Perustettiin Jämsän emäseurakunnan Kuivasmäen rukoushuonekunnaksi kuninkaan kirjeellä 3.12.1728, mitä ennen seurakunnan asukkaat olivat rakentaneet omin luvin kirkkotuva ennen vuotta 1724. Kuninkaan kirjeen mukaan Jämsän papiston tuli pitää jumalanpalvelus kirkkotuvassa joka neljäs sunnuntai. Muodostettiin Jämsän emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin vahvistamalla luvalla 11.8.1779, muodostettiin Jyväskylän emäseurakunnan kappeliksi keisarin käskykirjeellä 4.2.1856 ja erotettiin viimeksi mainitusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 14.1.1867. Petäjäveden kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Kuivasmäki
Kylät
Kintaus, Kuivasmäki, Kumpujärvi, Petäjävesi, Rukoila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 4.10.1778 ja 21.3.1779. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi erotettaessa velvoitettiin kirkkoherra määrätyillä ehdoilla palkkaamaan apulaisen, välttämättömästi silloin, kun seurakunnan väkiluku nousisi yli 4000 henkeen. Seurakunta määrättiin rakentamaan eri asunto kirkkoherran apulaiselle keisarin käskykirjeellä 14.1.1867. Apulaista ei mainittu uudessa palkkausjärjestyksessä.
Kirkkoherrat
1871–1881 Johan Perenius
1884–1909 Johannes Lybeck
1913–1918 Nathanael Borg
1921–1930 J. N. Joutsela
Kappalaiset
1779–1784 Alexander Invenius
1785–1798 Peter Aschanus
1799–1810 Matias Sunell
1812–1813 Karl Löfgren
1816–1822 Erik Johan Vestling
1825–1830 Gustaf Adolf Backman
1830–1838 Karl Gustaf Strömborg
1840–1867 Karl Gustaf Handolin, virka lakkautettiin
Viralliset apulaiset
1894–1902 Johan Emil Andelin (Aaltio)
1902–1906 Kaarlo Henrik Hakanen
1906 Kustaa Emil Erander
1906 Juhani Vilkki
1907 Uno Adolf Sainio
1908– Toivo Kansanen
1916–1921 Ilmari Tuominen, myös vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1810–1812 Gustaf Lindros, välisaarnaaja
1813–1816 Erik Johan Vestling, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1820–1825 Erik Vilhelm Vinter, vt. kappalainen
1827–1830 Anders Gustaf Eklund, kappalaisen apulainen
1831 Johan Georg Hofström, kappalaisen apulainen
1838–1840 Alexander Asp, virka- ja armovuodensaarnaaja
1855–1858 Per August Cygnaeus, kappalaisen sijainen
1858–1862 Karl Hellén, kappalaisen sijainen
1862–1870 Karl Brynolf Lilius, vt. kappalainen
1870–1871 Alexander Sirén, sijaiskirkkoherra
1881–1884 Jakob Haniel Päivärinta (Svahn), vt. kirkkoherra
1908 Toivo Kansanen, kirkkoherran virallinen apulainen
1909–1913 Allan Immanuel Lybeck, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja
Arkisto
Petäjäveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1825, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1801. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1739–1978.
Osa vanhinta arkistoa tuhoutui pappilan palossa 29.12.1845.
Kansallisarkisto on digitoinut Petäjäveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.