top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Johannes

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Johannes

Alkuaan Viipurin emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan Viipurin kirkkoherran anneksina Viipurin Rannan pitäjänä (Wiborgs Strands socken) 1614, ja myöhemmin Kakin kappeliseurakuntana. Suomenlahden ulkosaaret liitettiin Viipurin emäseurakuntaan 1710, ja Kakin kappalainen mainitaan Lavansaaren, Tytärsaaren ja Isosaaren pastorina (pastor insularum Lavansaari, Tytters et Hogland) oikeuskollegion kirjeessä 23.5.1763. Hakemukseen kappeliseurakunnan erottamiseksi keisari antoi kieltävän vastauksen 5.4.1830, jolloin Viipurin kirkkoherra määrättiin palkkaamaan kaksi apulaista. Erotettiin Viipurista itsenäiseksi Pyhän Johanneksen kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 5.12.1859. Seurakunnan silloinen kirkko, joka oli vihitty 24.6.1756 tai mainitun vuoden Johanneksen päivänä, oli Pyhän Johanneksen nimikko, joskin seurakunnan vanhempi kirkko mainitaan tällä nimellä jo 1705. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 15.7.1888.


Johanneksen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Johanneksen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Johanneksen asukkaat sijoitettiin Kuusistoon, Paimioon, Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön.


Muut nimet

Pyhä Johannes, S:t Johannes, Kakkis, Kakki


Kylät

Ahokas, Alakirjola, Haltiansaari, Hankala, Hannukkala, Huistuppula, Huunonsaari, Hylkiälä, Kaijala, Kaislahti, Karhula, Kivitokes, Kolmikesälä, Koskijärvi, Kukkola, Lenkeri, Lippola, Monola, Niemelä, Ojala, Päätilä, Pukki, Pukkisaari, Pyökäri, Räihälä, Rapeli, Riionsaari, Rokkala, Tikkala, Uuras, Vaahtola, Virolainen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Hannukkalan tila annettiin kappalaisen virkataloksi 1674 ja vaihdettiin Vaahtolan tilaan 20.7.1693. Seurakunta oli kirkkoherran yksin hoidettava, mutta kirkkoherra oli velvollinen palkkaamaan vakinaisen apulaisen keisarin käskykirjeellä 5.12.1859. Kappalaisen palkasta vahvistettiin suostumus 18.3.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 26.1.1870 ja myllynomistajien maksuista keisarillisen senaatin päätös 3.5.1877. Eräistä kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 2.12.1880.


Kirkkoherrat

1860–1867 Anders Gustaf Hahl

1867–1899 Per Jakob Igoni


Kappalaiset

1674–1684 Carolus Abrahami Jachaenius

1692–1705 Paul Jakob Krogius

–1710 Lars Hemelin

1710–1711 Paul Krogius

1724–1726 Henrik Bonderus

1738–1757 Johan Lindström

1806–1828 Jonas Carpeus

1832–1847 Efraim Hollmén

1856–1860 Anders Gustaf Hahl, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1800–1805 Fredrik Peronius, apulainen, armovuoden saarnaaja

1805 Johan Henrik Zweygberg, armovuoden saarnaaja

1805–1808 Elias Hupner, armovuoden saarnaaja, apulainen

1811–1812 Abraham Josef Vahlberg, apulainen

1820–1826 Samuel Grönqvist, kappalaisen sijainen

1826–1832 David Alexander Metén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1845 Malakis Faler, kappalaisen apulainen

1845 Lars Romell, kappalaisen sijainen

1845–1846 Zakarias Lille, kappalaisen sijainen

1846–1847 Jakob Helenius, kappalaisen sijainen, virkavuoden saarnaaja

1847–1850 Johan Hertz, virka– ja armovuodensaarnaaja

1863 Karl Adolf Edvard Winter, kirkkoherran apulainen

1878–1879 Peter Snellman, kirkkoherran apulainen

1880–1881 Matias Takala, kirkkoherran apulainen

1881–1882 Robert Ferdinand Bergh, kirkkoherran apulainen

1882–1883 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1883–1884 Matias Takala, kirkkoherran apulainen

1884–1886 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen

1886 Gustaf Henrik Kauppila, kirkkoherran apulainen

1887 Viktor Pusa, kirkkoherran apulainen

1888 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Gustaf Artur Palmroth, kirkkoherran apulainen

1890–1901 Viktor Hämäläinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1901 Bror Emil Fagerlund, vt. kirkkoherra

1901–1903 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra ja väliajan saarnaaja

1908 Taavetti Kapiainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Johanneksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1989.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Johanneksen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page