Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1323. Pyhän Laurin kirkko mainitaan 1382 ja kirkko varustettiin alsecco-maalauksilla 1470, jotka uusittiin osaksi valtion varoilla 1886 ja 1889. Kirkko paloi saman aiheuttamasta tulesta muureihin asti 12.7.1623 ja kirkon asehuoneen katto paloi 2.9.1707. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Lohjan kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969.
Seurakuntaan kuuluneista Vihdin kappeliseurakunta mainitaan jo 1433 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1507. Nummen ja Metsäkansan eli Pusulan perustettiin kappeliseurakunniksi 1640 ja näistä viimeksi mainittu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862 ja ensiksi mainittu 1863. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Karjaan emäseurakunnan Karjalohjan kappeliin 1541.
Muut nimet
Lojo
Kylät
Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Humppila, Immula, Iso-Teutari, Jalassaari, Jantoniemi, Jönsböle, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi, Kirkonkylä, Kittilä, Koikkala, Koski, Kouvola, Kunnarla, Kutsila, Laakspohja, Lehmijärvi, Lohjankylä (Lohjannummi), Lylyinen, Maarpakka, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä, Ojamo, Osuniemi, Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala, Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vähä-Teutari, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola, Ventelä (Vendelä), Virkkala, Vohloinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 19.8.1733 ja vahvistettiin 9.8.1734. Kymmenysvoista kihlakunnaoikeuden päätökset 18.9.1776 ja 22.10.1787. Kappalaisen palkasta piispa Rothoviuksen sääntö 14.3.1640 sekä tuomiokapitulin päätökset 26.8.1747 ja 16.3.1785. Pitäjänapulaisia mainitaan ainakin vuodesta 1680, kunnes virka lakkautettiin 1872 ja palkka jaettiin seurakunnan muulle papistolle. Seurakunnassa oli pitäjänpedagogi asetettuna tuomiokapitulin suostumuksella 26.7.1656 ja virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.3.1816.
Kirkkoherrat
1320-luku Ingvaldus
1377 Johannes Frunnesson
1382 Peder Provest
1405 Olavi
1430 Herman Jacobu
1430 Jacoburs Petri Rödh
1447 Matthias Laurentii
1456 Jönis Suupaltti
1485 Jaakko Valdemarinpoika Garp, vt. kirkkoherra
1549–1559 Thomas Gregoriuksenpoika
1562 Juhana Martinpoika
1565–1570 Petrus Nicolai Härkä
1579–1594 Thomas Olavinpoika
1596–1616 Thomas Simonis
1616–1624 Isaacus Petri Melartopaeus
1624 Klaus
1624–1636 Matthias Laurentii
1638–1670 Sveno Torchilli
1670–1675 Johannes Svenonius Forsenius
1677–1695 Gabriel Laurentii Tammelinus
1695–1705 Johannes Forsenius
1705–1713 Abraham Danielis Juslenius
1716 Johan Sennenberg
1720–1745 Gregorius Arctopolitanus
1746–1759 Abraham Johannis Roering
1762–1784 Thomas Pacchalenius
1784–1814 Anders Collin
1816–1832 Alexander Lauræus
1834–1839 Karl Henrik Forssman
1842–1856 Karl Gustaf von Pfaler
1859–1886 Gustaf Fredrik Helsingius
1888–1901 Anders Adrian Candolin
1902–1913 Adolf Alarik Neovius
1915–1933 Emil Alarik Candolin
Kappalaiset
1573 Simon Nicolai Ruuth
1583 Bertil Sigfridi
1584 Henrik Magni
1593 Thomas Laurentii
1593 Ericus Thomæ
1617 Petrus Matthiae Taffuia Nylandensis
1634 Johannes Jacobi
1650–1657 Christiernus Agricola
1657–1683 Henricus Erici Stenman
1689–1728 Christiernus Stenman
1729–1770 Johan Reilin vanhempi
1770–1795 Johan Reilin nuorempi
1796–1826 Anders Reilin
1828–1860 Karl Henrik Hafverberg
1863–1893 Alexander Lundell
1895– Emil Alarik Candolin
Pitäjänapulaiset
maininta 1672 Eerik Collinus
1680–1689 Christiernus Stenman
1693–1701 Ericus Hagman
1703–1722 Ericus Pahlman
1722–1732 Nils Stigelius
1722–1729 Johan Reilin vanhempi
