Erotettiin Kuopion emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja sai ensimmäisen oman kirkkoherransa 4.6.1639. Kirkko rakennettiin samana vuonna, jolloin ensimmäinen kirkkoherra sai myös virkatalon. Uutta kirkkoa varten saatiin kuninkaan kolehdinkantolupa Porvoon hiippakunnassa 6.6.1740 ja kirkko vihittiin 1748. Toisen vuonna 1803 rakennetun kirkon, kellokastarin ja kellot poltti ukkosen aiheuttama tuli 12.8.1834. Nykyinen harmaakivinen kirkko valmistui 1846, mutta kun työt oli huonosti tehty, syntyi pitkällinen oikeudenkäynti ja kirkko otettiin lopullisesti vastaan vasta 1861. Kappalaisen virkatalo hävitettiin murhapoltolla 7.5.1871. Seurakunnan osia liitettiin Suonenjoen rukoushuonekuntaan 1781 ja Tuusniemeen kirkkoherrakuntaan 1855. Heinäveden seurakuntaan liitettiin Leppävirran Juurikkasalmen, Kypäräjärven, Polvijärven, Rummukkalan ja Varistapaleen kylät sekä muutamia taloja Haapamäen, Huovilansalmen ja Soinilansalmen kylistä 1856. Seurakuntaan vuodesta 1815 kuulunut Varkauden tehdas erotettiin itsenäiseksi tehdasseurakunnaksi 1865 ja muodostettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1931. Seurakuntaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapitulin päätöksellä 9.3.1891.
Kylät
Haapamäki, Halola, Hankamäki, Hiismäki, Huovila, Huovilansalmi, Keinälänmäki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kopolanniemi, Kotalahti, Kurjalanranta, Kuronlahti, Lapinmäki, Leppämäki, Leppävirta, Luttila, Lylymäki, Monninmäki, Mustinmäki, Näätänmaa, Niinimäki, Osmajärvi (Sorsakosken tehdas), Paukarlahti, Petromäki, Pussilantaival, Puurtila, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamais, Saijanlahti, Sarkamäki, Sarkaniemi, Soinilansalmi, Tahvanala, Taipaleen kanava-alue, Tanskansaari, Timola, Tuppurinmäki, Unnukansalo, Valkeamäki, Varkaus
Naapuriseurakunnat
Papisto
Päivätöistä papistolle säädettiin kamarikollegion päätöksellä 12.6.1804 ja keisarillisen senaatin päätöksellä 2.11.1865. Pienistä parseleista tehtiin päätös pitäjänkokouksessa 30.10.1808 ja tästä antoi keisarillinen senaatti päätöksen 28.9.1855. Palkan suorittamisesta säädettiin keisarillisen senaatin käskykirjeellä 28.9.1824 ja tuomiokapitulin päätöksellä 10.5.1837. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätökset 2.5.1842 ja 11.12.1847 ja Kappalaisen palkasta 28.9.1855. Teollisuuslaitoksista maksettavista saatavista keisarillisen senaatin päätös 11.4.1861. Toisella kappalaisella oli vuokrarahaa 400 tai markkaa ja kirkkoherra sai rantavuokraa laivoilta 230 markkaa vuodesta. Koulumestarin virasta tuomiokapitulin päätös 15.5.1833 ja kuvernöörin päätös 25.5.1848. Apulaisen määräämisestaä ex officio keisarillisen senaatin päätös 22.12.1864. Uuden palkkausjärjestyksen mukaan asetettiin toinen kappalainen tuomiokapituin päätöksellä 9.3.1891. Kirkkoherralla oli oikeus yhtenä yönä vuodessa kalastaa siikoja Konnuksen ja Varkauden virroissa, jotka tekivät vuodessa noin 140 markkaa.
