Perustettiin Someron emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun kirkko rakennettiin 1682 ja kuningas suostui 31.8.1688 siihen, että Paavolan autiotila annettaisiin papin virkataloksi. Emäseurakunnan toinen kappalainen sijoitettiin seurakuntaan tuomiokapitulin päätöksellä 22.5.1690 ja kuningas sääti 20.5.1696, että kappalaisen sijaan seurakuntaan asetettaisiin pitäjänapulainen. Erotettiin Somerosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901, ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana 1915 ja ero toteutui lopullisesti 1917. Somerniemen kunta perustettiin 1868 siihen liitettiin Someron Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suonjoen kylä 1927 ja Honkaluhdan tila 1934, ja kunta liitettiin Someron kuntaan 1977.
Muut nimet
Sommarnäs, Ylistaro, Naara
Kylät
Härjänlahti, Härjänoja, Jakkula, Keltiäinen, Kopila, Oinasjärvi, Palikainen, Salkola, Vesanoja, Viuvala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisen palkasta keisarillinen käskykirje 24.2.1844.
Kirkkoherrat
1915–1920 Kustaa Alfred Mäkinen
1920–1925 Johan Wilhelm Kajander
1925–1927 Anton Viljami Lannetta
1927–1928 Lennart Pinomaa (Gulin)
1929–1930 Verner Anselm Urhonen
Kappalaiset
1903–1910 Konstantin Leander Alha (Ahlman), virka lakkautettiin 1901
1910–1915 Kustaa Alfred Mäkinen
Pitäjänapulaiset
1732–1734 Anders Nummelin
1734–1748 Erik Borenius
1749–1765 Jakob Sahlsten
1765–1787 Georg Domander
1788–1793 Jakob Rhyselius
1796–1808 Gustaf Schiöning
1810–1822 Johan Järnström, ensin vt. pitäjänapulainen
1825–1841 Isak Gustafsson, ensin vt. pitäjänapulainen
1841–1857 Johan Henrik Hanelius
1860–1873 Johan Oskar Boisman
1873–1895 Erik Rautell
1901–1903 Konstantin Leander Ahlman, virka muutettu kappalaisen viraksi
Ylimääräiset papit
1695–1710 Simon Achrenius
1711–1731 Eric Limnelius
1732–1734 Andreas Nummelin
1734–1758 Eric Borenius
1749–1765 Jacob Sahlsten
1765–1787 Georg Domander
1788–1793 Jacob Rhyselius
1802–1804 Johan Vidberg, pitäjänapulaisen apulainen
1806–1808 Simon Vehman, pitäjänapulaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1822–1823 Tomas Lundell, armovuodensaarnaaja
1823–1825 Johan Milbrandt, armovuodensaarnaaja
1857 Karl Johan Engelbert Blombergh, virkavuodensaarnaaja
1857–1860 Oskar Grönholm, armovuodensaarnaaja
1895–1897 Severi Gabriel Kalke, vt. pitäjänapulainen
1897–1899 Edvard Emil Elenius, vt. pitäjänapulainen
1899–1900 Paavo Pitkänen, vt. pitäjänapulainen
1900–1901 Adolf Aleksander Halme, vt. pitäjänapulainen
1901–1902 Hanno Pietari Yrjänäinen, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Somerniemen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1741, tilikirjat vuodesta 1785 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1735–1854.
Seurakunnan pappila ja lähes koko kirkonarkisto paloivat 28.8.1898. Arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1899 mainitaan pastorinviraston kohtalosta seuraavasti: "Efter det Delegationen pä våren 1898 föranstaltade sin enquête angående kyrkoarkivens tillstånd, har Sommarnäs kyrkoarkiv i forna Åbo, numera Borgå stift till större delen uppbrunnit. Kort förut hade från denna församling på Delegationens framställda fråga om den äldre delen av arkivet kunde öfverföras till annan ort, svarats med ett obestämdt 'kuka tietää'".
Mainitussa pappilan palossa tuhoutui syntyneiden luettelot vuosilta 1814–1870, vihittyjen luettelot vuosilta 1822–1856 ja kuolleiden luettelot vuosilta 1814–1891 sekä rippikirjat vuosilta 1781–1821, 1829–1838 ja 1855–1890. Osa kirkonarkistosta saatiin pelastettua pappilan ikkunan kautta ja osa arkistosta oli kirkossa. Seurakunnan vuodesta 1891 alkava pää- eli rippikirja on kerätty taannehtivasti seurakuntalaisilta kyselemällä. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytettiin Someron kirkonarkistossa, joka selittänee seurakunnan vanhimpien rippi- ja historiakirjojen säilymisen. Aiemmin kirjallisuudessa on virheellisesti esitetty historiankirjojen alkamisvuodeksi 1705 tai 1735.
Kansallisarkisto on digitoinut Somerniemen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments