top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pielisjärvi

Päivitetty: 26. syysk.


Rajakartta: Pielisjärvi

Lieksan sekä Pielisniemen ja Pielissalon kylät kuuluivat Ilomatsin pogostaan 1500. Lieksa mainitaan Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kappelina 1589. Lieksan luterilaiset kylät määrättiin liitettäväksi Liperin kappeliin 1638 mutta nämä kylät erotettiin kuitenkin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Koko pogostaa läänityksenä hallinnut kreivi Per Brahe perusti vuonna 1653 Lieksanjoen suulle Brahean kaupungin, jonka venäläiset hävittivät 1656. Jälleenrakennettu kaupunki oli olemassa noin vuoteen 1680 saakka ja taantui myöhemmin kirkonkyläksi.


Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkon isonvihan aikana 1712 vieden saaliin Kajaaniin, jossa se uudestaan ryöstettiin. Vuonna 1765 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosentulesta 14.8.1828. Uusi kirkko rakennettiin 1833–1838 ja vihittiin käyttöön 1840. Kirkossa pääsi tuli irti 13.5.1911 mutta palo saatiin sammutettua.


Seurakuntaan kuulunut Nurmeksen kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1810 ja Juuan kappeli 1873. Seurakuntaan perustettiin Viekijärven rukoushuonekunta 1907 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1948. Viekijärvi liitettiin Pielisjärven seurakuntaan ja seurakunnan nimeksi tuli Lieksa vuoden 1973 Pielisjärven ja Lieksan kuntajaon mukaisesti. Lieksan kaupunki perustettiin 1973.


Muut nimet

Lieksa


Maakirjakylät

Hattusaari, Hattuvaara, Höntönvaara, Jaakonvaara, Kitsinvaara, Kivivaara, Koli, Kontiovaara, Kuorajärvi, Kylänlahti, Lieksa, Louhivaara, Mukavaara, Nurmijärvi, Ohtavaara, Pankajärvi, Polvijärvi, Ruuna, Salo, Savijärvi, Siikavaara, Sikovaara, Sokojärvi, Uusikylä, Varpanen, Vieki, Viensuu (Vedensuu), Vuonislahti


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 1754, joka vahvistettiin 19.8.1755. Kirkkoherran virkatalon metsän myynnistä saadut varat käytettiin suoviljelyksen edistämiseksi ja kansakoulun hyväksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1863. Päivätöistä keisarin päätös 11.7.1741. Kappalaisen voisaatavista Keisarillisen senaatin päätös 19.8.1880.


Kirkkoherrat

1639–1650 Thomas Jacobi

1652–1657 Anders Cajanus

1659–1688 Lauritsa Laurinpoika Hallitius

1689–1710 Petter Herkepæus

1731–1738 Johan Pomoelius

1740–1766 Jakob Stenius vanhempi l. Korpi–Jaakko

1768–1809 Jakob Stenius nuorempi l. Koski–Jaakko

1840–1877 Johan Stenius

1878–1885 Oskar Grönholm

1887–1896 Samuel Porthan

1897–1916 Alex Fredrik Hahl

1918–1925 Ernesti Kyander

1925–1938 Kaarlo Johannes Korpitie

1939–1940 Emanuel Kolkki

1941–1954 Kristian Tammio


Kappalaiset

1676–1700 Marcus Wendalius

1702–1719 Georg Wallius

1723–1769 Erik Lackman

1770–1803 Johan Lackman

1804–1806 Jakob Vallgren

1826–1836 Filip Hellenius

1843–1877 Gregorius Aminoff

1879–1886 Johan Pöyhönen

1901–1939 Emanuel Kolkki, toinen kappalainen

1918–1925 Kaarlo Korpitie


Pitäjänapulaiset

1848–1854 Klas Veisell, persoonallinen pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen


Ylimääräiset papit

1650– Lauritsa Laurinpoika Hallitius

1730-luvulla Erik Lackman, papiston apulainen

Carl Salenius, papiston apulainen

1732–1735 Henrik Lindenius, papistonapulainen

1797–1804 Jakob Vallgren, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1799– Martti Joh. Lyra, kappalaisen apulainen

1801–1812 Johan Mårten Strömmer, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1805–1809 Adam Melèn, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1825–1826 Fredrik Polón, kirkkoherran apulainen

1826–1828 Gustaf Gabriel Bonsdorff, kirkkoherran apulainen

1828–1835 Johan Kristian Agander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1835–1836 Zakarias Adolf Kroijerus, kirkkoherran apulainen

1836–1839 Gustaf Adolf Hillebrand, kirkkoherran sijainen, armovuodensaarnaaja

1838–1841 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran sijainen, kappalaisen sijainen

1840–1842 Johan Fredrik Niloni, kirkkoherran apulainen

1841–1843 August Wilhelm Krogerus, kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen

1842–1843 Henrik Konstantin Corander, kirkkoherran apulainen

1844–1848 Johan Jakob Strömmer, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1848–1850 Jeremias Laurinus, kirkkoherran apulainen

1850–1852 Erik Saurèn, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1854–1855 Johan Varèn, kirkkoherran apulainen

1854–1860 Johan Viktor Johnsson, kappalaisen apulainen, -sijainen

1855–1856 Johan Teodor Dahlström, kirkkoherran apulainen

1856–1858 Johan Immanuel Bergh, kirkkoherran apulainen

1858–1865 Bengt Ivar Stenius, kirkkoherran apulainen, -sijainen

1862–1871 Mikael Adolf Pelkonen, kappalaisen sijainen, kirkkoherran sijainen

1872–1875 Erik Johan Stavèn, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen.

1875 Johan Henrik Ilvonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1876–1880 Viktor Johan Gabriel Krogerus, vt. kirkkoherra

1875–1879 Paavo Martikainen, vt. kappalainen

1885–1886 Jaakko Adolf Veijola, virka- ja armovuodensaarnaaja

1886–1887 Juho Sidensnöre, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1886–1887 August Mömmö, armovuodensaarnaaja

1887–1890 Antti Adolf Gummerus, kirkkoherran apulainen

1890–1892 Johannes Castrèn, kirkkoherran apulainen

1892 Tahvo Puhakka, kirkkoherran apulainen

1893 Heikki Niiranen, kirkkoherran apulainen

1894–1895 Paavo Antti Moberg, kirkkoherran apulainen

1895–1897 Karl Konstantin Aalto, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1897–1900 Ernesti Kyander, kirkkoherran sijainen

1897–1899 Pekka Hyttinen, armovuodensaarnaaja

1899 Juho Kustaa Tyrni, armovuodensaarnaaja

1899–1900 Emanuel Lamppu, armovuodensaarnaaja

1900–1901 Akseli Kytö, kappalaisen apulainen

1901 Juho Hotinen, kappalaisen apulainen

 

Arkisto


Pielisjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1768 ja historiakirjat vuodesta 1689. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1960.


Kansallisarkisto on digitoinut Pielisjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

248 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page