1730–1733 Johan Pahlman
1733–1739 Johan Polviander
1737–1772 Henric Thorenius
1773–1789 Johan Malmsten
1790–1796 Fredric Forselius
1798–1813 Justus Domander
1814–1820 Abraham Johan Logren
1821–1832 Gustaf Forssman
1833–1850 Fredrik Johan Leidenius
1851–1873 Karl Erenius, virka lakkautettiin 1872
Ylimääräiset papit
1729–1730 Johan Pahlman, armovuodensaarnaaja
1742–1745 Henrik Warelius, kirkkoherran apulainen
1758–1762 Matthias Langman, virkaatekevä kirkkoherra
1758–1770 Johan Reilin, kappalaisen apulainen
1762–1784 Anders Collin, kirkkoherran apulainen
1783–1790 Fredrik Forselius, vt. pitäjänapulainen
1790 Anders Reilin, armovuodensaarnaaja
1796–1809 Johan Fahlgren, kirkkoherran apulainen
1806–1814 Abraham Johan Logren, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1810–1816 Anders Lilius, kappalaisen apulainen
1818–1823 Mats Almark, kappalaisen apulainen
1820–1822 Gustaf Adolf Gedda, kirkkoherran apulainen
1822–1828 Karl Henrik Hafverberg, kirkkoherran apulainen
1823–1831 Vilhelm Lindqvist, kappalaisen apulainen
1831–1834 Abraham Johan Axelson, kirkkoherran apulainen
1834–1838 Fredrik Gabriel Hedberg, kirkkoherran apulainen
1838–1842 Anders Gustaf Indrén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1842–1845 Johan Erik Ahlström, kirkkoherran apulainen
1850–1851 Vilhelm Ahlroth, vt. pitäjänapulainen
1856–1863 Karl August Mellberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1882–1883 Oskar Edvard Ahlstedt, kirkkoherran apulainen
1883–1886 Gustaf Verner Törnvall, kirkkoherran apulainen
1886–1888 Karl Henrik Lindfors, vt. kirkkoherra
1892–1895 Emil Alarik Candolin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1899–1901 Einar Fredrik Napoleon Candolin, kirkkoherran apulainen
1902– Karl Isidorus Lundberg, kirkkoherran apulainen
1902– Oskar Vilhelm Ekman, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1902– Jooseppi Arra, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1908–1909 Juho Arvi Metsovaara, kirkkoherran apulainen
1909–1910 Uuno Iivari Valanne, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Lohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1776 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1934.
Kirkkoherra Abraham Juslenius vei isonvihan aikana seurakunnan vanhimman arkiston Ruotsiin, jonka myötä se joutui hukkaan. Tämä perustuu Röringin selostukseen vuodelta 1749: "Möjligt är, att de prestgårdsägorna berörande gamla bref och dokument, af hvilka år 1677 somliga uppgåfvos varit 200 och andra 300 år gamla, och som förvarats i kyrkan, blefvo bragta öfver till Sverige. – – Och då kyrkoherden i Kyrkslätt Dryselius visiterade här 1.3.1721 antecknades bl. a. att kkh. Juslenius vid afresandet med sig tagit kyrkans förgylda mässekalk, som dragit ½ stop, samt nya svenska Bibeln; 'det andra var här i förvar'". Lohjan käräjillä 15.10.1726 merkittiin muun muassa, että venäläiset syksyllä 1713 "borttagit altareklädet af fint lerft och broderadt med sölfver. Vidare befunnos 15 kyrkofönster alldeles borta, 20 st. söndergångne, och de öfrige mycket söndrige och svage, att de nästan öfver allt behöfde förnyas", ja pappilan mainitaan ollen"förfallen".
Kirjallisuudessa on aiemmin virheellisesti esitetty, että seurakunnan historiakirjat alkaisivat jo vuodesta 1631, ja arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1900 mainitaan painovirheen vuoksi vuosiluku 1613. Seurakunnan historiakirjat alkavat todellisuudessa vasta vuodesta 1677. Seurakunnan pappila paloi 12.11.1815, mutta tuolloin arkisto pelastui kokonaan.
Kansallisarkisto on digitoinut Lohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.