Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1340, jolloin paavi julisti kirkonkiroukseen 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkollisverosta syntyneen riidan seurauksena. Sääksmäki mainitaan paikkakuntana jo 1335. Seurakunnan harmaasta kivestä rakennettu kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1838 ja 1841, ja kirkon eteläinen kylkirakennus sortui 21.8.1847. Kirkon kellotapuliin iski salama 1758. Kirkkoa ei saatu korjattua, joten se oli purettava ja rakennettava uudelleen 1766. Kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1.4.1929. Uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1933. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kuntaan 1973.
Seurakuntaan kuuluneista Pälkäne ja Akaa mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina jo 1405. Valkeakoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1910 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1931.
Maakirjakylät
Annila, Hautaniemi, Huittula (Anajala), Ikkala, Itko, Jutikkala, Kalalahti (Kantalahti), Kantala, Kasuri, Konho (Konhovi), Kärjenniemi, Kärsä, Lahinen, Lantonen, Linnanen, Liuttula, Maatiala, Mulkue, Muntee (Vieremunda), Mustiala, Mustinlahti, Mutinen, Naakkala, Nuutila, Pappila, Partala, Pietola (Koivunporras), Poukkala, Rapola, Ritvala, Rytiälä, Roukko, Saari, Salo, Sillantaka, Sohlberg, Taljala, Taloila, Tarttila, Uittamo, Valto, Valkeakoski, Vedentaka, Voipaala, Vuorentaka, Ylenjoki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 11.3.1735 ja se vahvistettiin 29.1.1736. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1659–1854. Kirkkoherran virkatalolla oli Valkeakoskella mylly. joka oli 1890-luvulla vuokrattuna Valkeakosken osakehtiölle 600 markalla.
Kirkkoherrat
1536–1566 Paulus Nicolai
1566–1578 Dionysius Matthæi
1578–1600 Nocolaus Erici
1601–1634 Sigfridus Sigfridi
1635–1636 Nicolaus Sigfridi Montanus
1636–1685 Thomas Canuti Palthenius
1685–1691 Haqvinus Pihlman
1691–1714 Elias Woivalenius
1719–1721 Christiern Sevonius
1721–1729 Jakob Haartman
1730–1732 Samuel Möller
1733–1741 Johan Fonselius
1744–1767 Karl Rothovius
1769–1779 Erik Perander
1779–1791 Erik Gyllensten
1792–1828 Adam Salvenius
1831–1841 Fredrik Hellstén
1842–1859 Salomon Albert Hellstedt
1861–1873 Gustaf Cannelin
1874–1891 Gustaf Dahlberg
1892–1906 Paul Otto Leivo
1909–1918 Lahja Hyvä Durchman
1918–1950 Juho Walfrid Wallinheimo
Kappalaiset
1553–1560 Dionysius Matthiae
1575 Georgius Matthiae
1593–1601 Sigfridus Sigfridi
1603 Carolus Henrici
1632–1635 Nicolaus Sigfridi
1635–1658 Gabriel
1659–1701 Andreas Fabricius
1701–1711 Josephus Wallenius
1711–1729 Samuel Möller
1729–1765 Samuel Kaskas
1765–1786 Jakob Lindsten
1787–1799 Thomas Thorén
1801–1834 Alexander Mæxmontan
1836–1849 Matias Elias Hagelberg
1853–1879 Karl Fredrik Carlstedt
1881–1885 Johan Schönberg
1885–1886 Gustaf Manner
1886–1892 Paul Otto Leivo
1894–1909 Oskar Hugo Berndt Kairamo (Godenhjelm)
1909–1939 Allan Edvard Teodor Öhrbom
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1659 Andreas Fabricius
–1687 Nicolaus Montanus
1701 Josephus Wallenius
1704–1733 Johannes Fabricius
1734–1763 Samuel Erenius
1765–1783 Thomas Thorén
1784–1801 Alexander Mæxmontan
1802–1818 Vilhelm Thurén
1819–1836 Matias Elias Hagelberg
1836–1847 Johan Gustaf Churberg
1848–1856 Vilhelm Andersson
1857–1870 Karl Johan Engelbrekt Blombergh, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1753– Anders Rabdenius, kappalaisen apulainen
1760– Arvid Favorin, kirkkoherran apulainen
1792–1802 Vilhelm Thurén, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1815–1819 Matias Elias Hagelberg, kappalaisen apulainen
1818–1819 Anders Lundén, välisaarnaaja
1820–1821 Elias Lundell, kappalaisen apulainen
1821–1823 Fredrik Elers, kappalaisen apulainen
1823–1825 Peter Fogelberg, kappalaisen apulainen
1825–1826 Simon Helenius, kappalaisen apulainen
1826–1829 Jacob Efraim Hagelberg, kappalaisen apulainen
1827–1831 Salomon Albert Hellstedt, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1829–1831 Jakob Vahlberg, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1831–1835 Karl Johan Palander, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1833–1838 Johan Henrik Vijkberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1832–1833 Nils Aejmelæus, kirkkoherran apulainen
1835–1836 Karl Abraham Grönroos, kirkkoherran apulainen
1839–1840 Klas Adolf Karsten, kappalaisen sijainen
1840–1842 Henrik Hidén, kappalaisen sijainen
1841–1842 Per Edvard Åberg, sijaiskirkkoherra
1845–1847 Gustaf Dahlberg, kirkkoherran apulainen
1847–1848 Nils Jakob Juselius, kirkkoherran apulainen
1847–1848 Kurt Viktor Bäckman, välisaarnaaja
1879 Paul Otto Leivo, kappalaisen apulainen
1879–1881 Karl Henrik Lindfors, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1888–1890 Kaarlo Konstantin Kallio, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Anton Vilhelm Sederström, kirkkoherran apulainen
1905 August Bruno Forsberg, vt. kappalainen
1906 Viljami Bernhard Rautanen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1907–1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
Arkisto
Sääksmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1691, tilikirjat vuodesta 1628 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1602–1950.
Kansallisarkisto on digitoinut Sääksmäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.