top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lohtaja

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Lohtaja

Lohtaja on perustettu Kokkolan emäseurakunnan anneksiseurakunnaksi 1467 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1617 ja se paloi ukkosen aiheuttaman tulen seurauksena 14.7.1643. Seuraava kirkko rakennettiin 1644 ja purettiin 1768. Isonvihan aikana kärsi kirkko suuria vaurioita. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista ainakin 1623, joista toinen siirrettiin Ylikannukseen 1692, ja pitäjänapulainen ainakin 1657, joka puolestaan siirrettiin Lestijärvelle 1787. Seurakuntaan kuuluneet Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 liitettiin kuuluvaksi Kälviään keisarin käskykirjeellä 22.11.1897. Lohtajan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009.


Seurakuntaan kuuluneista Ylikannus eli Kannus perustettiin kappeliksi, muodostettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Toholampi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1665, muodostettiin kappeliksi 1775 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859, johon Lestijärven vanha rukoushuonekunta liitettiin kappelina kuuluvaksi. Himanka perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794, muodostettiin kappeliksi 1846 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898.


Muut nimet

Lochteå


Kylät

Alaviirre, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Väliviirre


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra sai 8 puntaa kruununjyviä 9.9.1581. Kirkkoherralle maksettavista heinistä tehtiin sopimus 23.8.1752, jonka maaherra vahvisti 15.9.1752, ja asiasta annettiin keisarillisen senaatin päätös 6.2.1862. Papinlahden järven kuivattamisesta keisarillisen senaatin päätös 8.3.1898.


Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen ja keisarillisen senaatin päätöksen 8.3.1898 mukaan seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle virkatalon vahvikkeena 24 330 kiloa heiniä, kunnes olivat parantaneet kirkkoherran heinämaat siihen kuntoon, että niistä saatiin virkatalolle vastaava määrä heiniä.


Kirkkoherrat

1578–1593 Jacobus Erici

1593–1620 Ericus Jacobi

1620–1637 Laurentius Matthiae Lochtovius (Granberg)

1637–1640 Carolus Erici Lochtovius

1640–1647 Gustavus Canuti Witting

1732–1737 Josef Kranck

1795–1800 Johan Snellman

1802–1820 Anders Törnudd


Kappalaiset, ensimmäinen sarja

ainakin 1593–1609Mauritius Simonis

1610–luvulla Laurentius Matthiae Lochtovius

n.1630–1637 Carolus Erici Lochtovius

1694 Johan Mathiæ Mathesius, siirrettiin Kannukseen


Kappalaiset, toinen sarja

1623–1641 Petrus Johannis Prochaeus

1641–1663 Olaus Benedicti

1686–1690 Erik Tarvonius

1712–1731 Jakob Sipelius

1782–1811 Abraham Perander

1903–1906 Rurik Calamnius

1909–1929 Karl Simelius


Pitäjänapulaiset

1657–1663 Isaacus Caroli

1729–1732 Josef Kranck

1785–1787 Nils Simelius, siirrettiin Lestijärvelle


Ylimääräiset papit

1723–1725 Johan Cajanus, armovuodensaarnaaja

1747– Jakob Flander, kappalaisen apulainen

1751–1757 Gabriel Holmudd, kirkkoherran apulainen

1753–1766 Gustaf Johan Cajanus, papiston apulainen

1764–1767 Jakob Gäddvik, kappalaisen apulainen

–1772 Karl Henrik Ståhle, kappalaisen apulainen

1773–1775 Mikael Forslin, kappalaisen apulainen

1775–1776 Jakob Mannerström, kirkkoherran apulainen

1781–1783 Petter Ticklen, kappalaisen apulainen

1793–1797 Matthias Arvelander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1800–1803 Henrik Piponius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1803–1808 Nils Peter Holmström, kirkkoherran apulainen

1807 Olof Niklas Tengman, kirkkoherran apulainen

1807–1810 Abraham Eklind, kappalaisen apulainen

1809–1814 Nils Simelius, kirkkoherran apulainen

1814–1816 Matias Volstedt, kirkkoherran apulainen

1816–1820 Anders Gustaf Törnudd, kirkkoherran apulainen

1820–1823 Jonas Gabriel Taxell, armovuoden saarnaaja

1826–1828 Gustaf Thoren, kirkkoherran apulainen

1830–1834 Kristian Vilhelm Litzell, virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen

1832–1840 Berndt Leonard Frosterus, kirkkoherran apulainen

1835–1842 Peter Henrik Lindegren, kappalaisen sijainen

1840–1842 Karl Henrik Elfving, kirkkoherran apulainen

1842–1846 Frans Peter Kemell, kirkkoherran apulainen

1843–1852 Anders Israel Grottelin, kappalaisen sijainen

1846–1850 Adolf Abraham Nylander, kirkkoherran apulainen

1850–1854 Jakob Cederberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1852 Johan Porthen, kappalaisen sijainen

1852–1858 Berndt Ferninand Cajanus, kappalaisen sijainen

1858–1860 Karl Robert Sandelin, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1872–1876 Josef Fredrik Cajan, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1876–1879 Lars Viktor Pajula, kirkkoherran apulainen

1879–1880 Aukusti Pouru, kirkkoherran apulainen

1880–1884 Paul Ferninand Leino, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1890–1891 Adolf Aleksander Halme, vt. kappalainen

1896 Emil Oskar Ojala, välisaarnaaja

 

Arkisto


Lohtajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1722ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1825–1841.


Kansallisarkisto on digitoinut Lohtajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

15 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page