Perustettiin Keuruun emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1780. Seurakuntaan sijoitettiin oma pappi tuomiokapitulin päätöksellä 7.6.1809. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun kappalaisen virka asetettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 21.9.1831. Erotettiin Keuruusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarillisen senaatin päätöksellä 25.1.1895 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1910. Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan 1969.
Kylät
Keuruu, Pihlajavesi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Hakemukseen Koipimäen, jota myöhemmin kutsuttiin Rönnevikiksi, vaihtamiseen Mäenpään tilaan, antoi keisarillinen hallitseva konsistori epäävän vastauksen 22.10.1813. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 15.8.1878.
Kirkkoherrat
1910–1914 Viktor Brusila
1916–1921 Juho Aleksi Peltonen
1921–1932 Väinö Alban Suojamaa
Kappalaiset
1834–1842 Johan Mikael Bergroth
1847–1850 Gustaf Erik Forsman
1851–1856 Oskar Vilhelm Forsman
1857–1871 Karl Nauklér
1871–1878 Berndt Vilhem Ebeling
1878–1885 Julius Bergroth
1885 Aron Gustaf Snellman
1889–1909 Viktor Brusila
Papit
1823 Simon Helenius, virka- ja armovuoden saarnaaja
1834–1842 Johan Mikael Bergroth, kappalainen
1842–1846 Frans Henrik Bergroth, armovuoden ja välisaarnaaja
1846–1847 Johan Gyllenberg, välisaarnaaja
1846–1849 Gustav Erik Forsman, kappalainen
1849–1851 Karl Fredrik Staudinger, vt kappalainen
1851– Oskar Wilhelm Forsman, kappalainen
1856 A.A. Favorin, vt. kappalainen
1857–1871 Karl Nauklér, kappalainen
1871– Berndt Wilhelm Ebeling, kappalainen
1879–1885 Julius Bergroth, kappalainen
1885 Aron Gustav Snellman, kappalainen
1885–1887 Henrik Nurmio, vt. kappalainen
Ylimääräiset papit
1833–1834 Mikael Kellman, välisaarnaaja
1842–1846 Frans Henrik Bergroth, virka- ja armovuoden saarnaaja, välisaarnaaja
1846–1847 Johan Gyllenberg, välisaarnaaja
1850–1851 Karl Fredrik Staudinger, välisaarnaaja
1856–1857 Anders Abraham Favorin, välisaarnaaja
1885–1888 Henrik Nurmio, vt. kappalainen
1909–1910 Viktor Brusila, vt. kirkkooherra, välisaarnaaja
1903 Johan Emil Aaltio (Andelin), vt. kappalainen
Arkisto
Pihlajaveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1788, tilikirjat vuodesta 1798 ja historiakirjat vuodesta 1833. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1788–1968.
Kansallisarkisto on digitoinut Pihlajaveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.