Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Seurakunta oli Turun akatemian prebendana 1640–1831. Uusi kirkko rakennettiin suurimmaksi osaksi Kuusiston linnan raunioista kuljetetuista kivistä 1755. Seurakuntaan kuulunut Kuusiluoto perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Piikkiön kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Kaarinan kuntaan 2009.
Muut nimet
Pikis
Maakirjakylät
Aerla, Aerlanböle, Aininen, Andelmaa, Aro, Avik, Bertala, Bussila, Böhle, Diskarla, Finnby, Hadvala, Harfvarö-Tuorla, Hiidis, Hiirlä, Hirsund, Hulkis, Hulkis-Tuorla, Huttala, Ikkerlä, Joensuu (Åminne), Kuusiston Joensuu, Kalaisi, Katari (Katakangar), Kavaldo, Kemperlä, Kierlä, Kiertilä, Kokolahti, Konsaari, Koroisi, Koski, Krapila, Kuotila, Kuurnapää, Lapenperä, Lillby (Vähäkylä), Linnunpää, Luola, Lyytikylä, Makarla, Moisio, Mäenpää, Niemi, Ootosi, Orlahti, Pangila, Pappila, Pienhepojoki, Pukkila, Purkangar, Raadelmaa, Ratsula, Rungo, Salvela, Sauvola, Skinnarböle, Skänkilä, Storgård, Sullböle, Sundlaks, Suni, Suurhepojoki, Tammela, Teppala, Tuomasböle, Tuomola, Varesvuori, Viukkala, Yltöisi (Yldöis)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.10.1863, jolloin kappalaisen palkka annettiin pitäjänapulaiselle. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1691 kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 24.1.1885.
Kirkkoherrat
1429 Hintsa Laurinpoika
1446 Eerik
1511–1516 Andreas
1516 Martinus
–1549 Lauri
1549–1562 Jakob
1566–1591 Petrus Matthiæ
1593–1610 Henrik Olavinpoika
1611–1628 Eerik Matiaksenpoika
1628–1630 Sigfrid Henrikinpoika Raumanus
1630–1633 Sigfrid Pärttylinpoika Brunnerus
1631–1651 Gregorius Matiaksenpoika Favorinus
1652–1669 Simon Kexlerus
1669–1671 Petrus Bergius
1671–1679 Martin Miltopaeus
1679–1682 Petrus Laurbecchius
1682–1690 Johan Flachsenius
1690–1701 Simon Tolpo
1701–1706 Torsten Rudeen
1706–1707 Isak LaurBecchius
1707 Abraham Alanus
1708–1713 Petrus Tigerstedt
1722–1724 Lars Alstrin
1724–1728 Anders Bergius
1728–1731 Anders Kepplerus
1732–1734 Isak Björklund
1734–1739 Johan Braxer
1739–1744 Johan Browallius
1746–1748 Karl Fredrik Mennander
1748–1757 Karl Mesterton
1757–1763 Pehr Kalm
1763–1767 Isak Ross
1767–1776 Jakob Johannes Haartman
1777–1783 David Deutsch
1785–1794 Jakob Tengström
1794–1808 Jakob Bonsdorff
1808–1812 Hans Henrik Fattenborg
1812–1824 Gabriel Hirn
1824–1832 Benjamin Frosterus
1835–1863 Nils Abraham Stolpe
1866–1875 Adrian Bergman
1877–1894 Johan Heininen
1895– Johan Vilhelm Ahlroos
Kappalaiset
1579–1610 Eerik Matiaksenpoika
1610– Simon Martinpoika
1627–1655 Eerik Henrikinpoika
1655–1658 Claudius
1659–1674 Eerik Markuksenpoika
1675–1677 Georg Risenius
1679–1693 Elias Berg
1693–1694 Jeremias Wallenius
1694–1719 Anders Urenius
1719–1721 Jakob Digert
1722 Nils Tektonius
1722–1773 Samuel Montin
1773–1778 Fredrik Vinqvist
1778–1792 Josef Weckman
1794–1806 Abraham Lilius
1807–1814 Johan Gustaf Florin
1815–1819 Johan Bröker
1823–1827 Matias Almark
1828–1830 Jakob Johan Sadenius
1830–1836 Josef Joakim Lagerbohm
1837–1852 Karl August Hornborg
1854–1862 Anders Engman, virka lakkautettiin
Pitäjänapulaiset
1691–1695 Kristian Voigt
1695–1697 Henrik Carpaeus, myös Liedon pitäjänapulainen
1699–1701 Anders Sidberg
1701–1717 tai 1719Henrik Sevonius
isoviha Nils Tectonius
1721–1774 Olof Melin, virka lakkautettuna vuosina 1774–1864.
1864–1872 Karl Edvard Hagelberg
1874–1877 Karl Gustaf Sirén, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1734–1739 Johan Braxer, vt. kirkkoherra
1744–1753 Erik Holmberg, kirkkoherran apulainen, lukkaripappi
1745–1746 Gabriel Hartman, vt. kirkkoherra
1748–1749 Erik Lencqvist, vt. kirkkoherra
1749–1752 Kristian Limnell, vt. kirkkoherra, rykmentinpastori
1754–1758 Mathias Längman, vt. kirkkoherra, rykmentinpastori
1763–1773 Johan Justin, kappalaisen apulainen
1768 Nils Crusell, rykmentinpastori, kirkkoherran apulainen
1773–1775 Anders Johan Salvenius, vt. pitäjänapulainen
1773–1778 Fredrik Winqvist, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1780–1782 Johan Pihl, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1780–luvulla Jacob Beckman, kirkkoherran apulainen
1790–1795 Johan Åhlstubbe, kirkkoherran apulainen
1792 Henrik Leidenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1788–1801 Gabriel Fagerlund, kirkkoherran apulainen
1803–1805 Joha Gustaf Florin, kirkoherran apulainen
1806–1814 Henrik Cavonius, kirkkoherran apulainen
1814–1817 Erik Vallenborg, kirkkoherran apulainen
1817–1826 Josef Ernvall, kirkkoherran apulainen
1820–1823 Johan Jacobsson, armovuodensaarnaaja
1826–1835 Karl August Hornborg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1827–1828 Frans Henrik Vellenius, vt. kappalainen
1852–1853 Johan Stefan Tallqvist, vt. kappalainen
1853–1854 Richard Teofilus Pontelius, vt. kappalainen
1861–1864 Karl Edvard Hagelberg, vs. kappalainen, vt. kappalainen
1873–1874 Anton Lukas Vilén, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Piikkiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1949.
Kansallisarkisto on digitoinut Piikkiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.