Perustettiin alkuaan Ilmajoen emäseurakunnan kappeliksi Alavuden kappeliin aiemmin kuuluneista osista sen jälkeen, kun Peräseinäjoen kylän asukkaat olivat pyytäneet saada oman papin 21.12.1796, mihin pyyntöön kuningas suostui 9.1.1798, ja seurakunnan ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1799. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 30.10.1882. Peräseinäjoen kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2005.
Kylät
Kihniä, Luoma, Peräseinäjoki, Viitala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1894–1901 Kaarle Johan Vartiainen
1902–1908 Oskar Sakarias Saarivirta (Holmström)
1909–1915 Aleksanteri Saarinen, nimitettiin virkaan 1908
1918–1920 Yrjö Vuorinen
1924–1926 Kustaa Iivari Savander
1927–1933 Kustaa Lauri Nurmi
Kappalaiset
1799–1822 Arvid Henrik Wallenius
1824–1827 Isak Daniel Forsman
1828–1838 Isak Salenius
1838–1846 Anders Henrik Gummerus
1847–1851 Oskar Wilhelm Forsman
1852–1861 Moses Runsten
1862–1881 Edvard Ulrik Wilhelm Niceforus Leidenius, virka lakkautettiin
Apupappeja ja väliajan saarnaajia
1813–1818 Isak Grönfors, kappalaisen sijainen
1822–1824 Gustaf Adol Malin, vt. kappalainen
1827–1828 Isak Salenius, välisaarnaaja
1851–1852 Johan Fredrik Cajan, välisaarnaaja
1861–1862 Karl Gustaf Renfors, välisaarnaaja
1882–1886 Johan Adolf Kerppola, vt. kappalainen
1886–1888 Isak Elenius, vt. kappalainen
1888–1895 Juho Alfred Lilius vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra
1899 Frans Oskar Niemi, vt. kirkkoherra
1900–1902 Juho Mikael Mikkola, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1902–1903 Henrik Vilhelm Lindgrén, vt. kirkkoherra
1908–1909 Johan Viktor Vierumäki, vt. kirkkoherra
1913–1914 Paul Sigvard Stenbäck
1915–1918 Jaakko Lammi
1919 Tuomas Emil Ponsimaa
1922–1924 Aarne Ferdinand Salminen
1925 Jussi Sinnemäki
1925 Lauri Heikkilä
1925–1926 Martin Gustaf Johannes Borg
Arkisto
Peräseinäjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1799, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1799.
Kansallisarkisto on digitoinut Peräseinäjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.