top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sääksmäki

Päivitetty: 6 päivää sitten


Rajakartta: Sääksmäki

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1340, jolloin paavi julisti kirkonkiroukseen 25 sääksmäkeläistä talonpoikaa kirkollisverosta syntyneen riidan seurauksena. Sääksmäki mainitaan paikkakuntana jo 1335. Seurakunnan harmaasta kivestä rakennettu kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1838 ja 1841, ja kirkon eteläinen kylkirakennus sortui 21.8.1847. Kirkon kellotapuliin iski salama 1758. Kirkkoa ei saatu korjattua, joten se oli purettava ja rakennettava uudelleen 1766. Kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1.4.1929. Uudelleen rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1933. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kuntaan 1973.


Seurakuntaan kuuluneista Pälkäne ja Akaa mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina jo 1405. Valkeakoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1910 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1931.


Maakirjakylät

Annila, Hautaniemi, Huittula (Anajala), Ikkala, Itko, Jutikkala, Kalalahti (Kantalahti), Kantala, Kasuri, Konho (Konhovi), Kärjenniemi, Kärsä, Lahinen, Lantonen, Linnanen, Liuttula, Maatiala, Mulkue, Muntee (Vieremunda), Mustiala, Mustinlahti, Mutinen, Naakkala, Nuutila, Pappila, Partala, Pietola (Koivunporras), Poukkala, Rapola, Ritvala, Rytiälä, Roukko, Saari, Salo, Sillantaka, Sohlberg, Taljala, Taloila, Tarttila, Uittamo, Valto, Valkeakoski, Vedentaka, Voipaala, Vuorentaka, Ylenjoki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 11.3.1735 ja se vahvistettiin 29.1.1736. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin 1659–1854. Kirkkoherran virkatalolla oli Valkeakoskella mylly. joka oli 1890-luvulla vuokrattuna Valkeakosken osakehtiölle 600 markalla.


Kirkkoherrat

1536–1566 Paulus Nicolai

1566–1578 Dionysius Matthæi

1578–1600 Nocolaus Erici

1601–1634 Sigfridus Sigfridi

1635–1636 Nicolaus Sigfridi Montanus

1636–1685 Thomas Canuti Palthenius

1685–1691 Haqvinus Pihlman

1691–1714 Elias Woivalenius

1721–1729 Jakob Haartman

1730–1732 Samuel Möller

1733–1741 Johan Fonselius

1744–1767 Karl Rothovius

1769–1779 Erik Perander

1779–1791 Erik Gyllensten

1792–1828 Adam Salvenius

1831–1841 Fredrik Hellstén

1861–1873 Gustaf Cannelin

1874–1891 Gustaf Dahlberg

1892–1906 Paul Otto Leivo


Kappalaiset

1553–1560 Dionysius Matthiae

1575 Georgius Matthiae

1593–1601 Sigfridus Sigfridi

1603 Carolus Henrici

1632–1635 Nicolaus Sigfridi

1635–1658 Gabriel

1659–1701 Andreas Fabricius

1701–1711 Josephus Wallenius

1711–1729 Samuel Möller

1729–1765 Samuel Kaskas

1765–1786 Jakob Lindsten

1787–1799 Thomas Thorén

1881–1885 Johan Schönberg

1885–1886 Gustaf Manner

1886–1892 Paul Otto Leivo


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

–1687 Nicolaus Montanus

1704–1733 Johannes Fabricius

1734–1763 Samuel Erenius

1765–1783 Thomas Thorén

1802–1818 Vilhelm Thurén

1848–1856 Vilhelm Andersson

1857–1870 Karl Johan Engelbrekt Blombergh, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1753– Anders Rabdenius, kappalaisen apulainen

1760– Arvid Favorin, kirkkoherran apulainen

1792–1802 Vilhelm Thurén, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1815–1819 Matias Elias Hagelberg, kappalaisen apulainen

1818–1819 Anders Lundén, välisaarnaaja

1820–1821 Elias Lundell, kappalaisen apulainen

1821–1823 Fredrik Elers, kappalaisen apulainen

1823–1825 Peter Fogelberg, kappalaisen apulainen

1825–1826 Simon Helenius, kappalaisen apulainen

1826–1829 Jacob Efraim Hagelberg, kappalaisen apulainen

1827–1831 Salomon Albert Hellstedt, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1829–1831 Jakob Vahlberg, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1831–1835 Karl Johan Palander, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1833–1838 Johan Henrik Vijkberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1832–1833 Nils Aejmelæus, kirkkoherran apulainen

1835–1836 Karl Abraham Grönroos, kirkkoherran apulainen

1839–1840 Klas Adolf Karsten, kappalaisen sijainen

1840–1842 Henrik Hidén, kappalaisen sijainen

1841–1842 Per Edvard Åberg, sijaiskirkkoherra

1845–1847 Gustaf Dahlberg, kirkkoherran apulainen

1847–1848 Nils Jakob Juselius, kirkkoherran apulainen

1847–1848 Kurt Viktor Bäckman, välisaarnaaja

1879 Paul Otto Leivo, kappalaisen apulainen

1879–1881 Karl Henrik Lindfors, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1888–1890 Kaarlo Konstantin Kallio, kirkkoherran apulainen

1890–1891 Anton Vilhelm Sederström, kirkkoherran apulainen

1905 August Bruno Forsberg, vt. kappalainen

1906 Viljami Bernhard Rautanen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1907–1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, virka- ja armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

 

Arkisto


Sääksmäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1691, tilikirjat vuodesta 1628 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1602–1950.


Kansallisarkisto on digitoinut Sääksmäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

43 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page