Kirkkoherrat
1639–1676 Matthias Henrici Montanus
1677–1703 Clemens Bartholdi Bosphorus (Oxman)
1703–1713 Ivar Argillander
1723–1735 Johan Kyander
1735–1742 Abraham Winquist
1743–1767 Johan David Alopæus
1769–1797 Gustaf Fredrik Aurenius
1799–1805 Gabriel Tuderus
1808–1830 Gabriel Krogius
1834–1836 Fredrik Rönnback
1840–1841 Lars Tallgren
1845–1867 Daniel Fredrik Valle
1869–1877 Gustaf Adolf Saxbäck
1879–1894 Johan Jakob Rahm
1896–1915 Henrik Edvard Rauramo (Schroderus)
1917–1947 Pekka Karhu
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
1651–1677 Clemens Bartholdi Bosphorus
1676–1690 Casper Matthiae Montanus
1693–1712 Johan Canuti Ursinus
1709–1741 Johan Montan
1744–1752 Henrik Ekström
1754–1772 Henrik Reinhold Stenroth
1773–1806 Henrik Johan Andersin
1809–1823 Matias Antell
1827–1867 Johan Erik Beyrath
1869–1898 Efraim Adrian Mandellöf
1901–1915 David Konstantin Kröger
1915–1917 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler
1918–1923 Lauri Mustakallio
1926–1937 Edvin Nousiainen
Kappalaiset, toinen sarja
1902–1917 Pekka Karhu
1919–1926 Lauri Rauramo
1926–1935 Aarne Savola
Ylimääräiset papit
1697–1702 Erik Wirilander, apupappi
1781–1804 Johan Gröhn, kappalaisen apulainen
1801–1809 Henrik Tarén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1804–1806 Klas Magnus Moliis, kirkkoherran apulainen
1805–1809 Anders Ambrosius Rosberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1809–1811 Gustaf Vinter, kirkkoherran apulainen
1811–1815 Nils Adolf Vinter, kirkkoherran apulainen
1811 Erik Vikborg, kappalaisen apulainen
1815–1821 Erik Vikborg, kirkkoherran apulainen
1821–1827 Nils Aschan, vt. kappalainen
1821–1824 Johan Johansson, kirkkoherran apulainen
1824–1848 Jakob Johan Grönros, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1829–1830 August Vilhelm Krogerus, kappalaisen apulainen
1833 Johan Granholm, kappalaisen apulainen
1833–1834 Karl Vilhelm Becker, kappalaisen apulainen
1836–1840 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1841–1842 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen
1849–1850 Klas Gustaf Beyrath, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1850–1852 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen
1850–1857 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1854–1856 Johan Kristofer Öhqvist, kappalaisen apulainen
1856–1857 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Gabriel Vilhelm Melart, kappalaisen sijainen
1857–1858 Gustaf Adolf Svahn, kirkkoherran apulainen
1858–1861 Johan Ernst Beyrath, kappalaisen apulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen
1858–1859 Johan Immanuel Bergh, kirkkoherran apulainen
1859–1867 Frans Niklas Lackström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1861–1865 Gabriel Vilhelm Melart, kappalaisen sijainen
1865–1868 Alexander Gustaf Valle, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1867–1869 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra
1868 August Holmström, kirkkoherran apulainen
1868–1869 Johannes Holmström, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1869–1872 Emil Fredrik Landgren, kirkkoherran apulainen
1872–1874 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1874–1875 Jonatan Gummerus, kirkkoherran apulainen
1874–1875 Gustaf Durchman, vt. kappalainen
1875–1877 Karl Alexander Pfaler, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1875–1881 Antti Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1877–1879 Niilo Karlsberg, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1879–1886 Josef Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1881 Knut Fredrik Durchman, kappalaisen sijainen
1881–1883 Ernesti Kustaa Kyander, kappalaisen sijainen
1882 Oskar Immanuel Heikel, kirkkoherran apulainen
1883 Karl Eliel Malmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1886–1891 Karl Eliel Malmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1887–1888 Antti Lappalainen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1888–1890 Juho Korhonen, vt. kappalainen
1891–1896 Eljas Lönnrot, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen
1891–1892 Kaarlo Matias Huovinen, kappalaisen apulainen
1892–1893 Anshelm Bernhard Caselius, kappalaisen apulainen
1892 Feliks Lujanen, kirkkoherran apulainen
1893–1896 Juho Korhonen, vt. kappalainen
1893–1897 Juho Kinnunen, välisaarnaaja, vt. kappalainen
1896–1897 Heikki Kyösti Sipilä, kirkkoherran apulainen
1897–1902 Pekka Karhu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1898 Kaarlo Emil Kalli, vt. kappalainen
1898–1900 Niilo Aleksander Huttunen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1900–1901 Juho Abraham Pietola, välisaarnaaja
1904 Pekka Karhu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1924–1926 Elias Mustakallio, vt. 1. kappalainen
Arkisto
Leppävirran seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1808 ja historiakirjat vuodesta 1743. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1662–1956.
Kansallisarkisto on digitoinut Leppävirran seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.