Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Seurakunta oli Turun akatemian prebendana 1640–1831. Uusi kirkko rakennettiin suurimmaksi osaksi Kuusiston linnan raunioista kuljetetuista kivistä 1755. Seurakuntaan kuulunut Kuusiluoto perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Piikkiön kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Kaarinan kuntaan 2009. Muut nimet Pikis Maakirjakylät Aerla, Aerlanböle, Aininen, Andelmaa, Aro, Avik, Bertala, Bussila, Böhle, Diskarla, Finnby, Hadvala, Harfvarö-Tuorla, Hiidis, Hiirlä, Hirsund, Hulkis, Hulkis-Tuorla, Huttala, Ikkerlä, Joensuu (Åminne), Kuusiston Joensuu, Kalaisi, Katari (Katakangar), Kavaldo, Kemperlä, Kierlä, Kiertilä, Kokolahti, Konsaari, Koroisi, Koski, Krapila, Kuotila, Kuurnapää, Lapenperä, Lillby (Vähäkylä), Linnunpää, Luola, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Mäenpää, Niemi, Ootosi, Orlahti, Pangila, Pappila, Pienhepojoki, Pukkila, Purkangar, Raadelmaa, Ratsula, Rungo, Salvela, Sauvola, Skinnarböle, Skänkilä, Storgård, Sullböle, Sundlaks, Suni, Suurhepojoki, Tammela, Teppala, Tuomasböle, Tuomola, Varesvuori, Viukkala, Yltöisi (Yldöis) Naapuriseurakunnat Kaarina , Kuusisto , Lieto , Paimio , Parainen , Sauvo Papisto Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.10.1863, jolloin kappalaisen palkka annettiin pitäjänapulaiselle. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1691 kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 24.1.1885. Kirkkoherrat 1429 Hintsa Laurinpoika 1446 Eerik 1511–1516 Andreas 1516 Martinus –1549 Lauri 1549–1562 Jakob 1566–1591 Petrus Matthiæ 1593–1610 Henrik Olavinpoika 1611–1628 Eerik Matiaksenpoika 1628–1630 Sigfrid Henrikinpoika Raumanus 1630–1633 Sigfrid Pärttylinpoika Brunnerus 1631–1651 Gregorius Matiaksenpoika Favorinus 1652–1669 Simon Kexlerus 1669–1671 Petrus Bergius 1671–1679 Martin Miltopaeus 1679–1682 Petrus Laurbecchius 1682–1690 Johan Flachsenius 1690–1701 Simon Tolpo 1701–1706 Torsten Rudeen 1706–1707 Isak LaurBecchius 1707 Abraham Alanus 1708–1713 Petrus Tigerstedt 1722–1724 Lars Alstrin 1724–1728 Anders Bergius 1728–1731 Anders Kepplerus 1732–1734 Isak Björklund 1734–1739 Johan Braxer 1739–1744 Johan Browallius 1746–1748 Karl Fredrik Mennander 1748–1757 Karl Mesterton 1757–1763 Pehr Kalm 1763–1767 Isak Ross 1767–1776 Jakob Johannes Haartman 1777–1783 David Deutsch 1785–1794 Jakob Tengström 1794–1808 Jakob Bonsdorff 1808–1812 Hans Henrik Fattenborg 1812–1824 Gabriel Hirn 1824–1832 Benjamin Frosterus 1835–1863 Nils Abraham Stolpe 1866–1875 Adrian Bergman 1877–1894 Johan Heininen 1895– Johan Vilhelm Ahlroos Kappalaiset 1579–1610 Eerik Matiaksenpoika 1610– Simon Martinpoika 1627–1655 Eerik Henrikinpoika 1655–1658 Claudius 1659–1674 Eerik Markuksenpoika 1675–1677 Georg Risenius 1679–1693 Elias Berg 1693–1694 Jeremias Wallenius 1694–1719 Anders Urenius 1719–1721 Jakob Digert 1722 Nils Tektonius 1722–1773 Samuel Montin 1773–1778 Fredrik Vinqvist 1778–1792 Josef Weckman 1794–1806 Abraham Lilius 1807–1814 Johan Gustaf Florin 1815–1819 Johan Bröker 1823–1827 Matias Almark 1828–1830 Jakob Johan Sadenius 1830–1836 Josef Joakim Lagerbohm 1837–1852 Karl August Hornborg 1854–1862 Anders Engman , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1691–1695 Kristian Voigt 1695–1697 Henrik Carpaeus , myös Liedon pitäjänapulainen 1699–1701 Anders Sidberg 1701–1717 tai 1719 Henrik Sevonius isoviha Nils Tectonius 1721–1774 Olof Melin, virka lakkautettuna vuosina 1774–1864. 1864–1872 Karl Edvard Hagelberg 1874–1877 Karl Gustaf Sirén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1734–1739 Johan Braxer , vt. kirkkoherra 1744–1753 Erik Holmberg , kirkkoherran apulainen, lukkaripappi 1745–1746 Gabriel Hartman , vt. kirkkoherra 1748–1749 Erik Lencqvist , vt. kirkkoherra 1749–1752 Kristian Limnell , vt. kirkkoherra, rykmentinpastori 1754–1758 Mathias Längman , vt. kirkkoherra, rykmentinpastori 1763–1773 Johan Justin , kappalaisen apulainen 1768 Nils Crusell , rykmentinpastori, kirkkoherran apulainen 1773–1775 Anders Johan Salvenius , vt. pitäjänapulainen 1773–1778 Fredrik Winqvist , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1780–1782 Johan Pihl , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1780–luvulla Jacob Beckman , kirkkoherran apulainen 1790–1795 Johan Åhlstubbe , kirkkoherran apulainen 1792 Henrik Leidenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1788–1801 Gabriel Fagerlund , kirkkoherran apulainen 1803–1805 Joha Gustaf Florin , kirkoherran apulainen 1806–1814 Henrik Cavonius , kirkkoherran apulainen 1814–1817 Erik Vallenborg , kirkkoherran apulainen 1817–1826 Josef Ernvall , kirkkoherran apulainen 1820–1823 Johan Jacobsson , armovuodensaarnaaja 1826–1835 Karl August Hornborg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1827–1828 Frans Henrik Vellenius , vt. kappalainen 1852–1853 Johan Stefan Tallqvist , vt. kappalainen 1853–1854 Richard Teofilus Pontelius , vt. kappalainen 1861–1864 Karl Edvard Hagelberg , vs. kappalainen, vt. kappalainen 1873–1874 Anton Lukas Vilén , vt. pitäjänapulainen Arkisto Piikkiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1949. Kansallisarkisto on digitoinut Piikkiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Keuruun emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1780. Seurakuntaan sijoitettiin oma pappi tuomiokapitulin päätöksellä 7.6.1809. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun kappalaisen virka asetettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.9.1831. Erotettiin Keuruusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1895. Ero toteutui 1.5.1909 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1.5.1910. Pihlajaveden kunta perustettiin 1895 ja liitettiin Keuruun kuntaan 1969. Maakirjakylät Keuruu, Pihlajavesi Naapuriseurakunnat Keuruu , Ruovesi , Virrat , Ähtäri , Pohjaslahti Papisto Hakemukseen Koipimäen, jota myöhemmin kutsuttiin Rönnevikiksi, vaihtamiseen Mäenpään tilaan, antoi Keisarillinen hallitseva konsistori epäävän vastauksen 22.10.1813. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.8.1878. Kirkkoherrat 1910–1914 Viktor Brusila 1916–1921 Juho Aleksi Peltonen 1921–1932 Väinö Alban Suojamaa 1933–1936 V. I. Suominen 1936–1940 Einar Borg Kappalaiset 1834–1842 Johan Mikael Bergroth 1847–1850 Gustaf Erik Forsman 1851–1856 Oskar Vilhelm Forsman 1857–1871 Karl Nauklér 1871–1878 Berndt Vilhem Ebeling 1878–1885 Julius Bergroth 1885 Aron Gustaf Snellman 1889–1909 Viktor Brusila Papit 1823 Simon Helenius , virka- ja armovuoden saarnaaja 1834–1842 Johan Mikael Bergroth , kappalainen 1842–1846 Frans Henrik Bergroth , armovuoden ja välisaarnaaja 1846–1847 Johan Gyllenberg , välisaarnaaja 1846–1849 Gustav Erik Forsman , kappalainen 1849–1851 Karl Fredrik Staudinger , vt kappalainen 1851– Oskar Wilhelm Forsman , kappalainen 1856 A.A. Favorin , vt. kappalainen 1857–1871 Karl Nauklér , kappalainen 1871– Berndt Wilhelm Ebeling , kappalainen 1879–1885 Julius Bergroth , kappalainen 1885 Aron Gustav Snellman , kappalainen 1885–1887 Henrik Nurmio , vt. kappalainen Ylimääräiset papit 1833–1834 Mikael Kellman , välisaarnaaja 1842–1846 Frans Henrik Bergroth , virka- ja armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja 1846–1847 Johan Gyllenberg , välisaarnaaja 1850–1851 Karl Fredrik Staudinger , välisaarnaaja 1856–1857 Anders Abraham Favorin , välisaarnaaja 1885–1888 Henrik Nurmio , vt. kappalainen 1909–1910 Viktor Brusila , vt. kirkkooherra, välisaarnaaja 1903 Johan Emil Aaltio (Andelin) , vt. kappalainen Arkisto Pihlajaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1788, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1833. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1968. Kansallisarkisto on digitoinut Pihlajaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pietarsaaren kaupunki perustettiin Pietarsaaren emäseurakunnan alueelle, kun se sai perustuskirjansa marski Jakob de la Gardien leskeltä Ebba Brahelta 19.6.1652. Kaupunki sai privilegionsa 21.11.1660. Kaupungin kirkko rakennettiin 1691 ja tämän kirkon venäläiset polttivat kellotapuleineen isonvihan aikana 30.11.1714. Erotettiin Pedersörestä eli Pietarsaaren maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904, ero toteutui 1907 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1908. Seurakunnassa toimineen Pietarsaaren luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen (Jakobstads lutherska bönehusförening) säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 9.11.1900. Muut nimet Jakobstad Naapuriseurakunnat Pedersöre Papisto Kirkkoherrat 1908– Paul Gustaf Vikman Ylimääräiset papit 1819– Johan Carl Ebeling , pedagogi 1819– Gabriel Wallenius, pedagogi 1907–1908 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra, maaseurakunnan kappalainen Arkisto Pietarsaaren seurakunnan historiakirjat vuodesta 1694. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1929. Kansallisarkisto on digitoinut Pietarsaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lieksan sekä Pielisniemen ja Pielissalon kylät kuuluivat Ilomatsin pogostaan 1500. Lieksa mainitaan Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589. Lieksan luterilaiset kylät määrättiin liitettäväksi Liperin kappeliin 1638 mutta nämä kylät erotettiin kuitenkin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Koko pogostaa läänityksenä hallinnut kreivi Per Brahe perusti vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Brahean kaupungin, jonka venäläiset hävittivät 1656. Jälleenrakennettu kaupunki oli olemassa noin vuoteen 1680 saakka ja taantui myöhemmin kirkonkyläksi. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkon isonvihan aikana 1712 vieden saaliin Kajaaniin, jossa se uudestaan ryöstettiin. Vuonna 1765 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosentulesta 14.8.1828. Uusi kirkko rakennettiin 1833–1838 ja vihittiin käyttöön 1840. Kirkossa pääsi tuli irti 13.5.1911 mutta palo saatiin sammutettua. Seurakuntaan kuulunut Nurmeksen kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1810 ja Juuan kappeli 1873. Seurakuntaan perustettiin Viekijärven rukoushuonekunta 1907 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1948. Viekijärvi liitettiin Pielisjärven seurakuntaan ja seurakunnan nimeksi tuli Lieksa vuoden 1973 Pielisjärven ja Lieksan kuntajaon mukaisesti. Lieksan kaupunki perustettiin 1973. Muut nimet Lieksa Maakirjakylät Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Jaakonvaara, Kitsinvaara, Kivivaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lieksa, Louhivaara, Mukavaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankajärvi, Polvijärvi, Ruuna, Salo, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu (Vedensuu), Vuonislahti Naapuriseurakunnat Eno , Ilomantsi , Juuka , Kontiolahti , Kuhmo , Nurmes Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 1754, joka vahvistettiin 19.8.1755. Kirkkoherran virkatalon metsän myynnistä saadut varat käytettiin suoviljelyksen edistämiseksi ja kansakoulun hyväksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1863. Päivätöistä keisarin päätös 11.7.1741. Kappalaisen voisaatavista Keisarillisen senaatin päätös 19.8.1880. Kirkkoherrat 1639–1650 Thomas Jacobi 1652–1657 Anders Cajanus 1659–1688 Lauritsa Laurinpoika Hallitius 1689–1710 Petter Herkepæus 1723–1729 Joakim Niklaanpoika Clewe 1731–1738 Johan Pomoelius 1740–1766 Jakob Stenius vanhempi l. Korpi–Jaakko 1768–1809 Jakob Stenius nuorempi l. Koski–Jaakko 1812–1828 Jakob Abraham Strömmer 1834–1837 Johan Henrik Wahlsten 1840–1877 Johan Stenius 1878–1885 Oskar Grönholm 1887–1896 Samuel Porthan 1897–1916 Alex Fredrik Hahl 1918–1925 Ernesti Kyander 1925–1938 Kaarlo Johannes Korpitie 1939–1940 Emanuel Kolkki 1941–1954 Kristian Tammio Kappalaiset 1676–1700 Marcus Wendalius 1702–1719 Georg Wallius 1723–1769 Erik Lackman 1770–1803 Johan Lackman 1804–1806 Jakob Vallgren 1808–1823 Samuel Fredrik Montin 1826–1836 Filip Hellenius 1839–1841 Herman Fredrik Forsberg 1843–1877 Gregorius Aminoff 1879–1886 Johan Pöyhönen 1887–1918 Ernesti Gustaf Kyander 1901–1939 Emanuel Kolkki , toinen kappalainen 1918–1925 Kaarlo Korpitie Pitäjänapulaiset 1848–1854 Klas Veisell , persoonallinen pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1650– Lauritsa Laurinpoika Hallitius 1730-luvulla Erik Lackman, papiston apulainen Carl Salenius , papiston apulainen 1732–1735 Henrik Lindenius , papistonapulainen 1797–1804 Jakob Vallgren , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1799– Martti Joh. Lyra , kappalaisen apulainen 1801–1812 Johan Mårten Strömmer , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1805–1809 Adam Melèn , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1825–1826 Fredrik Polón , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Gustaf Gabriel Bonsdorff , kirkkoherran apulainen 1828–1835 Johan Kristian Agander , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1835–1836 Zakarias Adolf Kroijerus , kirkkoherran apulainen 1836–1839 Gustaf Adolf Hillebrand , kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja 1838–1841 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran sijainen, kappalaisen sijainen 1840–1842 Johan Fredrik Niloni , kirkkoherran apulainen 1841–1843 August Wilhelm Krogerus , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1842–1843 Henrik Konstantin Corander , kirkkoherran apulainen 1844–1848 Johan Jakob Strömmer , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1848–1850 Jeremias Laurinus , kirkkoherran apulainen 1850–1852 Erik Saurèn , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1854–1855 Johan Varèn , kirkkoherran apulainen 1854–1860 Johan Viktor Johnsson , kappalaisen apulainen, -sijainen 1855–1856 Johan Teodor Dahlström , kirkkoherran apulainen 1856–1858 Johan Immanuel Bergh , kirkkoherran apulainen 1858–1865 Bengt Ivar Stenius , kirkkoherran apulainen, -sijainen 1862–1871 Mikael Adolf Pelkonen , kappalaisen sijainen, kirkkoherran sijainen 1872–1875 Erik Johan Stavèn , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen. 1875 Johan Henrik Ilvonen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1876–1880 Viktor Johan Gabriel Krogerus , vt. kirkkoherra 1875–1879 Paavo Martikainen , vt. kappalainen 1885–1886 Jaakko Adolf Veijola , virka- ja armovuodensaarnaaja 1886–1887 Juho Sidensnöre , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1886–1887 August Mömmö , armovuodensaarnaaja 1887–1890 Antti Adolf Gummerus , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Johannes Castrèn , kirkkoherran apulainen 1892 Tahvo Puhakka , kirkkoherran apulainen 1893 Heikki Niiranen , kirkkoherran apulainen 1894–1895 Paavo Antti Moberg , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Karl Konstantin Aalto , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1897–1900 Ernesti Kyander , kirkkoherran sijainen 1897–1899 Pekka Hyttinen , armovuodensaarnaaja 1899 Juho Kustaa Tyrni , armovuodensaarnaaja 1899–1900 Emanuel Lamppu , armovuodensaarnaaja 1900–1901 Akseli Kytö , kappalaisen apulainen 1901 Juho Hotinen , kappalaisen apulainen Arkisto Pielisjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1768 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1960. Kansallisarkisto on digitoinut Pielisjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin vuonna 1573 Mikkelistä ja Juvasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, jonka nimi oli aluksi Haukivuori. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista 1627–1793. Kun Suonenjoen kappeli muodostettiin 24.7.1798, vaihdettiin toisen kappalaisen virkatalo Suonenjoen kappalaisen virkataloon. Vanha kirkko maalattiin ja koristeltiin 275 kuparitaalarin hinnasta 1673–1675. Uusi kirkko rakennettiin 1752 ja vihittiin käyttöön 1.7.1753. Seurakunnan osia liitettiin perustettuihin Suonenjoen ja Haukivuoren kirkkoherrakuntiin keisarin käskykirjeillä 4.2.1856 ja 23.1.1860. Pieksämäen maalaiskunta perustettiin 1866 ja kauppala 1929. Muut nimet Haukivuori, Pieksämäki landsförsamling, Pieksämäen maaseurakunta Maakirjakylät Heikkolankangas, Hietamäki, Hiirola, Häkkilä, Hällinmäki, Ihalaiskylä, Jäppilä, Kantala, Karjala, Kirkonkylä, Kontiomäki, Kukkola, Kylmämäki, Kärenniemi, Kähkölä, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nykälä, Oittila, Pitkäsmäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukkamäki, Sarkaniemi, Savonlahti, Siikamäki, Suontientaipale, Surnunmäki, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmas, Venetekemäranta, Venetmäki, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrilä Naapuriseurakunnat Hankasalmi , Haukivuori , Joroinen , Jäppilä , Rautalampi , Suonenjoki , Virtasalmi Papisto Kirkkoherran virkatalo, joka oli hankittu ennen vuotta 1578, oli Paukkulan neljänneksessä. Kirkkoherran virkatalon metsästä määrättiin myytäväksi 20 000 hirttä virkatalon parantamiseksi ja kansakoulujen perustamista varten keisarin kirjeellä 20.2.1868 ja 12.10.1870. Suostumus papin palkasta tehtiin 13.12.1773, vahvistettiin 7.3.1777, 8.11.1834 ja 19.2.1848. Kappalaisen palkasta suostumus 9.3.1800. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1875. Koulumestarin palkka määrättiin pitäjänkokouksessa 11.11.1757 ja vahvistettiin 28.2.1758. Pappiloiden metsistä myytiin puita 45 167 markan arvosta 1896. Kirkkoherrat 1574–1575 Mathias Henrici Viburgiensis 1578–1580 Henricus Paulij Leppäinen (Wiburgiensis) 1581–1591 Georgius Laurentii (Heinricius) 1592–1607 Mathias Sylvestri 1608–1654 Marcus Georgii Henricius 1655–1664 Henricus Petri Lyra 1664–1683 Simon Christierni Tarvonius (Elephant) 1682–1692 Claudius Claudii Collanus 1693–1695 Simon Ericius Sculptorius 1695–1708 Stephanus Laurentii Strommie (Strömmius) 1709–1729 Claudius Claudii Molander 1731–1743 Erik Frondell 1744–1762 Paul Krogius 1765–1768 Abraham Poppius 1771–1797 Henrik Wilhelm Posé 1800–1821 Petrus Bonsdorff 1824–1840 Abraham Mollerus 1843–1862 Johan Fredrik Homén 1865–1884 Axel Emanuel Berner 1886–1910 Edvard Vilhelm Borg 1911–1951 Kaarlo Freedrikki Salovaara (Lundahl) Kappalaiset, ensimmäinen sarja –1592 Mathias Sylvestri 1593–1603 Paulus Stephani 1600–1607 Marcus Georgii Henricius 1618–1627 Henricus Georgii Heinricius 1633–1644 Johannes Marcii Heinricius 1643–1655 Henricus Petri Lyra, vt. kirkkoherra 1652–1670 Georgius Christierni 1673–1712 Nicolaus Frilander 1712–1726 Simon Simonis Tarvonius 1727–1738 Johan Argillander 1739–1769 Klemens Fabritius 1773–1780 Israel Cajander 1780–1790 Abraham Lind 1791–1800 Erik Lukander 1801–1817 Peter Ischander 1820–1822 Daniel Ollberg 1825–1854 Fredrik Polén 1856–1866 Alexander Vahlberg 1866–1872 Johan Julius Gröhn 1872–1881 Karl Hjalmar von Pfaler 1882–1891 Herman Vauhkonen 1892–1906 Herman Brynolf Veckman 1908–1918 Vilho Kantola (Kukkonen) 1919–1954 Juho Artturi Siivonen Toiset kappalaiset 1604 Mathias Augustini 1621 Mathias 1625–1633 Johannes Marcii Heinricius 1639 Antonius Johannis 1662–1668 Marcus Johannis Henricius 1673–1682 Claudius Collanus 1697–1699 Nicolaus Lång 1700–1712 Simon Simonis Tarvonius 1714–1737 Nicolaus Frilander 1736–1775 Henrik Johannis Lyra 1776–1781 Johan Lyra 1783–1791 Erik Lukander 1792–1793 Enok Salmenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1801–1806 Daniel Ingerman , kirkkoherran apulainen 1805–1813 Karl Fredrik Lukander , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1812–1820 Erik Johan Lyra , vt. kappalainen 1813–1824 Fredrik Polén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherran 1822–1825 Otto Henrik Neovius , vt. kappalainen 1825–1833 Johan Gabriel Tuderus , kirkkoherran apulainen 1833–1834 Johan Immanuel Polén , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1833–1839 Johan Gustaf Serenius , kirkkoherran apulainen 1837–1838 Johan Immanuel Polén , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1839–1843 Kristian Fredrik Gestrin , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1840–1854 Johan Immanuel Polén , kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen 1845–1861 Verner Johan Majander , kirkkoherran apulainen 1854–1856 Malakias Faler , vt. kappalainen 1861–1865 Karl Henrik Strandman , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1867–1869 Emanuel Seppäläinen , kirkkoherran apulainen 1869–1872 Karl Hjalmar von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1872–1873 Karl von Hertzen , kirkkoherran apulainen 1874–1882 Herman Vauhkonen , kirkkoherran apulainen 1881–1883 Karl Robert Tavast , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen (Virtasalmella) 1882–1886 Viktor Berner , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1884 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1883–1894 Frans Viktor Hollming , kirkkoherran apulainen (Virtasalmella) 1889–1890 Johan Hotinen , kirkkoherran apulainen 1890–1895 Tobias Palonen , kirkkoherran apulainen 1894–1905 Antti Hälvä , kirkkoherran apulainen (Virtasalmella) 1896 Viktor Pusa , kirkkoherran apulainen 1896–1900 Kauno Edvard Uino , kirkkoherran apulainen 1900 Heikki Hukkanen , kirkkoherran apulainen 1900–1902 Uuno Vilhelm Hagelberg , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Abel Fabian Raunio , kirkkoherran apulainen 1903–1908 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1905–1909 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen , kirkkoherran apulainen, Virtasalmella. 1907 Johannes Sinkkonen, vt. kappalainen 1907–1908 Vilho Kantola , vt. kappalainen 1908–1911 Kaarlo Fredrik Salovaara , vt. kirkkoherra Arkisto Pieksämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1721, tilikirjat vuodesta 1673 ja historiakirjat vuodesta 1674. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1935. Kansallisarkisto on digitoinut Pieksämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Jämsän emäseurakunnan Kuivasmäen rukoushuonekunnaksi kuninkaan kirjeellä 3.12.1728. Jo tätä aiemmin seurakunnan asukkaat olivat rakentaneet omin luvin kirkkotuvan ennen vuotta 1724. Kuninkaan kirjeen mukaan Jämsän papiston tuli pitää jumalanpalvelus kirkkotuvassa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin Jämsän emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin vahvistamalla luvalla 11.8.1779, muodostettiin Jyväskylän emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856 ja erotettiin viimeksi mainitusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.1.1867. Petäjäveden kunta perustettiin 1868. Muut nimet Kuivasmäki Maakirjakylät Kintaus, Kuivasmäki, Kumpujärvi, Petäjävesi, Rukoila Naapuriseurakunnat Jyväskylä , Keuruu , Korpilahti , Koskenpää , Multia , Muurame , Uurainen Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 4.10.1778 ja 21.3.1779. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi erotettaessa velvoitettiin kirkkoherra määrätyillä ehdoilla palkkaamaan apulainen ja välttämättä silloin, kun seurakunnan väkiluku nousisi yli 4000 henkeen. Seurakunta määrättiin rakentamaan erillinen asunto kirkkoherran apulaiselle keisarin käskykirjeellä 14.1.1867. Apulaista ei mainittu uudessa palkkausjärjestyksessä. Kirkkoherrat 1871–1881 Johan Perenius 1884–1909 Johannes Lybeck 1913–1918 Nathanael Borg 1921–1930 J. N. Joutsela 1930–1962 Jussi Heikki Peltokallio Kappalaiset 1779–1784 Alexander Invenius 1785–1798 Peter Aschanus 1799–1810 Matias Sunell 1812–1813 Karl Löfgren 1816–1822 Erik Johan Vestling 1825–1830 Gustaf Adolf Backman 1830–1838 Karl Gustaf Strömborg 1840–1867 Karl Gustaf Handolin , virka lakkautettiin Viralliset apulaiset 1894–1902 Johan Emil Andelin (Aaltio) 1902–1906 Kaarlo Henrik Hakanen 1906 Kustaa Emil Erander 1906 Juhani Vilkki 1907 Uno Adolf Sainio 1908– Toivo Kansanen 1916–1921 Ilmari Tuominen, myös vt. kirkkoherra 1934–1957 Paavo Liimatainen, pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1810–1812 Gustaf Lindros , välisaarnaaja 1813–1816 Erik Johan Vestling , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1820–1825 Erik Vilhelm Vinter , vt. kappalainen 1827–1830 Anders Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1831 Johan Georg Hofström , kappalaisen apulainen 1838–1840 Alexander Asp , virka- ja armovuodensaarnaaja 1855–1858 Per August Cygnaeus , kappalaisen sijainen 1858–1862 Karl Hellén , kappalaisen sijainen 1862–1870 Karl Brynolf Lilius , vt. kappalainen 1870–1871 Alexander Sirén , sijaiskirkkoherra 1881–1884 Jakob Haniel Päivärinta (Svahn) , vt. kirkkoherra 1908 Toivo Kansanen, kirkkoherran virallinen apulainen 1909–1913 Allan Immanuel Lybeck, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja Arkisto Petäjäveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1825, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1801. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1739–1978. Osa vanhinta arkistoa tuhoutui pappilan palossa 29.12.1845. Kansallisarkisto on digitoinut Petäjäveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Petsamon alue liitettiin kuuluvaksi Suomeen Tarton rauhassa 1920 ja samana vuonna valtioneuvosto määräsi Sodankylän kirkkoherran toimimaan alueen suomalaisten pappina. Petsamon luterilainen seurakunta perustettiin väliaikaisten järjestelyin 1921. Tuomiokapituli anoi useaan kertaan seurakunnan virallista perustamista mutta ilmeisesti taloudellisista syistä tähän ei suostuttu. Alaluostarin vuosina 1906–1908 rakennettu ortodoksinen kirkko määrättiin annettavaksi luterilaisen seurakunnan käyttöön sisäasiainministeriön päätöksellä 31.5.1921. Kirkkoa kunnostettiin useampaan kertaan 1920-luvun kuluessa ja se remontoitiin perusteellisesti 1930. Seurakunnassa oli neljä hautausmaata: Petsamossa, Pummangissa, Salmijärvellä ja Kervannossa. Vaitolahden tilapäinen hautausmaa otettiin käyttöön 1921. Seurakunnan pappila valmistui 1937. Jatkosodan jälkeen seurakunnan toiminta muutti vuonna 1944 Kalajoelle, jonka kirkkoa käytettiin myös Petsamon luterilaisen seurakunnan kirkkona. Petsamon kunta perustettiin 1920. Petsamon kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Petsamon seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Maakirjakylät Höyhenjärvi, Jokikylä, Kaakkuri, Kervanto, Kirkonkylä, Kolttaköngäs, Mattivuono, Petsamo (Trifona), Pitkäjärvi, Pummanki, Salmijärvi, Suonikylä, Vaitolahti, Valasjärvi, Vuonokylä, Vuoremi Naapuriseurakunnat Inari , Muurmanni , Savukoski , Sodankylä Papisto Kirkkoherrat 1921–1922 Frans Emil Lilja, kirkollisten ja kouluolojen järjestelijä 1922–1923 Viktor Armas Aavikko, samalla kansakouluntarkastaja 1923–1926 Mauri Veikko Tenlén (Tena) 1926–1930 Kallas Untamo Päivärinta 1931–1937 Eliel Aleksanteri Auno 1937–1944 Sulo Oskar Ludvig Soriola Ylimääräiset papit 1920 Arvi Järventaus, väliaikainen pappi, Sodankylän kirkkoherra 1930–1931 Eero Juhani Ahola, vt. kirkkoherra, Hailuodon kirkkoherra 1944 Albert Immanuel Heikinheimo, vt. kirkkoherra, Oulun diakonissakodin johtaja 1944 Yrjö Aarne Aittokallio (Lehmusvirta), vt. kirkkoherra Sodankylän kirkkoherra 1944–1945 Paavo Eino Johannes Elovaara, vt. kirkkoherra Arkisto Petsamon seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1919–1938. Kansallisarkisto on digitoinut Petsamon seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Närpiön emäseurakunnan Petolahden kylän asukkaat anoivat saada lupaa rakentaa oman kirkon ja palkata oman saarnaajan mutta kuningas antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 19.8.1801. Kirkonkokouksessa 28.9.1806 päätettiin uudistaa anomus. Samalla ehdotettiin papistolle maksettavat palkkaedut, joihin kuningas myöntyi 17.4.1807 ja sääti virkatalon hankittavaksi. Anomukseen tulla erotetuksi Närpiöstä ja tulla liitetyksi kappeliseurakuntana Maalahden emäseurakuntaan antoi Keisarillinen senaatti kieltävän vastauksen 10.5.1810 mutta suostui tähän lopulta 30.6.1834. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 2.12.1902. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Petolahden kunta perustettiin 1926 ja liitettiin Maalahden kuntaan 1973. Muut nimet Petalahti, Petalaks, Petalax Maakirjakylät Nyby, Petalax, Pörtöm Naapuriseurakunnat Bergö , Korsnäs , Maalahti , Pirttikylä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 28.8.1892. Saarnaajat 1809–1813 Johan Renström 1815–1825 Fredrik Rein 1826–1834 Johan Israel Venman 1835–1848 Leonard Per Häggström 1848–1871 Fredrik Hedberg 1872–1876 Georg Leonard Udelius 1877–1886 Esaias Severin Cronström 1886– Karl Gustaf Reinhold Vilenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1815 Johan Adam Bergh , vt. saarnaaja 1834–1835 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1871–1872 Georg Leonard Udelius , vt. kappalainen Arkisto Petolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1811 ja historiakirjat vuodesta 1837. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Petolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin alkuaan Ilmajoen emäseurakunnan kappeliksi Alavuden kappeliin aiemmin kuuluneista osista sen jälkeen, kun Peräseinäjoen kylän asukkaat olivat pyytäneet saada oman papin 21.12.1796. Kuningas suostui asukkaiden pyyntöön 9.1.1798 ja seurakunnan ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1799. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.10.1882. Peräseinäjoen kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2005. Maakirjakylät Jouppila, Hirvijärvi, Kihniä, Kokkola, Kurki, Luoma, Luopajärvi, Peltoniemi, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Sulkava, Sydänmaa, Valli, Viitala Naapuriseurakunnat Alavus , Ilmajoki , Jalasjärvi , Kihniö , Nurmo , Parkano , Virrat Papisto Kirkkoherrat 1894–1901 Kaarle Johan Vartiainen 1902–1908 Oskar Sakarias Saarivirta (Holmström) 1909–1915 Aleksanteri Saarinen , nimitettiin virkaan 1908 1918–1920 Yrjö Vuorinen 1924–1926 Kustaa Iivari Savander 1927–1933 Kustaa Lauri Nurmi 1934–1938 Lauri Hyvärinen 1939–1962 Nikolai Honkala Kappalaiset 1799–1822 Arvid Henrik Wallenius 1824–1827 Isak Daniel Forsman 1828–1838 Isak Salenius 1838–1846 Anders Henrik Gummerus 1847–1851 Oskar Wilhelm Forsman 1852–1861 Moses Runsten 1862–1881 Edvard Ulrik Wilhelm Niceforus Leidenius , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajan saarnaajia 1813–1818 Isak Grönfors , kappalaisen sijainen 1822–1824 Gustaf Adol Malin , vt. kappalainen 1827–1828 Isak Salenius , välisaarnaaja 1851–1852 Johan Fredrik Cajan , välisaarnaaja 1861–1862 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1882–1886 Johan Adolf Kerppola , vt. kappalainen 1886–1888 