top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Liperi

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Liperi

Perustettiin Kiteen emäseurakunnan Pielisen pogostassa sijainneeksi kappeliksi 1630, jota ennen alueen ortodoksiset asukkaat olivat muuttaneen Venäjälle Tverin kuvernementtiin. Liperin alue kuului aikanaan Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja täällä mainitaan olleen Kuhasalon autio ortodoksinen luostari 1589. Seurakuntaan määrättiin kuuluvaksi Pielisjärven suurpitäjä eli Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka ja Rautavaara 1638, mutta ne erotettiin jo seuraavana vuonna. Erotettiin Kiteestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperin vapaaherrakunta lahjoitettiin Herman Flemingille 1651. Venäläiset polttivat Putilon tilan maalla sijainneen kirkon 1656, jonka rakentamisesta oli määrättä kihlakunnanoikeudessa 24.8.1642, ja kostoksi luterilaiset polttivat Konttilansalmen ortodoksisen kirkon. Toinen Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi kutsuttu kirkko rakennettiin 1669. Seuraavat uudet kirkot rakennettiin 1760 ja 1839. Isonvihan aikana kasakat ryöstivät kirkon. Uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä keisarillisella käskykirjeellä 29.6.1852. Kappalaisen pappila paloi 19.4.1840. Liperin kunta perustettiin 1875.


Seurakuntaan kuulunut Kaavin kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1803, Kontiolahden kappeli 1857 ja Liperin kappeli 1879. Liperin Rääkkylän, Hypönniemen ja Hernevaaran kylät liitettiin Kiteestä perustettuun Rääkkylän seurakuntaan 1857. Kuusjärven eli myöhemmän Outokummun kappeliseurakunta muodostettiin Liperin Sysmän, Maljasalmen ja Viurunniemen sekä Kaavin Varsilahden kylistä 1863 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Liperin Rikkaranta liitettiin Kuusjärveen 1921 ja Kokonvaara ja Harmaasalo 1937.


Muut nimet

Libelits


Kylät

Kaatamo, Kompero, Korpivaara, Leppälahti, Liperi, Liperinsalo, Risti, Ristinsalmi, Roukalahti, Taipale, Tutjunniemi, Vaivio


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkkauksesta tehtiin väliaikainen suostumus 24.3.1777. Palkkauksesta myös keisarillisen senaatin päätökset 19.1.1838, 20.10.1850 ja 23.3.1870. Liperin kirkkoherra sai 2/3 osaa ja Kaavin kirkkoherra 1/3 osa entisestä deputaatista keisarillisen senaatin päätöksellä 20.3.1812. Kirkkoherran deputaatti 9,45 hehtolitraaviljaa ja 30 markkaa 70 penniä peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892.


Kirkkoherrat

1632 Martinus

1632–1645 Georgius Georgii

1650–1670 Laurentius Henrici Bergh

1671– Samuel Cargianus

1681–1695 Henricus Thomas Sundius

1700–1711 Zacharias Sidensnöre

1721–1724 Georg Dannenberg

1716–1720 Anders Possenius

1726–1740 Anders Possenius

1741–1764 Peter Possenius

1774–1783 Adolf Fredrik Stenfeldt

1784–1801 Henrik Montin

1805–1808 Henrik Vinter

1901–1915 Salomon Manninen

1917–1924 Matti Laitinen

1926–1941 Niilo A. Huttunen


Kappalaiset

–1670 Samuel Gargianus

1670–1690 Georg H. Schyttenius

1712–1715 Anders Possenius

1721–1725 Anders Possenius

1716–1720 Matthias Pardanus

1725–1749 Mårten Lång

1749–1787 Henrik Alopæus

1789–1805 Peter Possenius

1806–1813 Stefan Björnholm

1839–1875 Johan Adolf Gröhn

1890–1905 Antti Heikkinen

1920–1933 Emil Hallikainen


Ylimääräiset papit

1797–1808 Samuel Fredrik Montin, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1805–1806 Johan Meklin, kirkkoherran apulainen

1806–1808 Karl Siljander, kirkkoherran apulainen

1808–1817 Matias Strömmer, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1813–1814 Gustaf Varén, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1814–1816 Johan Mårten Strömmer, armovuoden saarnaaja

1817–1823 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1822–1823 Anders Kiljander, kirkkoherran apulainen

1823–1824 Lars Romell, kirkkoherran apulainen

1823–1824 Adam Rönnqvist, armovuodensaarnaaja

1824–1826 Erik Adrian Nygren, kirkkoherran apulainen

1826–1827 Adam Rönnqvist, kirkkoherran apulainen

1827–1832 Nils Gabriel Savenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1827–1832 Anders Ruth, kappalaisen apulainen

1832–1834 Georg Magnus Kiljander, armovuodensaarnaaja

1832–1835 Anders Henrik Reilander, kappalaisen apulainen

1834–1842 Karl Gustaf Vargentin, kirkkoherran apulainen

1836–1838 Gustaf Robert Kekoni, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1838–1839 Johan Immanuel Polén, armovuodensaarnaaja

1842–1849 Fredrik Alexander Hypén, kirkkoherran apulainen

1847–1862 Johan Julius Gröhn, kappalaisen apulainen

1849–1856 Erik Johan Eriksson, kirkkoherran apulainen

1856–1857 Johan Teodor Dahlström, kirkkoherran apulainen

1857–1858 Lars Erik Mozelli, kirkkoherran apulainen

1858–1859 Karl Alfred Veckman, kirkkoherran apulainen

1859–1866 Alexander Fritjof Aschan, kirkkoherran apulainen

1862–1866 Johan Jakob Strömmer, kappalaisen apulainen

1866–1867 Karl Karttunen, kirkkoherran apulainen

1867–1868 Henrik Edvard Schroderus, kirkkoherran apulainen

1868 Gustaf Adolf Höök, kappalaisen sijainen

1868–1869 Aron Johan Rytkönen, kirkkoherran apulainen

1868–1869 Robert Ferdinand Bergh, kappalaisen apulainen

1869–1870 Johan Pöyhönen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1869–1872 Johan Henrik Ilvonen, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1870–1871 Karl Anders Ventin, kappalaisen apulainen

1872–1873 Aron Johan Rytkönen, sijaiskirkkoherra

1873 David Hakkarainen, kappalaisen sijainen

1873–1877 Knut Fredrik Durchman, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja

1875 Johan Henrik Ilvonen, kirkkoherran apulainen

1877–1880 Artur Olivier Blomberg, kirkkoherran apulainen

1877–1878 Juho Tanskanen, armovuodensaarnaaja

1880–1882 August Mömmö, kirkkoherran apulainen

1882 Kaarlo Huotari, kirkkoherran apulainen

1882–1884 Mikko Liukku, kirkkoherran apulainen

1884–1887 Aukusti Hakkarainen, kirkkoherran apulainen

1887–1889 Herman Salomon Kuosmanen, kirkkoherran apulainen

1889–1891 Kaarlo Matias Huovinen, kirkkoherran apulainen

1891–1893 Kaarlo August Olander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1893–1898 Kaarle Reetrikki Sorri, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1898–1901 Frans Evert Blomberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1902 Iisakki Puustinen, kirkkoherran apulainen

1906 Kaarle Oskari Holppi, armovuodensaarnaaja

1907– Antti Jalmari Pulkkinen, kappalaisen viransijainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Liperin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1755, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1669–1934.


Vuonna 1839 rakennettu ja vihitty kirkko ja sen kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 12.6.1842, jolloin suurin osa arkistoa pelastui.


Kansallisarkisto on digitoinut Liperin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.



Linkit

Comentarios


Hae

bottom of page