Alkuaan Oriveden emäseurakuntaan kuulunut saarnahuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen kirjeellä 24.3.1640. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus eli saarnahuone sijaisi Länkipohjan kylässä, ensimmäinen kirkko rakennettiin Karvian kylään 1641 ja uusi kirkko Hakosalmen kylään 1772. Kirkko korjattiin perusteellisesti kesällä 1896 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 29.11.1896. Seurakuntaan kuulunut Kuorevesi perustettiin kappeliksi 1640 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Längelmäen kuntaan liitettiin osia Kuhmoisten kunnasta 1925.
Muut nimet
Längelmä
Kylät
Attila, Eräsjärvi, Eräslahti, Eväjärvi, Hakosalmi, Hiukkaa, Kalkku, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Korpi, Kuusjärvi, Kylänoja, Länkipohja, Löytäne, Maunus, Mulkoila, Pääskylä, Piittala, Puharila, Raidisto, Rämesalo, Ristijärvi, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Västilä, Vilkkilä, Vinkiö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus papiston palkasta tehtiin 26.6.1752. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1690, viran ollen yhteinen Längelmäelle ja Kuorevedelle, kunnes virka lakkautettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859 ja molemmille seurakuntiin perustettiin kappalaisten virat. Kappalaisen ja pitäjänapulaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 25.4.1857.
Kirkkoherrat
1640–1645 Matthias Petri (Wanaeus)
1645–1647 Magnus Andreae
1657–1663 Johan (Johannes Henrici) Lilius
1665–1677 Arvid (Arvidus Erici) Florinus
1678–1682 Anders (Andreas Henrici) Lilius
1683–1703 Henricus Lucander
1704–1721 Jakobus Rungius
1718–1722 Axel Palander, vt. kirkkoherra
1722–1730 Henric Lilius
1730–1750 Israel Wallin
1753–1771 Johan Odenius
1772–1787 Erik Johan Elfvenberg
1788–1807 Johan Utter
1810–1820 Henric Reilin
1821–1826 Karl Henrik Bergroth
1827–1837 Fredrik Sjöstedt
1839–1848 Anders Gustaf Lilius
1849–1867 Isak Johan Vellenius
1870–1879 Johan Gabriel Vikman
1880–1884 Nehemias Verin
1885–1891 Matias Viktorinus Jaakkola
1892–1898 Oskar Viktor Bergroth
1899–1907 Akseli Edvard Ekroth
1908–1918 Iisakki Virtanen
1920–1928 Otto Edvard Lahtinen
1929–1933 Niilo Aatos Mustala
Kappalaiset
1699–1714 Johan Lucander
1873–1876 Anders Gabriel Vikman
1882–1884 Anshelm Nyström
1896–1932 Kaarlo Konstantin Kallio
Pitäjänapulaiset
1690–1698 Johan Lucander
1724–1727 Johan Lucander
1729–1734 Karl Indrenius
1735–1760 Kristian Flodberg
1761–1769 Erik Johan Elfvenberg
1770–1775 Thomas Rikberg
1775–1785 Anders Johan Salvenius
1787–1790 Abraham Fredrik Palander
1791–1803 Anders Salovius
1804–1814 Karl Henrik Bergroth
1815–1816 Gustaf Juvander
1818–1824 Benjamin Vilhelm von Pfaler
1825–1873 Anders Gabriel Vikman, virka lakkautettiin 1859
Ylimääräiset papit
1683–1684 Samuel Chytraeus, jumalan sanan palvelija
1702–1706 Gabriel Lagus, apulaispappi
1748–1755 Josef Ahllöf, kirkkoherran apulainen
1766–1773 Esaias Hollberg, vt. kirkkoherra
1778–1784 Lars Lithovius, kirkkoherran apulainen
1804–1810 Anders Lilius, kirkkoherran apulainen
1814–1815 Gustaf Juvander, vt. pitäjänapulainen
1816–1818 Joakim Gustaf Johnsson, kirkkoherran apulainen
1822–1825 Anders Gabriel Vikman, kirkkoherran apulainen
1827–1832 Anders Johan Svensson, kirkkoherran apulainen
1832–1835 Gabriel Granlund, kirkkoherran apulainen
1835–1839 Anders Henrik Ingman, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Jakob Vettberg, kirkkoherran apulainen
1842–1847 Berndt Gustaf Bergroth, kirkkoherran apulainen
1847–1849 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen
1852–1853 Johan Gabriel Vikman, pappien apulainen
1853–1854 Johan Augustt Hällfors, pappien apulainen
1854–1856 Frans Edvin Ahonius, pappien apulainen
1856–1859 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen
1859–1870 Johan Gabriel Vikman, pappien apulainen
1864 Karl August Möller, kirkkoherran apulainen
1872–1875 Frans Peter Krank, kirkkoherran sijainen, pappien apulainen
1875–1880 Jakob Juselius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1891–1893 Kaarlo Konstantin Kallio, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1893–1896 David Sirenius, vt. kappalainen
1907–1908 Kustaa Emil Erander, vt. kirkkoherra
Arkisto
Längelmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1645 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1645–1951.
Kansallisarkisto on digitoinut Längelmäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.