Isak Elenius , vt. kappalainen 1888–1895 Juho Alfred Lilius vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1899 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra 1900–1902 Juho Mikael Mikkola , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1902–1903 Henrik Vilhelm Lindgrén , vt. kirkkoherra 1908–1909 Johan Viktor Vierumäki, vt. kirkkoherra 1913–1914 Paul Sigvard Stenbäck 1915–1918 Jaakko Lammi 1919 Tuomas Emil Ponsimaa 1922–1924 Aarne Ferdinand Salminen 1925 Jussi Sinnemäki 1925 Lauri Heikkilä 1925–1926 Martin Gustaf Johannes Borg 1947–1950 Aimo Valter Sorvari 1949–1953 Väinö Ilmo Vihervaara Arkisto Peräseinäjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1799, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1799. Kansallisarkisto on digitoinut Peräseinäjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Hartolan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784. Päätöstä kuitenkin muutettiin kirjeellä 29.9.1786 siten, että Joutsa muodostettiin kappeliseurakunnaksi ja seurakuntaan asetettiin kappalainen. Kappalainen määrättiin toimittamaan virkaansa Leivonmäellä siihen asti, kunnes Joutsaan rakennettaisiin oma kirkko. Kappalainen asettui asumaan Leivonmäelle vasta 1789 ja virkapaikka muutettiin Joutsaan 1798, jolloin kappalaiselle ostettiin oma virkatalo. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1813. Erotettiin Hartolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860, jolloin siihen määrättiin kuuluvaksi Leivonmäen kappeli. Seurakuntaan kuulunut Leivonmäki perustettiin Sysmän emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1878. Pertunmaa muodostettiin seurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnnaksi 1917. Maakirjakylät Hara, Jousa, Hirvenlahti, Kirkkola, Laitjärvi, Marjotaipale, Mieskonmäki, Putkijärvi, Pärnämäki, Ruorasmäki, Ruskeala, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vehmaa Naapuriseurakunnat Hartola , Hirvensalmi , Kangasniemi , Leivonmäki , Luhanka , Mäntyharju , Pertunmaa Papisto Papiston palkasta kuninkaan päätös 19.2.1729. Kappalaisen virkatalo ostettiin 1798. Kirkkoherran virkatalon oikeuksista keisarin käskykirje 24.5.1867. Papin palkasta muutamista Joutsassa sijainneista Hartolaan kuuluneista torpista Keisarillisen senaatin päätös 13.4.1870. Myllynhaltijain kirkollisista maksuista ja kappalaisen virkatalon oikeuksista Keisarillisen senaatin päätös 16.1.1875. Kirkkoherrat 1865–1880 Robert Vilhelm Brummer 1882–1904 Fredrik Alexander Brummer 1907–1916 Joel Siikanen 1919–1950 Yrjö Juhani Hovikoski Kappalaiset 1789–1806 Tuomas Wilhelm Neovius 1807–1827 Gustaf Lönnblad , ensin vt. kappalainen 1829–1834 Otto Henrik Neovius 1837–1847 Klas Kristian Albert Tötterman 1851–1869 David Johan Aspelund 1870–1883 Karl Johan Gyllenbögel 1884–1888 Frans Oskari Kekoni 1889–1912 Aksel Anton Lindegren 1913–1918 Kaarlo Johan Korpitie 1918–1921 Urho Valter Tikkanen 1922–1930 Lauri Johannes Heinonen 1930–1931 Kaarlo Johannes Linnola (Porio) Ylimääräiset papit 1806 Gustaf Henrik Krogerus , armovuoden saarnaaja 1806–1807 Erik Engman , armovuoden saarnaaja 1827–1829 Otto Henrik Neovius , vt. kappalainen 1834–1835 Johan Gabriel Tuderus , vt. kappalainen 1835–1836 Gustaf Adolf Hillebrand , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Karl August Sahlberg , armovuodensaarnaaja 1846–1847 Alexander Teodor Sundberg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1847–1850 Karl Gustaf Stenroth , vt. kappalainen 1850–1851 Karl Mauritz Lagerstam , välisaarnaaja 1880–1882 Fredrik Alexander Brummer , vt. kirkkoherra 1883–1884 Oskar Vilhelm Oksanen , vt. kappalainen 1888–1889 Otto Vilhelm Olander , vt. kappalainen 1900–1902 Toivo Alexander Brummer , kirkkoherran apulainen 1905 Henrik Tanner , vt. kappalainen Arkisto Joutsan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1912. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1973–1958. Seurakunnan pappila tuhoutui tulipalossa 21.7.1912, jolloin vuodesta 1789 alkaneet historiakirjat tuhoutuivat. Rippikirjat vuodesta 1793 ja lastenkirjat vuodesta 1803 pelastuivat palosta. Seurakunnan pappilassa oli jo aiemmin ollut tulipalo 28.8.1908 mutta tällöin ei tiettävästi lainkaan tuhoutunut kirkonkirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Joutsan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)