Kornetti Alexander Magnus Reeth sai luvan kappelin perustamiselle hallitsemansa Luhangan säteritilan seudulle 18.5.1766 ja 17.3.1767, johon Sysmän emäseurakunta suostui kirkonkokouksessa 2.2.1766. Reeth lahjoitti seurakunnalle maata sekä kirkkoa että virkataloa varten, johon Reethin perilliset tekivät lisäyksiä, ja syyni maista pidettiin 15.7.1775. Samalla päätettiin, että kappalainen sai kylän yhteisestä metstästä ottaa polttopuita tarvitsemansa määrän ja tämän päätöksen maaherra vahvisti 26.8.1775. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767. Uusi kirkko vihittiin käyttöön 1.10.1893. Erotettiin Sysmästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Luhangan kunta perustettiin 1864.
Muut nimet
Luhanko
Kylät
Klemettilä, Lempää, Rekolankylä, Tammijärvi, Vuorenkylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 7.11.1864 ja 16.4.1885. Koulumestarin palkkauksesta päätetiin pitäjänkokouksessa 12.1.1834 ja 1.8.1847.
Kirkkoherrat
1865–1866 Olof Nevander
1890–1917 Otto Vilhelm Olander
1918–1922 Arvid Juho Eemi Nenye
1923–1934 Sulo Toivo Vallisaari (Fagerholm)
Kappalaiset
1767–1781 Thomas Neovius
1782–1789 Thomas Wilhelm Neovius
1790–1799 Johan Leander
1800–1802 Niklas Karl Langberg
1804–1810 Henrik Seleni
1810–1827 Anders Johan Holmsten
1831–1839 Karl Hahl
1841–1865 Olof Nevander, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1839–1841 Olof Nevander, pitäjänapulainen
1866–1868 Bror Karl Masalin, armonvuodensaarnaaja
1868–1875 Anders Andersson, vt. kirkkoherra
1875 Karl Julius Karsten, vt. kirkkoherra
1875–1877 Karl Johan Lind, vt. kirkkoherra
1877–1881 Gustaf Adolf Veckman, vt. kirkkoherra
1881–1887 Jaakko Pohjonen, vt. kirkkoherra
1884 Otto Vilhelm Olander, vt. kirkkoherra
1886 Jakob Esaias Stenrberg, vt. kirkkoherra
1887–1890 Oskar Vilho Oksanen, vt. kirkkoherra
1917 Emil Jokiranta, vt. kirkkoherra
1917–1918 Paavo Salo, vt. kirkkoherra
1922–1923 Frans Vihtori Kava, vt. kirkkoherra
Arkisto
Luhangan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1817 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1767–1955.
Kansallisarkisto on digitoinut Luhangan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit