Mainitaan Laihian rukoushuonekuntana jo 1734 ja muodostettiin kappeliksi, kun Laihian toisen kappalaisen siirtoon Jurvaan kuningas antoi myöntymyksen 1.3.1773, jolloin anottiin myös rukoushuonekunnan muodostamista kappeliseurakunnaksi. Seurakunta sai ensimmäisen oman kirkkonsa 1764. Hakemukseen, että Jurva ja Käypälän kylä muodostettaisiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, antoi kuningas kieltävän vastauksen 11.9.1800. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 31.10.1859 ja ero toteutui vuoteen 1863 mennessä. Jurvan kunta liitettiin Kurikan kaupunkiin 2009.
Kylät
Jakkula, Järvenpää, Jurva, Koskimäki, Närvijoki, Niemenkylä, Sarvijoki, Tainuskylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 24.6.1773, joka sai kuninkaan vahvistuksen 5.6.1786.
Kirkkoherrat
1865–1872 Oskar Vilhelm Forsman
1872–1887 Jakob Cederberg
1888–1902 Oskar Forsman
1903–1911 Emil Johannes Lindberg
1912–1919 Kustaa Evert Koskimies (Forsman)
1920–1946 Johan Väinö Kustaa Wahervuori (Lönnmark)
Kappalaiset
1773–1805 Jakob Johan Vallenberg
1808–1831 Karl Ascholin
1832–1845 Esaias Tortberg
1846–1856 Anders Henrik Gummerus
1856–1865 Oskar Vilhelm Forsman
Viralliset apulaiset
1915–1916 Kaarle Toivo Sarvela
Ylimääräiset papit ja sijaiset
1790–1793 Markus Fagerdahl, kappalaisen apulainen
1793–1800 Isak Hedberg, kappalaisen apulainen
1801–1807 Gabriel Bergenström, apulainen, vt. kappalainen
1807–1808 Johan Sarelius, välisaarnaaja
1827–1829 Fredrik Vilhelm Sjöstedt, apulainen
1829–1830 Kristian Immanuel Forss, apulainen
1830–1832 Johan Emanuel Fonselius, apulainen, vt. kappalainen
1845–1846 Per Edvard Åberg, välisaarnaaja
1872 Gustaf Fredrik Pohjala, vt. kirkkoherra
1872 Elias Fredrik Alcenius, vt. kirkkoherra
1885 Johan Rudolf Forsman, vt. kirkkoherra
1885–1887 August Evald Cederberg, kirkkoherran apulainen
1887–1888 Otto Vilhelm Åkerman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1888 Karl Eliel Meno, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Aukusti Alfred Oravala, vt. kirkkoherra
1911–1912 Frans Evert Alarik Kotiranta e Kamberg
1919–1920 Väinö Juho Mattila
Arkisto
Jurvan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1789 , tilikirjat vuodesta 1763 ja historiakirjat vuodesta 1774. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1924.
Kansallisarkisto on digitoinut Jurvan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.