Rajakartta: Velkua Perustettiin Taivassalon emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1793, jolloin seurakunta sai oman kirkon, saarnaajan ja...

Erotettiin Karttulan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922, jolloin siihen liitettiin kuulumaan osia myös Rautalammin...

Rajakartta: Nousiainen Yksi Suomen vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan jo 1232. Seurakunta oli katolisena aikana Turun piispan prebendana vuodesta 1340 ja ehkä vielä 1449. Sittemmin seurakunta oli Turun tuomiorovastin prebendana. Nousiaisten kunta perustettiin 1867. Muut nimet Nousis, Santamala Maakirjakylät Aatoila, Ahdasmäki, Alakylä, Haatila, Hakoila, Heininen, Hyrkki, Härjänsilmä, Järäinen, Kaisela, Kaitarainen, Kakkari, Kallunen, Keskusoja, Kiikko, Killainen, Koivumäki

Perustettiin Tyrvään emäseurakunnan kappeliksi, kun piispa Terserus myönsi kirkkotuvan rakentamiselle luvan piispankäräjillä 1662....

Rajakartta: Sääksmäki Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1340, jolloin paavi julisti kirkonkiroukseen 25...

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1200-luvulla. Seurakunnan alueelle perustettiin Pietarsaaren kaupunki 1652,...

Värtsilän kylä mainitaan jo 1500, jolloin se kuului Sortavalan pogostan Lahden perevaaraan. Tohmajärven emäseurakuntaan kuuluneen ja...

Perustettiin Someron emäseurakunnan kappeliksi kirkon valmistuttua 1682 ja kuninkaan suostuttua 31.8.1688 siihen, että Paavolan autiotila...

Rajakartta: Längelmäki Alkuaan Oriveden emäseurakuntaan kuulunut saarnahuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi...

Kokkolan emäseurakunnan alueelle perustettiin kaupunki perustamiskirjalla 7.9.1620. Kaupungin anomukseen tulla erotettuksi Kokkolan...

Talollinen Mikko Kontinen ja muutama muu henkilö anoivat Puumalan Hurissalon kylän erottamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi...

Perustettiin Taipalsaaren emäseurakunnan kappeliksi noin 1590, kun ensimmäinen kirkko rakennettiin Peltoinlahden kylään Kuolimonjärven rannalle. Savitaipale erotettiin Taipalsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, kun maaherra Erik Gyllenstjerna 9.11.1639 myönsi kirkkoherran virkataloksi Peltoinlahden kylän Ukkosen ja Hotisen tilat ja toistaiseksi myös Kaskeinkylän Sairalaisen tilan. Uusi kirkko rakennettiin perimätiedon mukaan tulipalossa tuhoutuneen aiemman kirkon tilall