sveno Torchilli

1695–1705 Johannes Forsenius

1784–1814 Anders Collin

1816–1832 Alexander Lauræus


Kappalaiset

1573 Simon Nicolai Ruuth

1583 Bertil Sigfridi

1584 Henrik Magni

1593 Thomas Laurentii

1593 Ericus Thomæ

1617 Petrus Matthiae Taffuia Nylandensis

1634 Johannes Jacobi

1729–1770 Johan Reilin vanhempi

1770–1795 Johan Reilin nuorempi

1796–1826 Anders Reilin

1863–1893 Alexander Lundell


Pitäjänapulaiset

maininta 1672 Eerik Collinus

1693–1701 Ericus Hagman

1703–1722 Ericus Pahlman

1722–1732 Nils Stigelius

1722–1729 Johan Reilin vanhempi

1730–1733 Johan Pahlman

1733–1739 Johan Polviander

1737–1772 Henric Thorenius

1773–1789 Johan Malmsten

1790–1796 Fredric Forselius

1798–1813 Justus Domander

1821–1832 Gustaf Forssman

1851–1873 Karl Erenius, virka lakkautettiin 1872


Ylimääräiset papit

1729–1730 Johan Pahlman, armovuodensaarnaaja

1742–1745 Henrik Warelius, kirkkoherran apulainen

1758–1762 Matthias Langman, virkaatekevä kirkkoherra

1758–1770 Johan Reilin, kappalaisen apulainen

1762–1784 Anders Collin, kirkkoherran apulainen

1783–1790 Fredrik Forselius, vt. pitäjänapulainen

1790 Anders Reilin, armovuodensaarnaaja

1796–1809 Johan Fahlgren, kirkkoherran apulainen

1806–1814 Abraham Johan Logren, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1810–1816 Anders Lilius, kappalaisen apulainen

1818–1823 Mats Almark, kappalaisen apulainen

1820–1822 Gustaf Adolf Gedda, kirkkoherran apulainen

1822–1828 Karl Henrik Hafverberg, kirkkoherran apulainen

1823–1831 Vilhelm Lindqvist, kappalaisen apulainen

1831–1834 Abraham Johan Axelson, kirkkoherran apulainen

1834–1838 Fredrik Gabriel Hedberg, kirkkoherran apulainen

1838–1842 Anders Gustaf Indrén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1842–1845 Johan Erik Ahlström, kirkkoherran apulainen

1850–1851 Vilhelm Ahlroth, vt. pitäjänapulainen

1856–1863 Karl August Mellberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1882–1883 Oskar Edvard Ahlstedt, kirkkoherran apulainen

1883–1886 Gustaf Verner Törnvall, kirkkoherran apulainen

1886–1888 Karl Henrik Lindfors, vt. kirkkoherra

1892–1895 Emil Alarik Candolin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1899–1901 Einar Fredrik Napoleon Candolin, kirkkoherran apulainen

1902– Karl Isidorus Lundberg, kirkkoherran apulainen

1902– Oskar Vilhelm Ekman, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1902– Jooseppi Arra, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1908–1909 Juho Arvi Metsovaara, kirkkoherran apulainen

1909–1910 Uuno Iivari Valanne, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Lohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1776 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1934.


Kirkkoherra Abraham Juslenius vei isonvihan aikana seurakunnan vanhimman arkiston Ruotsiin, jonka myötä se joutui hukkaan. Tämä perustuu Röringin selostukseen vuodelta 1749: "Möjligt är, att de prestgårdsägorna berörande gamla bref och dokument, af hvilka år 1677 somliga uppgåfvos varit 200 och andra 300 år gamla, och som förvarats i kyrkan, blefvo bragta öfver till Sverige. – – Och då kyrkoherden i Kyrkslätt Dryselius visiterade här 1.3.1721 antecknades bl. a. att kkh. Juslenius vid afresandet med sig tagit kyrkans förgylda mässekalk, som dragit ½ stop, samt nya svenska Bibeln; 'det andra var här i förvar'". Lohjan käräjillä 15.10.1726 merkittiin muun muassa, että venäläiset syksyllä 1713 "borttagit altareklädet af fint lerft och broderadt med sölfver. Vidare befunnos 15 kyrkofönster alldeles borta, 20 st. söndergångne, och de öfrige mycket söndrige och svage, att de nästan öfver allt behöfde förnyas", ja pappilan mainitaan ollen"förfallen".


Kirjallisuudessa on aiemmin virheellisesti esitetty, että seurakunnan historiakirjat alkaisivat jo vuodesta 1631, ja arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1900 mainitaan painovirheen vuoksi vuosiluku 1613. Seurakunnan historiakirjat alkavat todellisuudessa vasta vuodesta 1677. Seurakunnan pappila paloi 12.11.1815, mutta tuolloin arkisto pelastui kokonaan.


Linkit

Hae

bottom of page