Erotettiin vuonna 1573 Mikkelistä ja Juvasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, jonka nimi oli aluksi Haukivuori. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista 1627–1793. Kun Suonenjoen kappeli muodostettiin 24.7.1798, vaihdettiin toisen kappalaisen virkatalo Suonenjoen kappalaisen virkataloon. Vanha kirkko maalattiin ja koristeltiin 275 kuparitaalarin hinnasta 1673–1675. Uusi kirkko rakennettiin 1752 ja vihittiin käyttöön 1.7.1753. Seurakunnan osia liitettiin perustettuihin Suonenjoen ja Haukivuoren kirkkoherrakuntiin keisarin käskykirjeillä 4.2.1856 ja 23.1.1860. Pieksämäen maalaiskunta perustettiin 1866 ja kauppala 1929.
Muut nimet
Haukivuori, Pieksämäki landsförsamling, Pieksämäen maaseurakunta
Maakirjakylät
Heikkolankangas, Hietamäki, Hiirola, Häkkilä, Hällinmäki, Ihalaiskylä, Jäppilä, Kantala, Karjala, Kirkonkylä, Kontiomäki, Kukkola, Kylmämäki, Kärenniemi, Kähkölä, Längelmäki, Maavesi, Mataramäki, Montola, Neuvola, Nikkarila, Niskamäki, Nykälä, Oittila, Pitkäsmäki, Pyhitty, Pyhäjärvi, Pöyhölä, Rummukkamäki, Sarkaniemi, Savonlahti, Siikamäki, Suontientaipale, Surnunmäki, Tihusniemi, Tikkalanmäki, Tossavalansaari, Utriala, Valkeamäki, Vanaja, Vehmas, Venetekemäranta, Venetmäki, Vilhula, Virtasalmi, Väisälä, Väyrilä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkatalo, joka oli hankittu ennen vuotta 1578, oli Paukkulan neljänneksessä. Kirkkoherran virkatalon metsästä määrättiin myytäväksi 20 000 hirttä virkatalon parantamiseksi ja kansakoulujen perustamista varten keisarin kirjeellä 20.2.1868 ja 12.10.1870. Suostumus papin palkasta tehtiin 13.12.1773, vahvistettiin 7.3.1777, 8.11.1834 ja 19.2.1848. Kappalaisen palkasta suostumus 9.3.1800. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1875. Koulumestarin palkka määrättiin pitäjänkokouksessa 11.11.1757 ja vahvistettiin 28.2.1758. Pappiloiden metsistä myytiin puita 45 167 markan arvosta 1896.
Kirkkoherrat
1574–1575 Mathias Henrici Viburgiensis
1578–1580 Henricus Paulij Leppäinen (Wiburgiensis)
1581–1591 Georgius Laurentii (Heinricius)
1592–1607 Mathias Sylvestri
1608–1654 Marcus Georgii Henricius
1655–1664 Henricus Petri Lyra
1664–1683 Simon Christierni Tarvonius (Elephant)
1682–1692 Claudius Claudii Collanus
1693–1695 Simon Ericius Sculptorius
1695–1708 Stephanus Laurentii Strommie (Strömmius)
1709–1729 Claudius Claudii Molander
1731–1743 Erik Frondell
1744–1762 Paul Krogius
1765–1768 Abraham Poppius
1771–1797 Henrik Wilhelm Posé
1800–1821 Petrus Bonsdorff
1824–1840 Abraham Mollerus
1843–1862 Johan Fredrik Homén
1865–1884 Axel Emanuel Berner
1886–1910 Edvard Vilhelm Borg
1911–1951 Kaarlo Freedrikki Salovaara (Lundahl)
Kappalaiset, ensimmäinen sarja
–1592 Mathias Sylvestri
1593–1603 Paulus Stephani
1600–1607 Marcus Georgii Henricius
1618–1627 Henricus Georgii Heinricius
1633–1644 Johannes Marcii Heinricius
1643–1655 Henricus Petri Lyra, vt. kirkkoherra
1652–1670 Georgius Christierni
1673–1712 Nicolaus Frilander
1712–1726 Simon Simonis Tarvonius
1727–1738 Johan Argillander
1739–1769 Klemens Fabritius
1773–1780 Israel Cajander
1780–1790 Abraham Lind
1791–1800 Erik Lukander
1801–1817 Peter Ischander
1820–1822 Daniel Ollberg
1825–1854 Fredrik Polén
1856–1866 Alexander Vahlberg
1866–1872 Johan Julius Gröhn
1872–1881 Karl Hjalmar von Pfaler
1882–1891 Herman Vauhkonen
1892–1906 Herman Brynolf Veckman
1908–1918 Vilho Kantola (Kukkonen)
1919–1954 Juho Artturi Siivonen
Toiset kappalaiset
1604 Mathias Augustini
1621 Mathias
1625–1633 Johannes Marcii Heinricius
1639 Antonius Johannis
1662–1668 Marcus Johannis Henricius
1673–1682 Claudius Collanus
1697–1699 Nicolaus Lång
1700–1712 Simon Simonis Tarvonius
1714–1737 Nicolaus Frilander
1736–1775 Henrik Johannis Lyra
1776–1781 Johan Lyra
1783–1791 Erik Lukander
1792–1793 Enok Salmenius, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1801–1806 Daniel Ingerman, kirkkoherran apulainen
1805–1813 Karl Fredrik Lukander, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1812–1820 Erik Johan Lyra, vt. kappalainen
1813–1824 Fredrik Polén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherran
1822–1825 Otto Henrik Neovius, vt. kappalainen
1825–1833 Johan Gabriel Tuderus, kirkkoherran apulainen
1833–1834 Johan Immanuel Polén, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1833–1839 Johan Gustaf Serenius, kirkkoherran apulainen
1837–1838 Johan Immanuel Polén, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1839–1843 Kristian Fredrik Gestrin, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1840–1854 Johan Immanuel Polén, kirkkoherran apulainen, kappalaisen apulainen
1845–1861 Verner Johan Majander, kirkkoherran apulainen
1854–1856 Malakias Faler, vt. kappalainen
1861–1865 Karl Henrik Strandman, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1867–1869 Emanuel Seppäläinen, kirkkoherran apulainen
1869–1872 Karl Hjalmar von Pfaler, kirkkoherran apulainen
1872–1873 Karl von Hertzen, kirkkoherran apulainen
1874–1882 Herman Vauhkonen, kirkkoherran apulainen
1881–1883 Karl Robert Tavast, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen (Virtasalmella)
1882–1886 Viktor Berner, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1884 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1883–1894 Frans Viktor Hollming, kirkkoherran apulainen (Virtasalmella)
1889–1890 Johan Hotinen, kirkkoherran apulainen
1890–1895 Tobias Palonen, kirkkoherran apulainen
1894–1905 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen (Virtasalmella)
1896 Viktor Pusa, kirkkoherran apulainen
1896–1900 Kauno Edvard Uino, kirkkoherran apulainen
1900 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1900–1902 Uuno Vilhelm Hagelberg, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Abel Fabian Raunio, kirkkoherran apulainen
1903–1908 Gustaf Lennart Lilius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1905–1909 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen, kirkkoherran apulainen, Virtasalmella.
1907 Johannes Sinkkonen, vt. kappalainen
1907–1908 Vilho Kantola, vt. kappalainen
1908–1911 Kaarlo Fredrik Salovaara, vt. kirkkoherra
Arkisto
Pieksämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1721, tilikirjat vuodesta 1673 ja historiakirjat vuodesta 1674. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1935.
Kansallisarkisto on digitoinut Pieksämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
留言