Närpiön emäseurakunnan Petolahden kylän asukkaat anoivat saada lupaa rakentaa oman kirkon ja palkata oman saarnaajan, mihin anomukseen kuningas antoi kieltävän vastauksen 19.8.1801. Kirkonkokousessa 28.9.1806 päädettiin uudistaa anomus, ja samalla ehdotettiin papistolle maksettavat palkkaedut, johon kuningas myöntyi 17.4.1807 ja sääti virkatalon hankittavaksi. Anoomukseen tulla erotetuksi Närpiöstä ja tulla liitetyksi kappeliseurakuntana Maalahden emäseurakuntaan antoi keisarillinen senaatti kieltävän vastauksen 10.5.1810, mutta suostui siihen 30.6.1834. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 2.12.1902. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Petolahden kunta liitettiin Maalahden kuntaan 1973.
Muut nimet
Petalahti, Petalaks, Petalax
Kylät
Gammelby, Nyby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 28.8.1892.
Saarnaajat
1809–1813 Johan Renström
1815–1825 Fredrik Rein
1826–1834 Johan Israel Venman
1835–1848 Leonard Per Häggström
1848–1871 Fredrik Hedberg
1872–1876 Georg Leonard Udelius
1877–1886 Esaias Severin Cronström
1886– Karl Gustaf Reinhold Vilenius, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1813–1815 Johan Adam Bergh, vt. saarnaaja
1834–1835 Vilhelm Österbladh, välisaarnaaja
1871–1872 Georg Leonard Udelius, vt. kappalainen
Arkisto
Petolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1811 ja historiakirjat vuodesta 1837. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Petolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa.