Search this site

Pohjan emäseurakunnan Tammisaaren kappalainen piti kerran kuukaudessa jumalanpalveluksen suomeksi ja ruotsiksi Jussarön saarella sijainneessa rukoushuoneessa 1830-luvulta vuoteen 1860. Jussarö mainitaan jo vuonna 1250 tanskalaisessa latinankielisessä purjehdusoppaassa muodossa "Iuxarae". Saarella sijaitsi aiemmin Jussarön kaivos, josta louhittiin rautamalmia. Muut nimet Jussaari

Mainitaan Laihian rukoushuonekuntana jo 1734 ja muodostettiin kappeliksi, kun kuningas antoi myöntymyksen 1.3.1773 Laihian toisen kappalaisen siirtämiseen Jurvaan. Tällöin anottiin myös rukoushuonekunnan muodostamista kappeliseurakunnaksi. Seurakunta sai ensimmäisen oman kirkkonsa 1764. Kuningas antoi kieltävän vastauksen 11.9.1800 hakemukseen Jurvan ja Käypälän kylän muodostamiseksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 31.10.1859 ja ero toteutui vuoteen 1863 mennessä. Jurvan kunta liitettiin Kurikan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Isokylä, Jakkula, Jurva (Kirkonkylä), Järvenpää, Kurkikylä, Koskimäki, Kumarla, Kupparla, Kylänpää, Lyyskilä, Maunula, Mieltylä, Niemi, Närvijoki, Perälä, Pukkala, Sarvijoki, Suortila, Torstila, Uusikylä, Yrjälä Naapuriseurakunnat Kurikka , Laihia , Pirttikylä , Teuva Papisto Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 24.6.1773, jonka kuningas vahvisti 5.6.1786. Kirkkoherrat 1865–1872 Oskar Vilhelm Forsman 1872–1887 Jakob Cederberg 1888–1902 Oskar Forsman 1903–1911 Emil Johannes Lindberg 1912–1919 Kustaa Evert Koskimies (Forsman) 1920–1946 Johan Väinö Kustaa Wahervuori (Lönnmark) 1948– Uuno Albert Kahra Kappalaiset 1773–1805 Jakob Johan Vallenberg 1808–1831 Karl Ascholin 1832–1845 Esaias Tortberg 1846–1856 Anders Henrik Gummerus 1856–1865 Oskar Vilhelm Forsman Viralliset apulaiset 1915–1916 Kaarle Toivo Sarvela Ylimääräiset papit ja sijaiset 1790–1793 Markus Fagerdahl , kappalaisen apulainen 1793–1800 Isak Hedberg , kappalaisen apulainen 1801–1807 Gabriel Bergenström , apulainen, vt. kappalainen 1807–1808 Johan Sarelius , välisaarnaaja 1827–1829 Fredrik Vilhelm Sjöstedt , apulainen 1829–1830 Kristian Immanuel Forss , apulainen 1830–1832 Johan Emanuel Fonselius , apulainen, vt. kappalainen 1845–1846 Per Edvard Åberg , välisaarnaaja 1872 Gustaf Fredrik Pohjala , vt. kirkkoherra 1872 Elias Fredrik Alcenius , vt. kirkkoherra 1885 Johan Rudolf Forsman , vt. kirkkoherra 1885–1887 August Evald Cederberg , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Otto Vilhelm Åkerman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888 Karl Eliel Meno , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Aukusti Alfred Oravala , vt. kirkkoherra 1911–1912 Frans Evert Alarik Kotiranta (Kamberg) 1919–1920 Väinö Juho Mattila 1946–1948 Aadolf Jyllilä Arkisto Jurvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789 , tilikirjat vuodesta 1763 ja historiakirjat vuodesta 1774. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1924. Kansallisarkisto on digitoinut Jurvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettu Lappeen kappeliksi 1500-luvulla. Muodostettu 1639 Lappeen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Jääsken pitäjien osista itsenäiseksi seurakunnaksi. Ensimmäinen Johanneksen nimikkokirkko rakennettiin 1640. On myös esitetty, että kirkko olisi valmistunut jo vuonna 1605. Uusi kirkko valmistui 1756 ja vihittiin käyttöön 10.2.1760. Tätä kirkkoa pidettiin yhtenä Savonlinnan hiippakunnan mitättömimmistä kirkoista. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Seurakuntaan liitettiin osia lakkautetusta Jääsken emäseurakunnista 1948. Joutsenon kunta perustettiin 1870. Muut nimet Joutsenus Maakirjakylät Anola, Arpolahti, Eiskola, Haukilahti, Hyvättilä, Hämäläisenkylä, Jokela, Joutseno, Jänhiälä, Karhula (Karhu), Karjalaisenkylä (Karjalainen), Karsturanta, Kattelus, Kesola, Kilpiänsaari, Kohoniemi, Korvenkanta, Korvenkylä (Korpis), Kotola, Kuurmanpohja, Kähärilä, Leppälä, Lipiälä, Luukulkkula, Marttila, Meltola, Mietinsaari, Myllärilä, Nuijamaa, Nevala, Nyrkölä, Parjala, Penttilä (Bengtilä), Pätilä, Ravattila, Roiskola, Saviniemi, Soljola, Suokumaa, Tiimola, Tiuruniemi, Tujula, Vesikkola, Virkkilä Naapuriseurakunnat Jääski , Lappee , Lappeenranta , Nuijamaa , Ruokolahti , Taipalsaari Papisto Maaherra E. Gyllenstierna antoi Torvin autiotilan kirkkoherran virkataloksi 12.6.1641. Kappalaisen virkatalon antoi kreivi Per Brahe ja kuningas vahvisti tämän 1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 16.1.1820. Suostumus palkasta vahvistettiin 22.6.1843. Pappisvirkojen avoimeksi julistamisesta keisarin käskykirje 26.11.1866. Kirkkoherrat 1639–1661 Johan Laurentii Herkepaeus 1662–1697 Georgius Johannis Joutsenius tai Jousenius 1697–1703 Petrus Johannis Frisius 1703–1709 Bartholdus Ithimaeus 1713–1716 Matthias Jahnsonius 1716–1723 Bartholdus Erici Mathænius 1723–1731 Gustaf Lilius 1732–1747 Henrik Salmenius 1748–1779 Anders Giös 1781–1800 Johan Giös 1802–1807 David Platan 1810–1812 Karl Jacob Ignatius 1814–1817 Johan Ahlberg 1820–1838 Josef Mäklin 1841–1850 Gabriel Wilhelm Hougberg 1850–1867 Gabriel Österberg , ensin vt. 1868–1905 Viktor Mortimer Gadding 1906–1931 Kustaa Alfred Kunnas 1932–1944 Kustaa Nestori Korpela 1946–1965 Topi Vapalahti Kappalaiset 1650–1670 Ericus Martini 1675–1682 Michael Erici 1688–1701 Benjamin Johannis Swahn 1702–1710 Johannes Martini 1723–1727 Klemens Forsander 1727–1728 Henrik Hordiander 1729–1745 Peter Warell 1745–1766 Peter Abrhami Carstenius 1768–1791 Karl Govinius 1792–1807 Johan Gabriel Lundan 1808–1820 Anders Hæggroth 1822–1828 Anders Gjös , ensin vt. 1831–1834 Johan Reinhold Vinter 1834–1835 Simon Jusselius 1838–1840 Karl Gustaf Siljander 1841–1878 Johan August Albrekt Appelroth 1880–1898 Peter Härkönen , ensin vt. 1898–1906 Kustaa Alfred Kunnas 1907–1909 Niilo Aleksanteri Huttunen 1910–1921 Kustaa Nestori Korpela 1922–1929 Erkki Ulmanen 1929–1959 Toivo Valter Israel Tapionlinna Ylimääräiset papit 1805–1810 Peter Platan , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja 1811–1814 Gustaf Borg , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja 1814–1820 Gustaf Adolf Brunou , sijaiskirkkoherra 1821–1822 Vilhelm Löfberg , virka– ja armovuodensaarnaaja 1823–1824 Anders Renvall , kappalaisen sijainen 1824–1827 Johan Reinhold Vinter , kappalaisen sijainen 1829 Berndt Magnus Zilliacus , virkavuodensaarnaaja, armovuodensaarnaaja 1829–1831 Lars Romell , armovuodensaarnaaja 1834–1838 Berndt Magnus Zilliacus , virkavuodensaarnaaja, armovuodensaarnaaja 1838–1840 Gustaf Bäckström , armovuodensaarnaaja Alexander Asp , sijaiskirkkoherra, välisaarnaaja 1840 Paul Teodor Schwindt , välisaarnaaja 1841 Karl Gustaf Vinter , välisaarnaaja 1849 Bernhard Stenbäck , kirkkoherranapulainen 1849–1850 Karl Johan Johansson, kirkkoherranapulainen 1863 Gustaf Robert Tornell , kirkkoherranapulainen 1864–1866 Teodor Titus Timoteus Tornell , kirkkoherransijainen 1866–1868 Johan Fritdolf Relander , kirkkoherransijainen 1934–1935 Heikki Lempinen, kirkkoherran apulainen 1937 Lauri Hakamies, kirkkoherran apulainen 1937–1944 Olavi Tuulio, kirkkoherran apulainen 1939–1940 Leo Tarvainen, kirkkoherran apulainen 1944–1945 Untor Karavirta Arkisto Joutsenon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1931. Punaiset polttivat kappalaisen pappilan sisällissodan aikana 10.4.1918, jolloin tuhoutuivat rippikirjat sekä syntyneitten luettelot vuosilta 1906–1917, kuulutettujen luettelot vuosilta 1913–1917 sekä muuttaneiden luettelot vuosilta 1896–1917. Kansallisarkisto on digitoinut Joutsenon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1630, jolloin siihen luettiin kuuluvaksi Joroisten, Järvikansan ja Mäkiöisten, Pieksämäen Hietasen, Suontien ja Syväsillan sekä Säämingin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan 1631. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1685. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1892. Keisarillisen senaatin päätöksen 19.4.1894 mukaan Joroisten Pohjoismäen kylä sekä Kataisen kylän tila rekisterinumerolla 38 siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan. Samalla päätöksellä siirrettiin Syvänsin ja Ruuhilammin kylät sekä Maaveden kylän tila rekisterinumerolla 5 Jäppilän kirkkoherrakuntaan. Muut nimet Jorois Maakirjakylät Hasumäki, Häyrilä, Joroisniemi, Järvikylä, Kaitainen, Katisenlahti, Kerisalo, Kotkatlahti, Lahnalahti, Luttila, Maavesi, Montola, Pirilä, Pohjoismäki, Riuttanen, Ruokojärvi, Ruokoniemi, Ruuhilampi, Savuniemi, Sydänmaa, Syvänsi (Syväis), Tuusmäki, Vättilä, Väyrilä Naapuriseurakunnat Juva , Jäppilä , Kangaslampi , Leppävirta , Pieksämäen maaseurakunta , Rantasalmi , Varkaus , Virtasalmi Papisto Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 2.11.1839. Päivätöistä kihlakunnanoikeuden päätös 9.1.1761. Koulunopettajan palkkaeduista pitäjänkokouksen päätös 25.9.1796. Kirkkoherrat 1631–1649 Marcus Aeschilli 1649–1659 Canutus Matthiæ 1662–1675 Thomas Laurentii Ischanius 1676–1693 Sigfridus Gustavi Porthanus 1694–1711 Samuel Jacobi Simalinus 1712 Nils Lång 1714-1715 Anders Cajander 1715–1720 Kristofer Bonsdorff 1721–1724 Erik Collanus 1724–1731 Johan Limatius 1732–1742 Klas Molander 1743 Aron Molander 1743–1744 Erik Anders Thun 1745–1765 Abraham Poppius 1766–1769 Daniel Tuderus 1770–1793 Elias Paldanius 1794–1808 Klas Henrik Awelin 1811 Zakarias Vahlsten 1816–1821 Johan Heinricus 1824–1837 Gustaf Vinter 1841–1848 Gustaf Gräsbeck 1852–1869 Karl Alexander Lillström 1871–1875 Adolf Fredrik Gräsbeck 1879–1901 Karl Filip Rönnholm 1904– Albert Vitalis Stålhammar 1931– Otto Kolehmainen Kappalaiset 1635–1649 Canutus Matthiae 1650–1673 Jonas Laurentii 1675–1712 Henricus Krogerus 1718–1728 Ericus Collanus 1728–1734 Henrik Voigt 1735–1743 Karl Etholenius 1743–1748 Gustaf Hällman 1749–1776 Henrik Montan 1777–1793 Johan Silander 1795–1822 Magnus Paldanius 1825–1841 Gustaf Gräsbeck 1842–1849 Karl Gustaf Vargentin 1849–1877 Fredrik Alexander Hypén 1878–1908 Peter Vilhelm Harald , ensin vt. kappalainen 1909–1911 Pekka Airaksinen 1914–1921 Aksel Gabriel Pajula 1921–1924 Johannes Mustakallio 1926–1931 Arvo Eino Johannes Tani Ylimääräiset papit 1801–1820 Gustaf Adolf Hoffrén , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1804–1807 Anders Grahn , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Johan Heinricus , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1808 Anders Henrik Vinter , armovuodensaarnaaja 1808–1810 Klas Magnus Moliis , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1811–1815 Erik Vikborg , virka- ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen 1815–1816 Arvid Gottfrid Nordqvist , välisaarnaaja 1820–1821 Nils Aschan , vt. kappalainen 1821–1822 Erik Vikborg , virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen 1821–1822 Gustaf Vinter , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1822 Karl Johan Vinter , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Vilhelm Lindqvist , vt. kappalainen 1822–1824 Elias Samuel Nymalm , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1823–1825 Anders Tykén , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1832–1834 Axel Emanuel Berner , kirkkoherranapulainen 1834–1835 Anders Emanuel Berner , kirkkoherranapulainen 1835–1838 Lars Romell , kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1836–1842 Fredrik Alexander Hypén , armovuodensaarnaaja, kappalaisen viran välisaarnaaja 1847–1848 Jakob Molin , kirkkoherranapulainen 1848–1852 Johan Gustaf Gräsbäck , kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra 1862–1863 Matias Helenius , kirkkoherranapulainen 1875–1878 Karl Gustaf Markkula , kirkkoherranapulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1878–1879 Peter Härkönen , vt. kirkkoherra 1892–1893 Erik Villehard Hynninen , kirkkoherranapulainen, papiston apulainen 1893–1895 Albin Hukkanen , kirkkoherranapulainen 1895–1897 Erik Villehard Hynninen , kirkkoherranapulainen, papiston apulainen 1896–1901 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1897–1901 Kaarle Fredrik Kares , papiston apulainen 1901–1904 Albin Hukkanen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja Arkisto Joroisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1694 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1650–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Joroisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1356. Jomala mainitaan paikkana jo 1330. Seurakunnan kirkko oli Pyhän Olavin nimikko. Kirkko kärsi myrskyn ja ukkosen aiheuttamista tuhoista, jonka vuoksi vuonna 1747 kirkon korjaamista varten määrättiin kannettavaksi kolehti. Kirkkoa laajennettiin 1827-1828, korjattiin 1840, muutettiin ulkopuolelta 1884 ja suunnitelmat kirkon laajentamiseksi aloitettiin 1898. Seurakunnan alueelle perustettiin Maarianhaminan kaupunki 1861, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1900. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1895. Maakirjakylät Andersböle, Björsby, Bogskär, Buskböle, Dalkarby, Djurvik, Godtby ,Gölby, Hammarudda, Hindersböle, Ingby, Jettböle, Jomala, Karrböle, Killa, Kongsö, Möckelby, Möckelö, Norrsunda, Prestgården, Ringsböle, Sviby, Södersunda, Torp, Ulfsby, Wargsunda, Westnsunda, Westerkalmare, Ytterby, Ytternäs, Ödanböle, Öfverby, Önningeby, Österkalmare Naapuriseurakunnat Finström , Hammarland , Lemland , Maarianhamina , Sund Papisto Dalkarbyn asukkaat riintaantuivat kirkkoherran kanssa yhden tynnyrinalan maasta. Riidasta tehtiin sopimus 25.9.1661. Sopimuksessa maa tuli kirkkoherran virkatalon osaksi 1748. Kappalaisen virkataloksi annettiin yksi tila Svibystä kuninkaan päätöksellä 1.9.1664. Kappalaisen virkatalo vaihdettiin myöhemmin Jättbölen tilaan. Kappalaisen virkatalo päätettiin myydä ja kappalaisen virka lakkauttaa kirkonkokouksessa tehdyllä päätöksellä 10.4.1892. Kirkkoherrat 1545–1577 Måns Petri 1563 Petrus Magnii Vertrogathus 1577–1603 Petrus Arvidi 1603–1636 Christophorus Sigfridi Alanus 1636–1653 Christianus Christophori Alanus 1656–1669 Olaus Johannis Beckius 1669–1709 Mathias Bergius 1711–1716 Wilhelm Wargentin 1720–1739 Salomon Alanus 1741–1768 Jonas Martin Friberg 1770–1771 Jakob Zidén 1773–1788 Karl Krogius 1789–1812 Olof Hambræus 1812–1833 Elias Stadius 1835–1863 Jakob Gustaf Chydenius 1865–1878 Viktor Mauritz Roslin 1880–1883 Erland August Karsten 1886–1904 Karl Alfred Ludvig Tallqvist 1905–1918 Herman Henrik Snellman 1918–1926 Gustav Calixtus Bondestam 1926–1935 Erik August Göransson 1937–1953 Gustaf Goerg Malmsten, nimitetty 1935 Kappalaiset 1593 Martinus Simonis –1636 Christianus Christophori Alanus 1653–1669 Nikolaus Haquini Petraeus 1670–1688 Henricus Petri Hassel(roth) (Humblingus) 1700 Henricus Henrici Hassel 1730–1737 Olof Thorin 1738–1779 Jakob Ross 1780–1786 Anders Silvanus 1787–1798 Erik Calander 1800–1809 Mikael Lundén 1810–1846 Gabriel Lagus 1849–1891 Johan Viktor Hummelin Ylimääräiset papit 1736 Henrik Gelin , kirkkoherran apulainen 1743–1745 Mikael Lebell , vt. kirkkoherra 1748–1752 Mikael Aurelius , kirkkoherran apulainen 1754–1755 Daniel Pentzin , vt. kirkkoherra 1760–1764 Johan Petter Landtman , kirkkoherran apulainen 1769 Israel Wallin , vt. kirkkoherra 1786–1788 Jakob Herman Tallequist , kirkkoherran apulainen 1788–1790 Fredrik Fontell , kirkkoherran apulainen 1789 Matthias Nordquist , vt. kappalainen 1800–1807 Nils Gustaf Bergstenius , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Gabriel Lagus , apulainen 1815–1818 Anders Mikael Lundenius , kirkkoherran apulainen 1818–1832 Ulrik Magnus Forsström , kirkkoherran apulainen 1831–1837 Gustaf Henrik Sjödahl , kappalaisen apulainen 1832–1834 Jakob Hällstén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1834–1835 Gustaf Malm , sijaiskirkkoherra 1835 Karl Johan Olin , sijaiskirkkoherra 1837–1838 Henrik Vilhelm Possén , kappalaisen apulainen 1838–1840 Karl Gustaf Mauritz Grönlund , kappalaisen apulainen 1840–1843 Karl August Finelius , papiston apulainen 1845–1846 Abel Viktor Favorin , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1846–1849 Knut Emil Sonck , armovuodensaarnaaja 1861–1865 Adolf Fredrik Molin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1883–1885 Viktor Emil Ahlstedt , vt. kirkkoherra 1885 David Anton Aimonen , vt. kirkkoherra 1885–1886 Ludvig Joakim Maximilian Lagerbohm , vt. kirkkoherra 1890 Gustaf Gideon Castrén , vt. kirkkoherra 1891–1893 Anders Axel Pettersson , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1893–1894 Johan Axel Friberg , vt. kappalainen 1897–1899 Gustaf Kalixtus Karlsson , vt. kappalainen 1898–1899 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kappalainen 1904–1906 August Albinus Vesterlund , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1906 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1935–1937 Asser Immanuel Stenbäck, vt. kirkkoherra Arkisto Jomalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1766, tilikirjat vuodesta 1745 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1928. Kansallisarkisto on digitoinut Jomalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Jomalan ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Alkuaan Viipurin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Viipurin kirkkoherran anneksina Viipurin Rannan pitäjänä (Wiborgs Strands socken) 1614 ja myöhemmin Kakin kappeliseurakuntana. Suomenlahden ulkosaaret liitettiin Viipurin emäseurakuntaan 1710. Kakin kappalainen mainitaan Lavansaaren, Tytärsaaren ja Isosaaren pastorina (pastor insularum Lavansaari, Tytters et Hogland) oikeuskollegion kirjeessä 23.5.1763. Keisari antoi kieltävän vastauksen 5.4.1830 hakemukseen kappeliseurakunnan erottamiseksi ja tällöin Viipurin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan kaksi apulaista. Erotettiin Viipurista itsenäiseksi Pyhän Johanneksen kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 5.12.1859. Seurakunnan silloinen kirkko, joka oli vihitty joko 24.6.1756 tai saman vuoden Johanneksen päivänä, oli Pyhän Johanneksen nimikko, joskin seurakunnan vanhempi kirkko mainitaan tällä nimellä jo 1705. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 15.7.1888. Johanneksen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Johanneksen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Johanneksen asukkaat sijoitettiin Kuusistoon, Paimioon, Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Muut nimet Pyhä Johannes, S:t Johannes, Kakkis, Kakki Maakirjakylät Alakirjola, Haltiansaari, Hannukka (Hannukkalansaari), Huistuppula, Huunonsaari, Hylkiälä (Hylkeelä), Kaijala, Kaislahti, Karhula, Kivitokee, Kolmikesälä, Ksokijärvi (Hörkö), Kukkola, Lippola, Niemelä, Päätilä (Pätilä), Revonsaari, Riionsaari, Rokkala, Räihälä, Tikkala, Waahtola, Willinsaari Naapuriseurakunnat Koivisto , Kuolemajärvi , Viipurin maaseurakunta Papisto Hannukkalan tila annettiin kappalaisen virkataloksi 1674 ja vaihdettiin Vaahtolan tilaan 20.7.1693. Seurakunta oli kirkkoherran yksin hoidettava mutta kirkkoherra oli kuitenkin velvollinen palkkaamaan vakinainen apulainen keisarin käskykirjeellä 5.12.1859. Kappalaisen palkasta vahvistettiin suostumus 18.3.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 26.1.1870 ja myllynomistajien maksuista Keisarillisen senaatin päätös 3.5.1877. Eräistä muista kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 2.12.1880. Kirkkoherrat 1860–1867 Anders Gustaf Hahl 1867–1899 Per Jakob Igoni 1903– Viktor Hämäläinen Kappalaiset 1674–1684 Carolus Abrahami Jachaenius 1692–1705 Paul Jakob Krogius 1705– Johan Brotherus –1710 Lars Hemelin 1710–1711 Paul Krogius 1724–1726 Henrik Bonderus 1732–1737 Laurentius Rothinius 1738–1757 Johan Lindström 1759–1779 Karl Johan Melartopaeus 1779–1803 Fredrik Gustaf Palmaeus 1806–1828 Jonas Carpeus 1832–1847 Efraim Hollmén 1850–1856 Klas Gustaf Beyrath 1856–1860 Anders Gustaf Hahl , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1800–1805 Fredrik Peronius, apulainen, armovuoden saarnaaja 1805 Johan Henrik Zweygberg , armovuoden saarnaaja 1805–1808 Elias Hupner, armovuoden saarnaaja, apulainen 1811–1812 Abraham Josef Vahlberg , apulainen 1820–1826 Samuel Grönqvist , kappalaisen sijainen 1826–1832 David Alexander Metén , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1845 Malakis Faler , kappalaisen apulainen 1845 Lars Romell , kappalaisen sijainen 1845–1846 Zakarias Lille , kappalaisen sijainen 1846–1847 Jakob Helenius , kappalaisen sijainen, virkavuoden saarnaaja 1847–1850 Johan Hertz , virka– ja armovuodensaarnaaja 1863 Karl Adolf Edvard Winter , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Peter Snellman , kirkkoherran apulainen 1880–1881 Matias Takala , kirkkoherran apulainen 1881–1882 Robert Ferdinand Bergh , kirkkoherran apulainen 1882–1883 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulainen 1883–1884 Matias Takala , kirkkoherran apulainen 1884–1886 Paavo Pitkänen , kirkkoherran apulainen 1886 Gustaf Henrik Kauppila , kirkkoherran apulainen 1887 Viktor Pusa , kirkkoherran apulainen 1888 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Gustaf Artur Palmroth , kirkkoherran apulainen 1890–1901 Viktor Hämäläinen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901 Bror Emil Fagerlund , vt. kirkkoherra 1901–1903 Antero Juhana Räty , vt. kirkkoherra ja väliajan saarnaaja 1908 Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherra Arkisto Johanneksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1989. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Johanneksen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Joensuun kaupunki sai privilegionsa 29.11.1848 ja kaupunginsaarnaajan palkkaamisesta päätettiin 12.3.1851. Ensimmäisen saarnaajan lähdettyä seurakunnasta tuli Liperin kaupunkiseurakunta ja edelleen Kontiolahden kaupunkiseurakunta tämän itsenäistyttyä 1874. Erotettiin Kontiolahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.10.1912. Tällöin määrättiin kirkkoherran ja komministerin hoidettavaksi. Ero toteutui 1918 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana. Seurakuntaan liitettiin Pielisensuun seurakunta 1954 ja päätös astui voimaan 1.1.1956. Päätöksellä Pielisensuusta liitettiin Pielisjoen länsipuoliset alueet Joensuuhun ja Pielisensuu jäi toimimaan itsenäisenä Joensuun seurakuntana. Joensuun Mutalan, Rantakylän ja Yran kylät erotettiin Rantakylän seurakunnaksi 1.1.1983. Perustetulla seurakunnalla oli Pielisensuun tavoin yhteistalous Joensuun seurakunnan kanssa. Seurakuntaan kuuluneen Utran teollisuuskeskuksen hengellinen aktiivisuus 1860-luvulta alkaen tuotti vuosisadan vaihteeseen mennessä oman kirkon ja saarnaajan. Toiminnan hiljennyttyä Utra jäi aluksi Kontiolahden seurakunnan hoitoon ja myöhemmin määrättiin muodostetun Pielisensuun seurakunnan osaksi 1912. Maakirjakylät Kontiolahti, Kunnasniemi, Lehmo, Liperi, Paihola, Pielisensuu, Selkie, Vaivio Naapuriseurakunnat Kiihtelysvaara , Kontiolahti , Liperi , Pyhäselkä Papisto Kaupunginsaarnaajan palkasta tehtiin suostumus 16.9.1860 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 15.3.1866 ja 27.5.1886. Sporttelitaksan vastikkeesta tehtiin määräys 3.11.1887. Saarnaajan palkkaan kuului myös kaksi pientä heinäpeltoa, joista sai heinät yhdelle lehmälle. Kirkkoherrat 1920–24 Toivo Kansanaho (Kansanen) 1925–54 Anselm Pärnänen Komministerit 1919–25 Anselm Pärnänen 1926–29 Karl Adolf Viika (Vikman) 1929–36 Arvi Gideon Koivulehto 1936–1937 Kaarlo Ilmari Teppo, vt. 1937–1967 Eelis Olavi Carolus Manninen Kaupunginsaarnaajat 1851–66 Alexander Fredrik Alander 1866–73 Alexander Ferdinand Åkerblom 1874–79 Juho Pöyhonen 1880–1915 Niilo Johan Laamanen (Lukander) 1915–18 Anselm Pärnänen Ylimääräiset papit 1873–74 Bror Axel Petrelius , vt. saarnaaja 1879–80 Henrik Piipponen , vt. saarnaaja 1918–19 Anselm Pärnänen, vt. kirkkoherra 1919–20 Aaro Johannes Tolsa, vt. kirkkoherra 1925–26 Reino Valdemar Soini, vt. komministeri Arkisto Joensuun seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1850–1902. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Joensuun seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Uudenkaarlepyyn rukoushuonekunnaksi 10.11.1859 keisarin käskykirjeellä, jossa annettiin lupa rukoushuoneen rakentamiseen Jepuan kulmille. Aiemmin 5.7.1793 kuningas oli antanut kieltävän vastauksen Jepuan eli Vuoskosken kylän asukkaiden anomukseen saada rakentaa oma kirkko sekä palkata oma pappi. Suomalainen osa seurakunnasta oli 1700-luvun alusta käynyt Alahärmän kirkossa. Tämän vuoksi suomenkieliset eivät osallistuneet Uudenkaarlepyyn pitäjänapulaisen palkkaamiseen. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan keisarin käskykirjeellä 17.1.1863. Muodostettiin kappeliksi keisarin käskykirjeellä 14.1.1867. Erotettiin Uudestakaarlepyystä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Jepuan kunta perustettiin 1906 ja liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin 1975. Muut nimet Jeppo Maakirjakylät Jungar, Lassila, Ytterjeppo, Överjeppo Naapuriseurakunnat Alahärmä , Munsala , Purmo , Uusikaarlepyy Papisto Kappalaiset 1863–1868 Jakob Simelius , ensin saarnaaja 1872–1879 Haniel Östring 1881– Fredrik Nordgren Ylimääräiset papit 1860–1870 Hilarius Albin Ferdinand Mikander , vt. kappalainen 1879–1880 Karl Fredrik Remahl , vt. kappalainen Arkisto Jepuan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1887. Seurakunnan koko vanhempi arkisto tuhoutui pappilan palossa 28.12.1886, jolloin vain yksi rippikirja säilyi tosin sekin pahasti kärventyneenä. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jepuan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan kirkkoherrakuntana ainakin 1431. Janakkala mainitaan paikkakuntana jo 1341. Seurakunnan kirkko lienee rakennettu 1400-luvun lopussa tai ainakin viimeistään ennen vuotta 1520. Rakennusajankohtaan viittaavat kirkon rakennustapa sekä kirkossa ollut Hämeenlinnan voudin Åke Tottin vaakuna. Kirkko laajennettiin ristikirkoksi 1849 ja maalattiin 1852. Seurakunta asetettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi Nummen seurakunnan asemesta keisarillisella kirjeellä 10.2.1830. Prebenda lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 16.9.1853 ja lakkauttaminen astui voimaan 1.5.1855 alkaen. Janakkalan kunta perustettiin 1866. Seurakuntaan kuuluneista Loppi mainitaan anneksina 1500-luvun puolivälissä, myöhemmin Vihdin emäseurakunnan kappelina kunnes se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1630-luvun alussa. Porvoon emäseurakuntaan kuulunut Mäntsälä muodostettiin Janakkalan kylistä 1585 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1616. Hausjärvi perustettiin kappeliksi 1611 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1855. Janakkalan Hiivolan kylän ja Kernaalan kylän Sipilän tila siirrettiin kuulumaan vuonna 1922 perustettuun Riihimäen seurakuntaan. Maakirjakylät Haapaniemi, Hakoinen, Hakumäki, Hamppula, Harviala, Heinäjoki, Hiisi, Hiivola, Hyvikkälä, Häitilä, Ikaloinen, Irjala, Jokimaa, Kauppila, Kerkkola, Kernala, Kiipula, Kilpiälä, Kirri, Kitu, Koljala, Konttila, Korpi, Kukkola, Kuotala, Kuumola, Käikälä, Lempelto, Leppäkoski, Mallinkainen, Melkkola, Monikkala, Mäskälä, Napiala, Niemenpää, Niinisalo, Nuoliala, Pappila, Rastila, Rehakka, Ryttylä, Räikälä, Salonen, Sauvala, Sillanpää, Syrjäntaka, Syvänoja, Taappola, Tarinmaa, Tervakoski, Turenki, Turkhauta, Tyry, Uhkoila, Vanaantaka, Virala, Vähikkälä, Vähä-Hiisi Naapuriseurakunnat Hausjärvi , Hämeenlinna , Lammi , Loppi , Renko , Riihimäki , Vanaja Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 19.2.1734 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Janakkalan kirkkoherra määrättiin palkkaamaan apulainen Hausjärvelle Keisarillisen senaatin päätöksellä 11.6.1819. Kirkkoherrat 1471 Jonis Danielinpoika 1483–1497 Olavi 1541 Paavali 1545–1554 Beren Nilsson 1560–1583 Henricus Martini Rautia 1584–1594 Simon Henrici 1599–1616 Johannes Matthæj Särki 1614–1622 Ericus Thomæ 1623–1627 Niilo 1622–1644 Johannes Nicolai 1645–1666 Matti Laurinpoika Belterus 1667–1669 Samuel Nikolainpoika Frisius 1670–1681 Johannes Kristerinpoika Velinus 1722 Erik Coselius 1722–1726 Kristofer Pihlman 1727–1729 Erik Bärnstrand 1730–1746 Arvid Gebhardt 1747–1769 Emanuel Foenander 1770–1774 Gabriel Tenlenius 1775–1792 Karl Fontelius 1794–1806 Daniel Hirn 1807–1817 Nils Lignell 1821–1829 Gustaf Domander 1830–1834 Erik Gabriel Melartin , professori 1834–1843 Johan Matias Sundvall , professori 1847–1852 Axel Adolf Laurell , professori 1855–1867 Otto Johan Brander 1869–1885 Karl Heikel 1888–1940 Adolf Krank 1941–1953 Eevertti Pärnänen Kappalaiset 1559–1570 Ambrosius Marcusson 1686–1606 Matthias Olai 1634–1654 Tuomas Johanneksenpoika 1651–1657 Jöns Westgöte 1658–1663 Jaakko Gregoriuksenpoika Theckalenius 1663–1684 Henrik Gregoriuksenpoika 1684–1694 Johannes Rautelinus 1694 Kristian Melartopaeus 1695–1697 Henrik Gregoriuksenpoika 1706–1711 Jonas Maununpoika Mjöd 1712–1713 Johannes Eliaanpoika Asp 1720–1751 Georg Pontanus 1752–1788 Matias Castrén 1790–1810 Samuel Judenius 1811–1835 Karl Fredrik Öhrnberg 1838–1846 Johan Henrik Keckman 1846–1854 Gustaf Polviander 1855–1857 Robert Borenius 1859–1885 Emil August Bredenberg 1889–1892 Johan Nestor Kalinen 1893–1896 Juho Koskinen 1897–1912 Martti Matias Hellevuori e Hellstén 1913–1921 Veli Abiel Heikinheimo 1921–1926 Lauri Ilmari Takala 1927–1934 Arvi Kalervo Lehtonen–Kaarlehto 1935–1946 Matti Paavo Koskela 1946–1953 Mauno Kalervo Mäkinen Pitäjänapulaiset 1731–1734 Johan Pontanus 1781–1786 Gustaf Johan Tenlenius 1788–1808 Zacharias Lindell Ylimääräiset papit 1729 Mikael Montin , kirkkoherran apulainen 1745–1746 Kristian Limnell , kirkkoherran apulainen 1754–1757 Matthias Ahonius , kirkkoherran apulainen 1764–1778 Karl Tecktonius , kirkkoherran apulainen 1779–1781 Gustaf Johan Tenlenius , kirkkoheran apulainen 1790– Erik Radin , kirkkoherran apulainen 1793–1799 Gustaf Domander , armovuodensaarnaaja 1794–1806 Abraham Wessel , kirkkoherran apulainen 1804–1806 Ezekiel Hildén , kirkkoherran apulainen 1806–1807 Johan Järnström , välisaarnaaja 1807–1811 Karl Fredrik Örnberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja kappalaisen virassa 1810–1813 Simon Helenius , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1813–1821 Erik Johan Lignell , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja kirkkoherran virassa 1821 Jakob Ekberg , välisaarnaaja kirkkoherran virassa 1823–1826 Gustaf Villenius , kirkkoherran apulainen 1826 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen 1827–1834 Anders Johan Salovius , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Karl Edvard Palander , armovuodensaarnaaja, kappalaisen virassa 1834–1842 Nils Aejmelæus , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1842–1843 Vilhelm Andersson , kirkkoherran apulainen 1843–1844 August Edvard Granfelt , sijaiskirkkoherra 1844–1846 Magnus Edvard Alander , sijaiskirkkoherra 1846–1847 Karl Gustaf Mauriz Grönlund , sijaiskirkkoherra 1847–1855 Anton Lilius , sijaiskirkkoherra 1854–1855 Richard Teofil Pontelius , armovuodensaarnaaja kappalaisen virassa 1857–1859 Emil August Bredenberg , välisaarnaaja kappalaisen virassa 1885–1887 Johan August Aarne , armovuodensaarnaaja kirkkoherran virassa, vt. kappalainen 1887–1888 Johan Nestor Kalinen , armovuodensaarnaaja kirkkoherran virassa, vt. kappalainen 1888–1889 Adolf Henrik Järveläinen , vt. kappalainen 1896–1897 Karl Viktor Hurmerinta , vt. kappalainen 1914–1915 Aleksi Lehtonen 1919 Ilmari Salonen–Salomies 1921 Hugo Stenfors 1922 Lauri Halttunen 1925–1926 Veli Karhenmaa 1926 Rafael Toivonen 1927 Osmo Tiililä 1929 Viljo Elonheimo 1937–1941 Oke Peltonen 1941–1947 Aarne Laasio 1946–1952 Juhani Jääskeläinen Arkisto Janakkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1660 ja historiakirjat vuodesta 1643. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1660–1919. Kansallisarkisto on digitoinut Janakkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ilmajoen rukoushuonekunnaksi 1689. Seurakunnan asukkaat rakensivat vuonna 1712 oman kirkon, joka määrättiin vihittäväksi piispantarkastuksesssa 1725. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1730. Seurakunnan asukkaat lähettivät tuomiokapitulille 1793 anomuksen päästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi mutta anomus sai kieltävän vastauksen. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 8.11.1858. Ero toteutui 1882 ja lopullisesti vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1894. Seurakuntaan on kuulunut vuonna 1912 perustettu Koskueen rukoushuonekunta, jonka rukoushuone muutettiin kyläkirkoksi 1934. Tällöin seurakunta lunasti kiinteistön ja rukoushuonekunta sai oman papin 1941. Jalasjärven kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Kurikan kaupunkiin 2016. Maakirjakylät Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Jouppila, Keskikylä, Kirkonkylä, Kokkola, Koskue, Lahti, Luopajärvi, Nummijärvi, Peltoniemi, Peurala, Röyskölä, Walli Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Karvia , Kauhajoki , Kihniö , Kurikka , Parkano , Peräseinäjoki Papisto Kappalaisen virkatalo sai kuninkaan vahvistuksen 1733. Kappalaisen palkasta kihlakunnan oikeuden pöytäkirjassa 23.1.1730 ja tuomiokapitulin päätös 14.1.1815. Seurakunnan rakennusrahasto kertyi aikoinaan kokonaan metsän myynnistä. Kirkkoherrat 1894–1907 Arvid Lundén 1908–1948 Nikolai Blom 1948–1973 Väinö Verner Kivistö Kappalaiset 1730–1731 Isak Astrén (Astenius) 1731–1759 Gabriel Lagus 1760–1773 Jonas Lagus 1774–1797 Elias Gabrielisson Lagus 1798–1814 Gabriel Jonae Lagus 1816–1824 Jakob Cajanus 1828–1855 Johan Lindlöf 1857–1889 Gustaf Jernberg 1894–1927 Yrjö Gideon Koskimies (Forsman) 1928–1940 Uuno Nikolai Taipale 1941–1943 Jorma Helasvuo 1944–1957 Paavo Kattelus Ylimääräiset papit 1753–1756 Gabriel Lagus , kappalaisen apulainen 1757–1758 Isak Lagus , kappalaisen apulainen 1814–1816 Erik Henrik Holm , välisaarnaaja 1819–1821 Johan Janson , apulainen, armovuoden saarnaaja 1823–1825 Johan Janson , apulainen, armovuoden saarnaaja 1825 Jonas Gabriel Taxell , armovuoden saarnaaja 1825–1826 Fredrik Vilhelm Sjöstedt , armovuoden saarnaaja 1826–1828 Per Adolf Hällfors , armovuoden saarnaaja 1828–1829 Johan Fredrik Lindberg , kappalaisen apulainen 1830–1834 Frans Isak Fortell , kappalaisen apulainen 1836–1839 Karl Gustaf Hjerpe , kappalaisen apulainen 1839–1843 Berndt Ferdinand Cajanus , kappalaisen apulainen 1843–1844 Frans Henrik Hällfors , kappalaisen apulainen 1844–1860 Knut Adolf Bäckman , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1870–1871 Berndt Vilhelm Ebeling , kappalaisen apulainen 1871–1872 Jakob Vilhelm Bärlund , kappalaisen apulainen 1873–1881 Karl Mikael Erenius , kappalaisen apulainen 1881–1882 Aron Gustaf Snellman , kappalaisen apulainen 1882–1886 Isak Erenius, kappalaisen apulainen 1884–1894 Adolf Fredrik Molin , vt. kirkkoherra 1887–1890 Julius Ivar Engström , vt. kappalainen 1890 Matti Haataja , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1890–1891 Emanuel Antila , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1891–1893 Kaarlo Töyry , väliajansaarnaaja, vt. kappalainen 1893–1894 Emanuel Antila , väliajansaarnaaja, vt. kappalainen 1893–1894 Kaarlo Korpela , vt. kappalainen 1940–1941 Arvi Tukiainen, vt. kappalainen Arkisto Jalasjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1729. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1926. Kansallisarkisto on digitoinut Jalasjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)