top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Längelmäki

Alkuaan Oriveden emäseurakuntaan kuulunut saarnahuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahen kirjeellä 24.3.1640. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus eli saarnahuone sijaisi Länkipohjan kylässä, ensimmäinen kirkko rakennettiin Karvian kylään 1641 ja uusi kirkko Hakosalmen kylään 1772. Kirkko korjattiin perusteellisesti kesällä 1896 ja se vihittiin uudelleen käyttöön 29.11.1896. Seurakuntaan kuulunut Kuorevesi perustettiin kappeliksi 1640 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1881. Längelmäen kuntaan liitettiin osia Kuhmoisten kunnasta 1925.


Muut nimet

Längelmä


Kylät

Attila, Eräsjärvi, Eräslahti, Eväjärvi, Hakosalmi, Hiukkaa, Kalkku, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Korpi, Kuusjärvi, Kylänoja, Länkipohja, Löytäne, Maunus, Mulkoila, Pääskylä, Piittala, Puharila, Raidisto, Rämesalo, Ristijärvi, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Västilä, Vilkkilä, Vinkiö


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Suostumus papiston palkasta tehtiin 26.6.1752. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1690, viran ollen yhteinen Längelmäelle ja Kuorevedelle, kunnes virka lakkautettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859 ja molemmille seurakuntiin perustettiin kappalaisten virat. Kappalaisen ja pitäjänapulaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 25.4.1857.


Kirkkoherrat

1640–1645 Matthias Petri (Wanaeus)

1645–1647 Magnus Andreae

1665–1677 Arvid (Arvidus Erici) Florinus

1683–1703 Henricus Lucander

1704–1721 Jakobus Rungius

1718–1722 Axel Palander, vt. kirkkoherra

1722–1730 Henric Lilius

1730–1750 Israel Wallin

1753–1771 Johan Odenius

1788–1807 Johan Utter

1810–1820 Henric Reilin

1827–1837 Fredrik Sjöstedt

1880–1884 Nehemias Verin

1908–1918 Iisakki Virtanen

1929–1933 Niilo Aatos Mustala


Kappalaiset

1699–1714 Johan Lucander

1882–1884 Anshelm Nyström


Pitäjänapulaiset

1690–1698 Johan Lucander

1724–1727 Johan Lucander

1729–1734 Karl Indrenius

1735–1760 Kristian Flodberg

1770–1775 Thomas Rikberg

1791–1803 Anders Salovius

1815–1816 Gustaf Juvander

1825–1873 Anders Gabriel Vikman, virka lakkautettiin 1859


Ylimääräiset papit

1683–1684 Samuel Chytraeus, jumalan sanan palvelija

1702–1706 Gabriel Lagus, apulaispappi

1748–1755 Josef Ahllöf, kirkkoherran apulainen

1766–1773 Esaias Hollberg, vt. kirkkoherra

1778–1784 Lars Lithovius, kirkkoherran apulainen

1804–1810 Anders Lilius, kirkkoherran apulainen

1814–1815 Gustaf Juvander, vt. pitäjänapulainen

1816–1818 Joakim Gustaf Johnsson, kirkkoherran apulainen

1822–1825 Anders Gabriel Vikman, kirkkoherran apulainen

1827–1832 Anders Johan Svensson, kirkkoherran apulainen

1832–1835 Gabriel Granlund, kirkkoherran apulainen

1835–1839 Anders Henrik Ingman, kirkkoherran apulainen

1840–1841 Jakob Vettberg, kirkkoherran apulainen

1842–1847 Berndt Gustaf Bergroth, kirkkoherran apulainen

1847–1849 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen

1852–1853 Johan Gabriel Vikman, pappien apulainen

1853–1854 Johan Augustt Hällfors, pappien apulainen

1854–1856 Frans Edvin Ahonius, pappien apulainen

1856–1859 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pappien apulainen

1859–1870 Johan Gabriel Vikman, pappien apulainen

1864 Karl August Möller, kirkkoherran apulainen

1872–1875 Frans Peter Krank, kirkkoherran sijainen, pappien apulainen

1875–1880 Jakob Juselius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1891–1893 Kaarlo Konstantin Kallio, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1893–1896 David Sirenius, vt. kappalainen

1907–1908 Kustaa Emil Erander, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Längelmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1645 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1645–1951.


Linkit

1 katselukerta

Hae

bottom of page