Perustettiin Tyrvään emäseurakunnan kappeliksi, kun piispa Terserus myönsi kirkkotuvan rakentamiselle luvan piispankäräjillä 1662. Seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1681, jolloin seurakunta sai oman papin. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen emäseurakunnan kanssa aina vuoteen 1870. Kirkko katettiin ja uusi kirkontorni rakennettiin 1885. Erotettiin Tyrväästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1922. Kiikan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Keikyän kunnan kanssa Äetsän kunnaksi 1981.
Muut nimet
Kiikanoja
Kylät
Haapaniemi, Hoipola (Oskurla), Hykkelä (Hykkerlä), Jaamala, Kiikanoja, Kiikka, Kiimajärvi, Kikkelä (Kikkerlä), Kilpijoki, Kinnala (Skinnarla, Kinnarla), Kulmuntila (Gudmundila), Leikkuu, Meskala, Mielaanniemi, Nevo, Raukko, Ritala (Riddarla), Ruotsila, Tala, Teukkula, Tormila (Stormila), Ulvi, Unkela (Ungerla), Vakkala (Antila), Vehkakorpi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1922–1936 Huugo Verner Maja
Kappalaiset
1576– Eschillus Clementis
1593–1608 Laurentius Olai
1608–1626 Josephus Caspari
1628–1630 Severinus Josephi
–1643 Josephus
1643–1685 Abrahams Fabricius
1686–1695 Jeremias Roos
1697–1706 Johannes Anchaerus
1708–1730 Andreas Josephi Wirzenius
1731–1743 Andreas Revolin
1743–1772 Andreas Andree Wirzenius
1774–1788 Johan Utter
1789–1801 Johan Lilius
1804–1814 Johan Waldstedt
1818–1848 Carl Magnus Limon
1848–1867 Gustaf Forselius
1870–1887 Frans Fritjof Colérus
1888–1909 Oskar Daniel Paloheimo (Brander)
Ylimääräiset papit
1647–1658 Abrahamus Josephi Fabricius
1672–1678 Johannes Rajalenius
1686 Jeremias Roos
1688–1715 Thomas Rajalenius
1715–1719 Simon Cannelin
1719–1731 Andreas Revolin
1731–1732 Anders Wirzenius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1743–1754 Thomas Kriander
1755–1768 Johan Sideen
1769–1777 Nils Enckell
1778–1786 Eric Walliander
1787–1805 Johan Rosendahl
1798–1801 Karl Fredrik Lilius, kappalaisen apulainen
1801–1804 Anders Lilius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1804–1818 Matias Granberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1806–1822 Johan Magnus Limon
1824–1829 Benjamin Vilhelm von Pfaler
1826–1827 Karl Fredrik Abelard von Qvanten, kappalaisen apulainen
1828–1830 Adrian Elers, kappalaisen apulainen
1830–1831 Henrik Gustaf von Pfaler, kappalaisen apulainen
1862–1863 Arvid Utter, kappalaisen apulainen
1864–1868 Karl Dahlberg, vt. kappalainen
1859–1870 Thomas Luihander
1863–1864 David Skogman, pitäjänapulainen, kappalaisen apulainen
1868–1870 Johan Särkkä, vt. kappalainen
1887–1888 David Oskar Varhenmaa, vt. kappalainen
1909–1914 Erik Vilhelm Hagfors, vt. kappalainen
1914–1917 Juho Kustaa Saarento, vt. kappalainen
1917–1919 Juho Väinö Kustavi Vahervuori, vt. kappalainen
1919–1922 Huugo Verner Maja, vt. kappalainen
Arkisto
Kiikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Kiikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.