top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Leppävirta

Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja sai ensimmäisen oman kirkkoherransa 4.6.1639. Kirkko rakennettiin samana vuonna, jolloin ensimmäinen kirkkoherra sai myös virkatalon. Uutta kirkkoa varten saatiin kuninkaan kolehdinkantolupa Porvoon hiippakunnassa 6.6.1740 ja kirkko vihittiin 1748. Toisen vuonna 1803 rakennetun kirkon, kellokastarin ja kellot poltti ukkosen aiheuttama tuli 12.8.1834. Nykyinen harmaakivinen kirkko valmistui 1846, mutta kun työt oli huonosti tehty, syntyi pitkällinen oikeudenkäynti ja kirkko otettiin lopullisesti vastaan vasta 1861. Kappalaisen virkatalo hävitettiin murhapoltolla 7.5.1871. Seurakunnan osia liitettiin Suonenjoen rukoushuonekuntaan 1781 ja Tuusniemeen kirkkoherrakuntaan 1855. Heinäveden seurakuntaan liitettiin Leppävirran Juurikkasalmen, Kypäräjärven, Polvijärven, Rummukkalan ja Varistapaleen kylät sekä muutamia taloja Haapamäen, Huovilansalmen ja Soinilansalmen kylistä 1856. Seurakuntaan vuodesta 1815 kuulunut Varkauden tehdas erotettiin itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi 1865 ja muodostettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1931. Seurakuntaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891.


Kylät

Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kopolanniemi, Kotalahti, Kurjalanranta, Kuronlahti, Lapinmäki, Leppämäki, Leppävirta, Luttila, Lylymäki, Monninmäki, Mustinmäki, Näätänmaa, Niinimäki, Osmajärvi (Sorsakosken tehdas), Paukarlahti, Petromäki, Pussilantaival, Puurtila, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamais, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Tahvanala, Taipaleen kanava-alue, Tanskansaari, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki, Varkaus


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Päivätöistä papistolle säädettiin kamarikollegion päätöksellä 12.6.1804 ja keisarillisen senaatin päätöksellä 2.11.1865. Pienistä parseleista tehtiin päätös pitäjänkokouksessa 30.10.1808 ja tästä antoi keisarillinen senaatti päätöksen 28.9.1855. Palkan suorittamisesta säädettiin keisarillisen senaatin käskykirjeellä 28.9.1824 ja tuomiokapitulin päätöksellä 10.5.1837. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätökset 2.5.1842 ja 11.12.1847 ja Kappalaisen palkasta 28.9.1855. Teollisuuslaitoksista maksettavista saatavista keisarillisen senaatin päätös 11.4.1861. Toisella kappalaisella oli vuokrarahaa 400 tai markkaa ja kirkkoherra sai rantavuokraa laivoilta 230 markkaa vuodesta. Koulumestarin virasta tuomiokapitulin päätös 15.5.1833 ja kuvernöörin päätös 25.5.1848. Apulaisen määräämisestaä ex officio keisarillisen senaatin päätös 22.12.1864. Uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapituin päätöksellä 9.3.1891. Kirkkoherralla oli oikeus yhtenä yönä vuodessa kalastaa siikoja Konnuksen ja Varkauden virroissa, jotka tekivät vuodessa noin 140 markkaa.


Kirkkoherrat

1639–1676 Matthias Henrici Montanus

1677–1703 Clemens Bartholdi Bosphorus (Oxman)

1703–1713 Ivar Argillander

1723–1735 Johan Kyander

1735–1742 Abraham Winquist

1799–1805 Gabriel Tuderus

1808–1830 Gabriel Krogius

1834–1836 Fredrik Rönnback

1840–1841 Lars Tallgren

1879–1894 Johan Jakob Rahm

1917–1947 Pekka Karhu


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

1651–1677 Clemens Bartholdi Bosphorus

1676–1690 Casper Matthiae Montanus

1693–1712 Johan Canuti Ursinus

1709–1741 Johan Montan

1744–1752 Henrik Ekström

1809–1823 Matias Antell

1827–1867 Johan Erik Beyrath

1918–1923 Lauri Mustakallio

1926–1937 Edvin Nousiainen


Kappalaiset, toinen sarja

1902–1917 Pekka Karhu

1919–1926 Lauri Rauramo

1926–1935 Aarne Savola


Ylimääräiset papit

1697–1702 Erik Wirilander, apupappi

1781–1804 Johan Gröhn, kappalaisen apulainen

1801–1809 Henrik Tarén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1804–1806 Klas Magnus Moliis, kirkkoherran apulainen

1805–1809 Anders Ambrosius Rosberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1809–1811 Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen

1811–1815 Nils Adolf Vinter, kirkkoherran apulainen

1811 Erik Vikborg, kappalaisen apulainen

1815–1821 Erik Vikborg, kirkkoherran apulainen

1821–1827 Nils Aschan, vt. kappalainen

1821–1824 Johan Johansson, kirkkoherran apulainen

1824–1848 Jakob Johan Grönros, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1829–1830 August Vilhelm Krogerus, kappalaisen apulainen

1833 Johan Granholm, kappalaisen apulainen

1833–1834 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen

1836–1840 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1841–1842 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen

1849–1850 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1850–1852 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen

1850–1857 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1854–1856 Johan Kristofer Öhqvist, kappalaisen apulainen

1856–1857 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen

1857–1858 Gabriel Vilhelm Melart, kappalaisen sijainen

1857–1858 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen

1858–1861 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen

1858–1859 Johan Immanuel Bergh, kirkkoherran apulainen

1859–1867 Frans Niklas Lackström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1861–1865 Gabriel Vilhelm Melart, kappalaisen sijainen

1865–1868 Alexander Gustaf Valle, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1867–1869 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1868 August Holmström, kirkkoherran apulainen

1868–1869 Johannes Holmström, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1869–1872 Emil Fredrik Landgren, kirkkoherran apulainen

1872–1874 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1874–1875 Jonatan Gummerus, kirkkoherran apulainen

1874–1875 Gustaf Durchman, vt. kappalainen

1875–1877 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1875–1881 Antti Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1877–1879 Niilo Karlsberg, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1879–1886 Josef Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1881 Knut Fredrik Durchman, kappalaisen sijainen

1881–1883 Ernesti Kustaa Kyander, kappalaisen sijainen

1882 Oskar Immanuel Heikel, kirkkoherran apulainen

1883 Karl Eliel Malmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1886–1891 Karl Eliel Malmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1887–1888 Antti Lappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1888–1890 Juho Korhonen, vt. kappalainen

1891–1896 Eljas Lönnrot, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen

1891–1892 Kaarlo Matias Huovinen, kappalaisen apulainen

1892–1893 Anshelm Bernhard Caselius, kappalaisen apulainen

1892 Feliks Lujanen, kirkkoherran apulainen

1893–1896 Juho Korhonen, vt. kappalainen

1893–1897 Juho Kinnunen, välisaarnaaja, vt. kappalainen

1896–1897 Heikki Kyösti Sipilä, kirkkoherran apulainen

1897–1902 Pekka Karhu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1898 Kaarlo Emil Kalli, vt. kappalainen

1898–1900 Niilo Aleksander Huttunen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1900–1901 Juho Abraham Pietola, välisaarnaaja

1904 Pekka Karhu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1924–1926 Elias Mustakallio, vt. 1. kappalainen

 

Arkisto


Leppävirran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1662–1956.


Linkit

112 katselukertaa

Hae

bottom of page